Pescara

Heti alkuun valtavan suuret äitienpäiväonnittelut kaikille äideille ja erityisesti sinne Ylitorniolle.

Päivän kilsat 109km yhteensä 1838 km. Päivän reitti  Pescara

Eilen ajelin tänne Pescaraan, suht leppoisa ajopäivä. Jalat vaan oli aamusta jo parin tunnin ajamisen jälkeen aika tyhjät. Söin edellisenä iltana vaan muutaman banaanin ja protskupatukan ja tuntui, että enempää ruokaa ei tarvitse. Sit parin tunnin päästä oli kunnon nälkä, mutta kello oli jo niin paljon, että tuolla maaseudulla missä asuin, kaikki paikat oli jo kiinni. Noh eilen päivän mittaan pidin taukoa, join kaffetta sekä söin leipiä. Niillä eväillä pääsi mukavasti perille. Asun ihan Pescaran keskustassa. Tässä on monen korttelin alueella ainoastaan kävelykatuja. Paljon oli porukkaa liikkeellä, kun otin illalla pari palauttavaa juomaa.

Tänään sit ajetaan Giron etappi näillä kulmilla. Kisareitti menee ihan Pescaran kupeesta, mutta ajelen fillarilla 16 kisan päähän Chietiin. Niillä pitäis olla siellä iso screeni viritettynä mistä kisaa voi seurata, ennenkuin ajajat saapuvat niille kulmille. Maali sijaitsee vielä kauempana, etappi päättyy todella kovaan nousuun.
Kisa starttaa klo 13, kisareittien varrelta liikenne suljetaan jo tunteja aikaisemmin. Toivottavasti fillarilla pääsee pelipaikoille, vaikka tiet onkin suljettu liikenteeltä.
Aurinko paistaa koko päivän ennusteen mukaan. Lämmintä pitäis olla vajaa 30 astetta - se sopii.

Näkymät majatalon pihalta Citanova Marchessa. Kuvassa näkyvä vuoristo vois olla sitä aluetta, missä tapahtui keväällä paha lumivyöry, joka tuhosi ainakin yhden majatalon 

Spritz palautusjuoma - toimii

Ahkeruus makiaatolla lakisääteisellä tauolla

Aina ajaton Fiat 500 avattavalla katolla

Civitanova Marche

Päivän kilsat 151 km yhteensä 1729 km.  Päivä reitti    Riminiltä etelään

Tänään oli leppoisa ajella. Loistava keli, välillä oli jo sen verran lämmin, että hiksua pukkas. Ajelin melko pintakaasulla rannikkoa pitkin, suht hidasta puuhaa, mutta eipä ollut kiire mihinkään. Pysähdyin jopa lunchille, kun sattui kiva paikka matkan varrelle. Se antoikin hyvin energiaa päivän varrelle, kun tuli hieman normaalia pidempi setti. Oli todella hienoja erilaisia kyliä pitkin päivää. Tuossa Adrianmeren toisella puolella Kroatian rannikko on kallioinen, mutta täällä on hiekkarantaa suurinpiirtein Venetsiasta Brindisiin. Noi pikku kylät ja kaupungit on kuitenkin hieman erilaisia, vaikka maisema sinällään on samanlainen. Huomenna sit ajelen Pescaraan. Siinä kupeessa sit ajetaan Giron etappi sunnuntaina.

Tossa päivän kuvasaldoa

Rimini

Päivän ajot; kylille makiaatolle ja takaisin, ei dataa olemassa...

Tänään luin loppuun Pietiläisen legioonalaistarinan. Sit ajelin jo totuttuun tapaan tuonne Riminin venesatamaan makiaatolle. Olin jo aamulla vaihtamassa hotellia, kun oli tarkoitus odotella täällä 16.5 asti ja sit ajella lähemmäksi seuraavana päivänä ajettavaa Giron etappia. En kuitenkaan jaksanut pakata, joten samassa hotlassa edelleen. Sitäpaitsi toi kattoterde oli oikein mukavan suojaisa paikka lueskella päivällä.
Makiaatolla sit tuli mieleen, että kuinkas kaukana noi aikaisemmat etapit onkaan. Jos vaikka siirtyis sinne missä ajetaan, eikä vaan odottelis täällä. 14.5 sunnuntaina ajetaan yks etappi rannikolla, 250 kilsaa tästä etelään. Noh, sinne sitten. Kuten duunikaveri totesi; nopeat liikkeet on näyttäviä. Sinne ehtii ajaa parissa päivässä joten lauantai iltana pitäis jo olla ottamassa palauttavaa Limoncelloa Pescarassa. Sunnuntain etappi menee suht läheltä, sinne voi tehdä päiväreissun fillarilla.
Huomiselle on luvattu ukkosmyrskyä iltapäivälle. Pitää varmaan hieman tähyillä, millaista pilveä taivaalla liikkuu. Kovin paljon ei kiinnosta ajaa kovassa sateessa. Pescaran kulmilla pari yötä ja maanantaina junalla takaisin Riminiin. Tiistaina sit siirtyminen tuonne San Marinon länsipuolelle vuoristoon odottelemaan keskiviikon etappia. Siinä lyhyen tähtäimen suunnitelma, sillä mennään !

