Mosel

sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Puolassa ollaan

Päivän reitti Kosicesta Puolaan 130 km  yhteensä 407km.

Tänään oli eka ja viimeinen lähes vuoristoetappi. Kokonaisnousua tais tulla 1100m. Muuten ihan jees päivä. Heti aamusta olin kyllä ihmeissäni reittisuunnitelman kanssa, kun oletetun reitin tilalle oli rakennettu motari. Siinä oli kaikenlaista säätöä, mutta niistä enemmän sitten, kun saan ladattua kuvia. Täällä ei ole nettiyhteyttä, joten en ala lataamaan kuvia puhelimen yhteydellä. Olen nyt Duklan kylässä Karpaateilla. Ihan kivat ensi fiilikset, erittäin mukavan näköistä seutua sekä Slovakian, että Puolan puolella. Voi olla, että huomenna on hieman lyhyempi päivä, niin ehtii tekemään hieman huoltohommiakin. Tällä hetkellä taivas on täys aika mustia pilviä ja ulkona hitonmoinen puhuri. Taitaa tulla ukonilma. Päivällä oli erittäin kiva ajokeli, tietty normi vastatuuli, mutta se vilvoittaa kivasti.

Oikein hyvää äitienpäivän jatketta sinne Suomeen tai missä ikinä tätä luettekin.

lauantai 12. toukokuuta 2018

Viszlát Magyarország


Päivän reitti:  Kosice  131km, yhteensä 277km

Taas kiva ajopäivä, mahtava keli ja linnut laulaa reitin varrella niin, että melkein kuulosuojaimia tarvitsis. Tänään oli reipas vastatuuli, niin oli eilenkin, mutta eilen ei tuullut ihan yhtä kovaa. Saas nähdä joutuuko sitä puskemaan koko matkan vastatuuleen. Just tsekkasin ja huomiseksi luvataan vielä kovempaa vastatuulta, noh lämmintä ainakin riittää ja ainakaan toistaiseksi ei ole satanut. Lähdin tänään ajamaan jo puoli seiskalta, ihan täys päivä siinä satulassa vierähti.

Ajoin siis tänään Slovakiaan, Kosiceen. Huomenna olis tarkoitus tuupata tuonne lähelle Puolan rajaa.
Kävin just syömässä tuossa kylillä. Todella hieno tuo keskusta, kävelykatuja ja terasseja. Safka oli hyvää ja hintataso jotain muuta, kuin Euroopan muissa vanhoissa kaupungeissa. Lämmintä oli vielä reilut 30 astetta, joten hyvin tarkeni syödä terdellä.

Tuossa muutama näpsy matkan varrelta;

Kovasti rapsi kasvaa tai mitä ruohoja liekään

Ihan kiva ranchi


Gulash sopalla fillari kulkee

Välillä bensiksen ahkeruuskaffeet

Viszlát Magyarország 



perjantai 11. toukokuuta 2018

Kotimatka polkaistiin käyntiin

Eilen saatiin viritettyä uusi sielu Chromebookille, joten sehän heräs henkiin.

Parin päivän tankkauksen jälkeen tänään sit aamusta liikkeelle;

Päivän reitti;  eka ajopäivä   146 km

Oli kyllä alkuun aika tukkoista, hieman janottikin, ehkä ei juotu eilen tarpeeksi. Pari päivää ihmeteltiin Budapestiä ja parannettiin maailmaa. Nyt sit pidetään pyörät pyörimässä ja aurinko pääasiassa selän takana. Ihan mukavasti se paistoikin, 30 astetta oli vielä nyt illallakin, kun kävin safkan jälkeen hieman jalottelemassa. Tämä kylä missä olen nyt on joku kylpyläpaikka. Paljon kylpylöitä, muuten suht pikkuinen kylä. Pistetään tuohon muutama näpsy jos nuo latautuu nopsaan.

