27 -> 9

Otsikko kertoo sen kuinka homma etenee. 27 kk Balkania tällä reissulla pulkassa ja 9 jäljellä, mikäli sitä ennen ei potkita pois firmasta. Ajan kulumisen huomaa oikeastaan parhaiten sillä, että porukka täällä missiolla vaihtuu ja vanhoja kavereita on entistä vähemmän jäljellä. Toisaalta kesällä on tulossa ainakin yks saksalainen takaisin missiolle, kenen kanssa tehtiin vuosi yhdessä duunia tarkkailuryhmässä. Kieltämättä ajatus paluusta Suomeen alkaa tuntua entistä konkreettisemmalta. Kesä täällä menee aina nopeasti ja talveksi taas olen säästänyt lomaa suht reilusti.
Tämä viikko meni taas pikavauhtia. Viime viikot on ollut positiivisen paljon duunia tarjolla. Tiistaina yöllä toteutettiin yks operaatio. Oli suht räyhäkkä fiilis, kun auringon noustessa lennettiin kahdella Super Puma kopterilla pohjoisen suuntaan. Eka kertaa operaatiossa testattiin köysilaskeutumista. Homma meni meidän osalta todella hyvin. Tuollaisessa hommassa on kuitenkin omat riskinsä olemassa. Helikopterien miehistö oli ihan innoissaan, kun päästiin toteuttaan tuollainen operaatio ja sit kun se meni kaikkiaan hyvin. Kyllähän siinä kerosiini haisi nenään aika kauan vielä päivälläkin kun aamuyön olin kopterissa hoitamassa omaa osuuttani.
Tänne saapuneista viesteistä päätellen teille on kesä saapunut Suomeen. Täällä on melkoisen vaihtelevaa keliä, samana päivänä sataa, paistaa, on pilvistä. Onneks ei lumisateita sentään enään. Keli on ihan lämmin, mutta ei nyt mikään helle. Tosin eiköhön ne helteetkin taas kohta palaa. Ennenkuin syksy tulee, varmaan muutamaan otteeseen ehtii vielä kiroillakin kuumuutta. Kesämökkikauden avaus Ohridilla on vielä hoitamatta. Jos vaikka jussiks yrittäis päästä sinne.
Meidän yksikön muuttohommista Mitrovicaan ei ole tullut mitään tarkempaa aikataulutusta. Kai se toimisto siellä on vielä remontissa tai jotain vastaavaa. Muutto vois tulla ajankohtaiseksi heinäkuussa, en usko, että juurikaan sen aikaisemmin.Vielä en ole aloittanut pakkaamaan, enkä aloitakaan, ennenkuin siirrosta tulee kirjallinen määräys.
Eipä täällä tämän ihmeempiä. Varailin tossa lennot stadiin heinäkuun puoliväliin, joten nähdään siellä sitten.

Tämän blogin välityksellä vielä voimia nuorelle kollegalle joka taistelee meikussa hengestään. Never give up!

eutyömies

Miks ei aina vois olla viikonloppu..

Viikko ikäänkuin pulkassa. Aika paljon sattunut ja tapahtunut tällä viikolla. Vaikka ajoittain hieman raskastakin, mutta toisaalta kiva painaa duunia oikein kunnolla. Eilen aamulla käytiin pidättämässä yks entinen poliisi ja Kosovon poliisi pidätti 3 nykyistä kollegaansa epäiltynä yhden ravintolan räjäyttämisestä vuonna 2007. Näin ainakin lehdet kirjoittavat tänään. Samasta jutusta on jo tuomittu 2 poliisia aikaisemmin 25 vuodeks vankilaan. Kai siinä oli kyse kostosta, koska niiden yksikön yks kaveri oli tapettu ja pommilla haettiin siihen kostoa tai oikeutta. Onneks tämä järjestelmä toimii nykyään hieman paremmin ja oikeutta jaetaan pääsääntöisesti oikeussalissa.

Tänään vaihteeks harjoiteltiin köysilaskeutumisia. Pyöritettiin sitä eka kertaa kahdella köydellä samaan aikaan, joten jouduin kunnolla FRIES masterin hommiin. Voi olla, että jossain vaiheessa tuota taktiikkaa vielä käytetään operaatiolla. Homma meni aika mukavasti, kun sitä aikamme treenattiin. Alku oli hieman nihkeää, kun eka yrityksellä jouduttiin vetään alas, kun kopterissa oli ongelmia. Muutama kaveri oli jo sitä mieltä, että kyseiseen kopteriin ei enään nousta. Noh, aikansa yks mekanikko oli mottoritilassa ja sai tuunattua moottorin kondikseen. Sen jälkeen päästiin keskittymään varsinaiseen asiaan. Meni jopa hieman päivä pitkäksi, mutta eipä siitä kukaan mussuttanut, vaikka perjantaina mieluusti kyllä lähtis ihan ajallaan viettämään viikonloppua.
Veikeää porukkaa se kopterin miehistö, kun niitä on oppinut hieman tuntemaan.