Hieman nauratti välillä kun luin Pietiläisen legioona tarinaa. Kaveri joutui punnertamaan aika ahkerasti uran alkuaikoina. 100 punnerrusta meni kuulema helposti. Jokainen joka on punnerrellut tietää, että 100 etunojapunnerrusta jos tekee yhtäjaksoisesti, niin niitä on jonkin verran treenattu.

Mä tein sellaisen päätöksen ennen matkaa, kun istumisen on todettu olevan terveydelle haitallista, on reissun aikana myös harrastettava jotain liikuntaa. Vaikkakin istun tuolla hienolla Brooks B17 nahkasatulalla, istumista se on sekin. Päätin, että joka päivä punnerran 100 kertaa. Jos jonain päivänä jää väliin, niin sit kerääntyy ns korjausvelkaa, mikä tietty on maksettava takaisin. Jossain vaiheessa sitä tulikin Sardiniassa. Brindisissä sit punnertelin ihan urakalla, tais mennä 400-500 parhaina päivinä. Pietiläiseen verrattuna olen tietty aloittelija, vain 80 kertaa olen pystynyt punnertamaan yhtäjaksoisesti...

Mukavaa viikonloppua sinne ja valdavat onnittelut Jussalle ja Kristalle tytön syntymästä.

Kuten kuvista huomaa, täällä on vaan juotu makiaattoa ja rapsuteltu mirrejä.

Rimini

Päivän kilsat 96km yhteensä 1578 km.  Päivän reitti  Rannikkoa Riminille

Eilistä ajopäivää vois luonnehtia yhdellä lauseella; "kusta ja paskaa".