Soppa maistuu Budapestissä


Välillä kylvettiin

Sit jatkettiin tankkausta

Tänään taas oivallisia reitinvalintoja, onneks noi pilvet jäi taakse

Ei tietenkään tuossa saa ajaa fillarilla, siks se onkin parkissa

Välillä taas off road ajoa

Palkinto odottaa maalissa

torstai 10. toukokuuta 2018

Budapest

Hemma bra, men Budapest...

Lyhyt páivitys tááltá Budapestista. Lento meni mukavasti, tállá kertaa Norwegian otti heti eka kerralla fillarilaatikonkin kyytiin. Eilen kun avasin láppárini, sehán ei tietty auennutkaan vaan ruudulle ilmestyi tuollainen nákymá.
Unkarilainen kaverini soitti lápi kaikki firmat mitká korjaa tietsikoita. Kenellákáán ei ole Cromen káyttőjárjestelmáá. Laitoin viestiá verkkokauppaan, mistá láppárin tilasin, ettá onko niillá ratkaisua asiaan. Sieltá ei ole vielá kuulunut mitáán. Mikáli táná iltana ratkaisua ei lőydy, niin támá blogi ei varmaankaan páivity tállá reissulla. Kaveri antoi koneensa lainaksi ja unkarilaisesta náppiksestá johtuu nuo oudot kirjaimet. Vielá kun koneen kielikin on unkari, támán káytto on hieman haasteellista.
Reitti on onneks ladattuna navigaattoriin, joten se puoli on hanskassa. Ongelmaksi tulee tietty se, kun reittiá joutuu muuttamaan, niin uuden reitin suunnittelu on haasteellista. Huomis aamuna polkaisen fillarin jokatapauksessa liikkeelle, let the journey begin...

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Destination Unknown...

...laulaa Alex Gaudino    https://www.youtube.com/watch?v=z9CRvCmJUnI

Oma tilanteeni on hieman selkeämpi, joka tapauksessa jälleen on aika lähteä. Lennän tiistai iltana Budapestiin, tarkoitus on pitää unkarilaisen kaverin kanssa Donbassin veteraanien jälleentapaaminen. Koska olen erittäin huolissani hiilijalanjäljestäni, otan fillarin mukaan ja ajatuksena on ajaa fillarilla takaisin Suomeen. Reittisuunitteluohjelma antaa kokonaismatkaksi reilut 1700km. Tarkoitus on aloittaa kotimatka perjantaina jolloin ajamiseen jäisi 17 päivää. Lyhyelläkin matikalla voi laskea, että se tekee satkun päivässä. Jos haluaa pitää lepopäiviä, niin sit pitää ajaa hieman enemmän päivittäin.

Pakkaan kyllä läppärin mukaan ja päivitän tätä blogia, mutta en varmaankaan ihan joka ilta. Ajetut päiväetapit lataan kyllä Garmin Connectiin, sieltä voi käydä ihmettelemässä, että liikkuuko edes fillari, jos moneen päivään ei tekstiä ilmesty. Latasin tuohon sivupalkkiin linkin, mistä voi zoomailla tuota suunnittelemaani reittiä, jos se jotakuta kiinnostaa.

Nyt pitää pistää kamat kasaan, niin voi sit illalla keskittyä El Clásicoon.

torstai 15. helmikuuta 2018

Tämäkin reissu on kohta taputeltu

Sunnuntain ja perjantain välinen yö kääntyy kohta aamuksi ja on aika pakata kamat.

Toi fillarointijakso oli aika intensiivinen ja nyt en sit vastaavasti ole tehnyt muuta kuin pöjöttänyt altaalla, syönyt hyvin ja juonut muutaman bissen. Otin testikäyttöön BookBeatin äpin ja sen kautta lataillut muutaman kirjan ja niitä kuunnellut äänikirjana. Ei se nyt ihan lukukokemuksen tasoinen ole, mutta passeli laiskan miehen systeemi. Samalla olen hieman pähkäillyt mitä viiden viikon aikana on tapahtunut.