Pikkuisen puun takaa tuli, että Serbiassa on sunnuntaina taas jotku vaalit ja meillä on käytännössä koko yksikkö lauantaina puolesta päivästä duunissa su iltaan saakka. Onneks mä olin tehnyt ilmoituksen jo aikaisemmin, että lähden Ohridille, joten mulle se ei napannut. En mä mihinkään Ohridille jaksanut lähteä enään ajamaan, kun duunissa meni sen verran pitkään, joten pitää huilia himassa. Huomiseks ja pyhäks on luvattu hellettä ja onhan huomenna mesuliigaa jä lätkääkin tiedossa, joten parempi vaan chillailla himassa.

Tänään pidetään vielä pikku yhteenvetoa viikon tapahtumista duuniporukalla, voipa olla, että siinä otetaan pari bisseäkin, kun möte on irkkubaarissa..

Mukavaa viikonloppua ihan jokaiselle.

eutyöläinen

Aivan loppu pikkulauantaina

Viikko taas kääntymässä lopuilleen. Kosovo on esittänyt muutaman päivän sisällä lähes koko säärepertuaarinsa. Viikonloppuna paistateltiin 30 asteen lämmössä ja maanantain alkoi monsuuni ja lämmöt putos 10 asteeseen.
Tänään oli taas ihn ok keli ja ens vkl olis grillauskeliä tarjolla. Katsotaan sit, grillataanko omaa nahkaa vai jotain muuta.
Duunihommat näyttää siltä, että Mitrovicaan muutto on edessä. Tosin kun täällä kukaan ei osaa tehdä päätöksiä, niin jäädään odotteleen kirjallistä määräystä ennenkuin pakkailen yhtään mitään. Muuten on ollut ihan kohtuullisesti sähinää duunissa. Porukkaa on kotiutunut ja just tuli uusia ranskalaisia tiimiin. Meidän yksiköstä sai 5 kaveria kenkää kesäkuisen organisaatiouudistuksen yhteydessä. Siellä on aika monella nuoli lytyssä aika pitkään. Mulla pitäis hommat jatkua helmikuulle asti, jolloin on korkea aika poistua Balkanilta.
Huomenna olis jotain operaatiota, kun konttorilla pitää olla jo aamu neljältä. Noh, pääseepä sit aikaisemmin pois duunista. Tosin huomiselle oli kaavailtu köysilaskeutumisia kopterista, mutta toivottavasti se siirretään myöhempään.

Ajatuksena olis avata "kesämökkikausi" Ohridilla ens viikonloppuna. Tosin pitää vielä hetki miettiä, jaksaako lähteä ajeleen edestakaisin sinne. Lauantaina tulee futiskauden huipennus, kun Bayern voittaa mesuliigan finaalin. Lauantaina olis parit läkisäisetkin, joten aika paljon olis ohjelmaa täälläkin.
Muuten kaikki on ennallaan täällä Balkanilla - business as usual.

Kesäisiä hetkiä sinnepäin, eutyömies kömpii kohta vällyjen alle ja yrittää nukkua hetken ennen duunia.

Home sweet home

Paluu Balkanin Pariisiin eilis iltana oli ihan jees. Pristinan kentällä oli vielä iltasellakin reilu 20 astetta, joten ainakin kesä täällä on. Suht huonosti nukutun yön jälkeen kun starttailin aamulla duuniin, niin oli ihan sortsikeli. Toisaalta kun saa nukkua yönsä kotosalla, niin sekin on ihan plussaa.
Duunissa oli ihan kunnon myllerrys menossa kun palasin. Kundit oli itseasiassa eilen pitkän päivän duunissa, kun Serbiassa järjestettiin pressanvaalit. Serbit järjestivät äänestyspaikkoja Pohjois Kosovon serbialueille, vaikka ne oli erikseen kielletty. Eipä siitä silti mitään isompaa hämminkiä aiheutunut.
Mun ranskalainen pomo oli sit kertonut mun duunikavereille, että lähden pois yksiköstä. Sain jo viikolla muutaman meilin, missä asiaa tiedusteltiin. Tämä päivä sit meni enempi selitellessä tilannetta. Surkeinta tuossa jutussa on, että en varmaan edes siirry mihinkään, vaan muutan noiden kavereiden kanssa kesäkuun puoliväliin mennessä Mitrovicaan. Toisaalta oon jo henkisesti asian hyväksynyt, joten sen mukaan eletään.
Oli ihan kiva käydä Suomessa. Aika paljon ehti näkemään kavereita, mutta paljon jäi näkemättäkin. Kun on 8 kk poissa kotimaastaan, niin siinä kerääntyy kaikenlaisia asioita hoidettavaksi. Samoin Levin reissu ja vappupäminät vei oman aikansa. Nyt on taas aika asettua aloilleen, treenata kunnolla ja elellä muutenkin hieman terveellisemmin. Sen verran monena iltana tuli hörpittyä viiniä, että aikansa kestää, ennenkuin elimistö taas puhdistuu. Seuraavan kerran tuun stadiin ehkä heinäkuussa. Paljolti riippuu duunikuvioista, mitä tuolla tapahtuu lähiviikkoina.
Eipä täältä tämän kummempia, kello soi aamulla 06.50, joten ehtii ajaa kuntofillaria tunnin, ennen duunia.