Aamulla tihuutteli vettä, kun lompsin syömään mm. mansikoita aamiaiselle. Tarkastin vielä muutamasta ennusteesta, että pari tuntia tihuuttaa ja sit paistaa aurinko. Varauduin ajopäivään ajatuksella kesä kasteen kuivaa. Lämmintä oli 14 astetta, joten ajosortsit, t-paita, irtohihat ja tuulitakki tomii tuolla kelillä ihan hyvin.
Kyllä se muutaman tunnin toimikin, mutta siinä ajassa lämpötila oli pudonnut 10 asteeseen ja sade oli yltynyt ihan reippaaksi jatkuvaksi sateeksi. Ei auttanut kuin parkkeerata fillari kahvilan eteen ja lämmittelemään. Olin tietty ihan läpimärkä, kengissäkin varmaan litra vettä. Kahvilan pitäjä frouva ei kuitenkaan luonut pahaa silmää, vaan toivotti tervetulleeksi. Otin kaffetta ja istuin nurkkapöydässä kaikki ajokamppeet päällä. Kropan lämmöllä ne kuivuis päälle. Reilu vartin istumisen jälkeen alkoi ihan holtiton horkkatärinä. Varsinkaan jalkojen tärinää ei pystynyt kontrolloimaan mitenkään. Tietty yläkroppa rupes myös tärisemään. Eipä oikein kahvikuppi meinannut pysyä kädessä. Aikani täristyään, se pikuhiljaa väheni. Tilasin lisää kahvia ja hain laukuista lisää vaatetta päällle. Olin muutaman kilsan Ravennan ulkopuolella. Tein jo päätöksen, että menen junalla loppumatkan. Matkaa Riminille oli noin 50 kilsaa. Vartin päästä horkkakohtaukset jatkui ja kävin välillä vessassa tekemässä punnerruksia, että saa kroppaan lämmintä. X-hypyt olis ollut tehokkampia, mutta vetiset pyöräilykengät jalassa siitä ei olis tullut mitään. Sade hiljeni tihkuksi ja päätin, että paras keino lämmitä on lähteä ajamaan. Nyt mulla oli goretakki ja pitkät lahkeet lisänä. Nurkkapöydän ympäristöön ja litratolkulla vettä, joka oli valunut mun kamoista. Kahvilan pitäjä toivotti hyvää matkaa ja alkoi luuttuamaan lattiaa kuivaksi.. Valitsemani taktiikka toimikin ja horkkatärinä loppui puolen tunnin ajon jälkeen. Kovin miellyttävää ajaminen ei ollut, kun jalat oli ihan märät. Kertaalleen puristin enimmät vedet pois sukista kahvilassa, mutta kengissä oli vettä niin paljon, että eipä tuo juuri auttanut.
Matka eteni kuitenkin ihan hyvää vauhtia pikku tihkusateessa, kunnes se yltyi kunnon rankkasateeksi noin puoli tuntia ennen Riminiä. Ei auttanut kuin hakeutua sateen suojaan ja siinä kovimman sateen loppumista odotellessa mielessäni kehuskelin meteorologien ammattitaitoa. Olin katsellut hotellin valmiiks netistä, mutta päätin, että ensin pitää ostaa pullo punkkua ja sit suoraan suihkuun ja sit katsomaan Giron Etna etappia. Se olikin varsin toimiva suunnitelma. Illalla kävin kylillä katsomassa mesuliigan matsia, kun Juventus raivasi tiensä finaaliin. Ei ole mikään helppo homma Realille tehdä finaalissa Juvelle maaleja.
Nyt on pyykit pesty, aurinko paistaa ja aika lähteä juomaan aamu makiaattoa. Hotla on muuten ihan ok, mutta niiden mainostama uima-allas on edelleen pressujen alla. Pitää huomiseksi katsella joku toimivampi setti. Eilen varasin jo majoituksen tuolta lähistön vuoristosta, minkä lähellä Giron etappi ajetaan 17.5.
Täällä siis asiat ihan jiirissä, toivottavasti myös siellä.

Loppuun kuvia enimmäkseen toissapäivältä, kun ajelin Lido di Jesololta noita kapeita aallonmurtajakaistaleita pitkin Venetsian edustalta. Alkuun hotelleja Lido di Venezian saarella.

Yksi päivän kolmesta lauttamatkasta, kuten huomaatte, aika massiivinen merisumu

Pellestrinan saaren tulvavalli oli aika massiivinen. Tulee kai välillä isoa aaltoa etelästä, kun Brindisissä keikutetaan venettä

Kanava Chioggian kaupungissa

Lido di Jesolo - Lido degli Estensi

Päivän kilsat 108 km yhteensä 1578km. Päivän reitti  Lido di Jesolo - Riminin suuntaan

Kiva päivä ajella taas tasaista baanaa. Oli mielenkiintoista, joskin todella hidasta ajella toi kapea kaistale Venetsian edustalla. Varsinkin Lido di Venezia oli jonkinlainen aikamatka. Todella perinteikkään näköisiä hotelleja, oli vaikea ajoittaa, milloin ne oli rakennettu. Liikennettä ei ollut kuin muutama hassu auto, mutta koska päivään sisältyi 3 lauttamatkaa, matka edistyi aluun hitaasti kun lauttoja joutui odottelemaan pitkään. Sit kun pääsi mantereelle niin fillari pääsi ihan kunnon vauhtiin. Olis voinut ajaa enemmänkin, mutta jätin huomiselle reilu 80 kilsaa. Iltapäiväksi pitää ehtiä Riminille katsomaan Giron etappia, missä ajetaan Etnalle. Sen jälkeen ilta jatkuukin mesuliigan Juventus - Monaco matsilla. Pitäisköhän ostaa illaksi musta/valko paita..

Kello on jo sen verran, että en lataa mitään kuvia. Eipä niitä tänään montaa tullut edes otettua. Pistä fillarin parkkiin Riminillä ja jään odottelemaan Giron saapumista niille kulmille. Odotellessa voi vaikka lukea loppuun Legioonalainen Petersin ja jotain muutakin.
Lähipäivinä hieman enemmän ajatuksia ja kuvia.

No pari kuvaa nyt kuitenkin loppukevennyksenä otettuna sunnuntaina Jesolossa

Olis ihan kiva saada tuollainen kattaus Suomessakin kauppoihin. Noi kuvat ei ole edes mistään isosta kaupasta, eli ihan perussettiä...

Monfalcone - Lido di Jesolo

Päivän kilsat 95km yhteensä 1470 km. Päivän reitti  Lido di Jesolo

Joskus (harvoin) näin jälkikäteen huomaa, että tuli tehtyä hyvä päätös. Toissapäivänä tapahtui yks niistä hetkistä, kun päätin suunnata rannikolle enkä vuorille. Rannikolla keli oli ihan jees, välillä aurinkoa, sit pilvistä. Lopussa pari pisaraa vettä, ennenkuin löysin hotellin. Kun katselin pohjoiseen vuorille, ne oli ihan mustien pilvien ympäröimät ja siellä ei ole silloin hyvä ajella fillarilla.

Löysin hyvän diilin täältä Lido di Jesolosta, tämähän on täynnä hotelleja, mutta vasta osa niistä on auki, kun sesonki ei ole alkanut. Kiva 3 tähden hotelli todella hyvällä aamiaisella 30€, joten päätin olla täällä pari yötä.
Alkuperäinen ajatus oli suunnata huomenna Veronaan ja sieltä Muncheniin autokaupoille.
Kävin aamiaisen jälkeen kävelemässä rannalla ja tuli ajatus, että ei ollenkaan hullumpaa puuhaa kuunnella aaltojen kohinaa ja huljutella varpaita suolavedessä. Tarkastin vielä Riminin sääennusteen ja se tuki tuollaista harrastustoimintaa. Siispä piirsinkin reitit uusiksi, huomenna koukkaan Venetsian edustalta sekä lautalla, että ajellen noita kapeita kaistaleita. Muutamassa päivässä uskoisin olevani Riminissä. Sen jälkeen voi huilia ja odotella, että Giron 11 etappi ajellaan siellä suunnalla 17.5

Oli muuten uskomattoman mukavaa ajella eilen, kun oli ihan tasaista. En edes muista milloin olis viimeksi ollut ajopäivä, ilman kilsan vertikaalia kiipeämistä. Reidet on kyllä niin jumissa, että olis ollut kyllä tuskaa vintata alppien yli.

Mä lataan nyt tähän kuvia Rijekasta, Opatijasta, ja parilta viimeiseltä ajopäivältä.

Muutama kuva Rijekan kävelykadulta ja satamasta

3 kuvaa Opatijasta

Tossa oli pakko pysähtyä syömään. Tuoksu oli niin hyvä ja hyvältä maistuikin

Monfalcone

Päivän kilsat 103 km yhteensä 1375 km. Päivän reitti Rijeka - Monfalcone

Olipas kiva viettää aikaa Kosovon aikaisen duunikaverin kanssa. Tänään vielä treffattiin yhdellä huoltsikalla makiaattojen merkeissä, ennenkuin otin suunnan kohti Sloveniaa ja Italiaa.
Vettä sateli tasaisesti heti aamusta asti. Siinä vaiheessa kun kiipesin Kroatian/Slovenian raja-asemalle, oli jo suhteellisen kylmä. Se asema ei ole kuin 700m korkeudella. Kaikkein kylmin vaihe oli sieltä alas lasku, kun kroppa ei tuottanut lämpöä. Sit kun pääsi Italian puolelle, keli parani ja ajokin maittoi hieman paremmin. Päätin, että satku saa riittää tänään.
Olen Monfalconen kaupungissa tai sen lähistöllä. Äsken kävin hakemassa pullon punkkua palautusjuomaksi, läytyi vielä Puglian alueen punkku, joten olettaisin palautumisen olevan tehokasta. Parin lasillisen ja sääennuste tarkistuksien jälkeen piirtelin reittejä uusiksi. Otan suunnan huomenna Venetsiaan tai itseasiassa Lido de Jesoloon, joka on ihan Venetsian kupeessa. Olin siellä 2008 tourilla muutaman päivän. Todennäköisesti siitä jatkan Veronan suuntaan ja alppien yli junalla. Tänään paleli jo ihan riittävästi 700 m korkeudella ja alppien ylityksessä tulee noin kilsa lisää korkeutta. Jos menis tonne Munchenin suunnalle potkimaan autojen renkaita muutamaksi päivää.

Tässä kioskissa missä mä yövyn, ei ole kunnollista nettiyhteyttä, joten kirjoittelen huomenna lisää ja pistän kuvia, kunhan pääsen tonne Jesoloon.