Mukavaa kesää sinnekin, toivottavasti se saapuu sinne pian. Jos kyllästyttää odottelu, niin Balkanin Pariisiin on suht lyhyt matka. Tämä kesä on viimeinen, kun mun opaspalvelut on saatavilla. Meidan palatsissa kyllä riittää majoituskapasiteettiä.

eutyömies

Loma - ihmisen paras ystävä

Vielä muutama päivä duunia ja sen jälkeen lomille lomps. Tässä onkin sellainen fiilis, että on ihan loman tarpeessa. Reilut 3 kuukautta putkeen täällä Balkanin Pariisissa on hivenen liikaa.
Alkuun lähdetään Kosovossa duunissa olleiden kavereiden kanssa pitämään skimbakauden päättäjäiset Leville, josta sitten siirryn sujuvasti vapun viettoon stadiin. Ajattelin tuoda kesäkelit tullessani, joten ei tarvii roudata niin paljon vaatteita mukana..

Duunipuolella sen verran, että toi mun siirtokuvio lyötiin jähin toistaiseksi. Tarkkailustakin vähennetään porukkaa kesäkuussa, joten ne ei välttämättä saa ottaa sinne uusia kavereita. Noh, se homma selviää lähiviikkoina. Jos siirto ei toteudu, niin sit vaan pakkaillaan kamat ja muutto pohjoiseen edessä. Toisaalta olen jo asennoitunut, että jos/kun näin käy, niin otetaan se kokemuksena ja sillä hyvä. Mulla on loppumissiosta niin paljon lomia, että se on periaatteessa sama missäpäin sitä asustelee.

Oon treenaillut aika ahkerasti, kesäksi kondikseen kampanja siitä täydessä vauhdissa. Ollaan jopa pelailtu yhden kaverin kanssa tennistä aika ahkerasti. Loman jälkeen täällä onkin jo piitsikelit, joten syytä pikkuhiljaa olla kondiksessa.

Eipä Balkanilta tämän kummempia, otetaan lungisti, kuten kuvan kaveri.

ihan kohta kesis

Hyviä uutisia...

http://www.youtube.com/watch?v=2W4C_5RVenU

Hyvä biisi ja tänään täälläkin omalta osalta oikein ajankohtainen. Tosin jos toi biisi olis totta, niin mieluusti pakkaisin kamani vaikka ens viikolla ja ajelisin stadiin odotteleen kesää. Ihan näin hyvin asiat ei kuitenkaan maailmassa ole, jokunen kriisipesäke täällä on aina ja pysyy..

Mulla on hyvä viikko. Pistin tiistaina siirtoprosessin käyntiin ja tunnissa mulla oli jo lähes kaikki tarvittavat allekirjoitukset lomakeilla. Jotain pikku säätöä se vielä vaatii, mutta parhaassa tapauksessa muutan ens viikolla takaisin tarkailuyksikköön. Tällä hetkellä meidän yksikössä ei kai kukaan muu tiedä asiasta kuin mun päällikkö. Ens viikolla kai asia on kerrottava muillekin kavereille.

Eilen järjestettiin yllättäin köysilaskeutumis treenit kopterista. Mulle tuli mahdollisuus tehdä viimeinen näyttökoe FRIES Masterin (Fast Rope Insertion Extraction System) tutkintoon. Hommiin kuuluu lyhykäisyydessään johtaa ja valvoa köysilaskeutumista kopterissa ja informoida lentäjiä, mitä kopterissa tapahtuu. Pilotit kun ei näe kuin eteenpäin, joten olen niiden silmät sivulle, taakse ja alas. Varsinaisesta koulutukseta ja kirjallisista tenteistä oli jo pari kuukautta ja aikaa ei jäänyt asioiden kertaamiseen. Sinällään asiat oli kyllä muistissa, mutta kun eka kerran lyötiin kuulokkeet korville ja kytkettiin helikopterin sisäiseen radiojärjestelmään, niin olihan se uusi tilanne. Asiaa ei yhtään helpottanut todella heikko kuuluvuus johtuen kovasta roottorimelusta sekä muun miehistön mielenkiintoisesta etelä afrikkalaisesta aksentista. Parin harjoituskerran jälkeen kuitenkin pääsin hyvin sisälle systeemiin ja kun kopterin kapteeni antoi erittäin hyvää palautetta radiolla, niin mun kouluttaja tarjos jo yläfemmaa tiheään tahtiin. Kun kaikkiaan 14 kopterillista porukkaa oltiin laskettu köydellä alas, oli päivä ja ilta vihdoin pulkassa. Näyttökokeeseen kuului myös toiminta yöaikaan/pimeällä, koska silloin on omat rituaalit. Joskus puoli kymmenen aikaan, laskeuduttiin vika kerran ja pistettiin pillit pussiin. Oli kieltämättä hyvä fiilis, kun kopterin pääpilotti puristi kättä ja toivotti tervetulleeksi kopterin miehistöön.
Tutkinnolle on Suomessa aika vaikea keksiä käyttöä, mutta toisaalta eipä sieltä löydy kovin montaa tutkinnon suorittanutta FRIES Masteria. Ehkä jossain muualla kriisialueella tutkinnosta vois olla myöhemmin jotain hyötyä. Sen verran jo sovittiin mun pomojen kanssa, sekä nykyisen, että tulevan, että jos mua tarvitaan johonkin erikoishommiin, niin sit sinne mennään riippumatta siitä missä yksikössä oon duunissa. Näinhän se maalaisjärjellä ajatellen pitäis ehdottomasti ollakin, mutta näinhän se ei yleensä mene. Täällä jokainen hoitaa omat lehmänsä.. Mä oon ehtinyt suorittaa ajoluvat aika monenlaisiin panssaroituihin autoihin, joten hommia on tiedossa tulevaisuudessakin kun nykyiselle yksikölle operaatioita tulee. Tänään kävi ranskalainen isoin päällikkö juttelemassa. Mä olin ihan varma, että hän yrittää torpata mun siirron, mutta ukko tulikin onnitteleen tutkinnon johdosta. Ranskalaisille toi on todella iso juttu. Siinä hyvällä fiiliksellä sovittiin, että mä annan apua aina tolle yksikölle kun vaan oon Kosovossa. Kiva vaihtaa yksikköä, kun ainakaan kenelläkään pomolla ei ole herne nenässä.
Nyt jos kaikki menee pulkkaan, niin ehdin siirtämään kamani ennen Suomilomaa. Se oliskin todella optimihomma, että lomalta palatessa olis uudet kujeet odottamassa.
Mä latailen muutaman kopterikuvan tohon oheen, kun nyt ne sopii tähän hetkeen. Tuolla kopterilla ei tosin lennetty, kun se on edelleen pajalla talvella tapahtuneen pakkolaskun jäljiltä. Mut samanlainen Super Puma se on mihin mulla on kelpuutus.
Niin ja kaikille mukavaa viikonloppua. Meillä on maanantai taas vapaa, kun nyt vietetään ortodoksien pääsiäistä. Viime vkl oli katolilaisten vuoro. Kätevä homma kun saa ylimääräisiä vapaita...

suht tuore fries master

Rimpsakkaa pääsiäistä...

...toivotellaan maasta millä on velkaa enemmän kuin laki sallii...
Kaikesta huolimatta tänään oli vallan hieno päivä, aurinko paistoi täpöllä koko päivän. Aamulla tosin oli niin paksu merisumu, että vaikka meri on 20 metrin päässä mun partsista, niin se hädin tuskin näkyi. Ajelin 30 kilsaa Mt Olympuksen juurelle noin kilsan korkeuteen. Siellä ei ollut sumusta tietoakaan, mutta polut oli niin paksussa lumessa, että en jaksanut lähteä tarpomaan kovin pitkälle. Tunnin verran kikkailin ja otin kuvia. Sit sumu olikin jo hävinnyt, joten oli aika palkita itsensä bissella lämpimän auringon alla.
Tää kylä on varsin hiljainen, mutta toisaalta eipä ole kaupustelioitakaan piistillä. Saa olla ihan rauhassa. Ainoastaan muutamia hotelleja vasta auki, kausi alkaa paremmin vasta toukokuussa. Joka tapauksessa erittäin mukavaa päästä 3 kk tauon jälkeen huljutteleen varpaita meriveteen. Täällä sai heti kavereitakin, 3 mirriä oli odottelemassa mun partsilla. Niin siis sellaisia mirrejä, jotka kehrää kun niitä rapsuttelee.. Kävin ostamassa niille muutaman purkillisen sardiineja, mä luulen, että ne mirrit ei poistu tuosta partsilta koko kesänä.
Eipä muuta kuin mukavaa pääsiäisen jatketta - ottakaa lungisti, niin mä ainakin ajattelin tehdä.

kesis