Olen kyllä poistiivisesti yllättynyt reissun antiin. Thaimaassa tiet on todella hyvässä kunnossa, paljon paremmassa kuin vaikka Suomessa. Liikennekulttuuri on ollut hyvä, ei yhtään havaittua läheltäpiti tilannetta. Palvelut toimii varsinkin pääteiden varsilla aivan mahtavasti, safkaa ja juomaa on tasaiseen tahtiin tarjolla. Majoitustakin ihan riittävästi, että se ei aiheuta mitään suurempia haasteita. Hintataso safkojen ja majoituksen suhteen on turistipaikkojen ulkopuolella todella hyvä. Bangkokin ulkopuolella majoituksen keskimääräinen hinta on alle 20 egee ja kaikki majapaikat on olleet kelvollisia. Thaimaa on siis erittäin helppo kohde myös pyörämatkailun suhteen.

Laos jätti hieman ristiriitaisia tunnelmia. Tuli sellainen fiilis, että olin liikkeellä liian myöhään tai sit liian aikaisin. Tuolta Kiinan rajalta vyöryvät isot projektit on niin vaiheessa, että menee vuosikausia, ennenkuin rekkaralli siellä rauhoittuu edes hieman. Siellä on ainakin 5 isoa vesivoimalaprojektia menossa ja siihen liittyvät voimalinjojen rakennukset. Sen lisäksi Kiinan Kunmingista Vientianeen rakennettava luotijunarata on valtaisa projekti. Luin ennen reissua fillaristien suitsutusta Pohjois Laosin hyvistä teistä ja olemattomasta liikenteestä. Nyt tuollaiset kommentit joutaa roskakoppaan. Raskas liikenne oli rikkonut tiestöä ja rekkarallin seassa ei ollut aina niin kiva ajaa. Sinällään yksikään kiinalainen tai laosilainen rekkakuski ei aiheuttanut ensimmäistäkään vaaratilannetta. Ne antoivat tilaa todella hyvin, jopa turhankin hyvin. Liekö osuutta ollut Brindisistä hankkimallani kirkuvan keltaisella tuulirotsilla. Voi olla, että luultiin noviisi munkiksi... Pölyä rekkaralli nostatti oikein kunnolla ja se oli huonokuntoisten teiden lisäksi negatiivisin juttu. Toki rekat aiheutti välillisen ongelman vuoristossa. Ylämäkeen kiivetessään, eteneminen oli hidasta ja varsinkin citymaasturit puskivat rekoista ohi todella holtittomasti. Sellainen tilanne aiheutti hieman tykytyksiä, kun itse painoin jyrkkään alamäkeen ja näin, että rekkoja tulee jonossa vastaan. Se sattui olemaan serpentiini tie, enkä nähnyt yhtään miten oma kaista on vapaa. Onneks jarruttelin suurimmat vauhdit pois, kun seuraavassa mutkassa oli Toyota Hilux mun kaistalla tulossa vastapalloon. Marginaalit oli suht pienet, mutta osumia ei kuitenkaan tullut ja sain vielä pidettyä fillarinkin tiellä. Se oli oikeastaan koko reissun tiedossa oleva läheltäpiti tilanne.
Laosissa safkan ja majoituksen suhteen tarjonta on vielä aika heikko. Varsinkin vuoristossa ja maaseudulla, vaatii jonkin verran suunnittelua, että löytyy joku paikka missä yönsä viettää. Toisaalta tuo on samalla positiivinen juttu, koska se tuo sopivasti seikkailua mukaan. Kyllä ne lasten Sabadii huudot lähti niin raikkaasti ja kädet viuhtoi jo 100m ennenkuin olin edes lähellä niitä lapsia. Se tarjosi elämyksen molemmin puolin. Sama tilanne oli aikaisemmalla reissulla Pohjois Vietnamissa.

Summa summarum, fillarireissu oli erittäin onnistunut. Keli oli täydellinen, lämmintä, kuivaa ja aurinkoista. Aamuisin mukavan viileää, siis suomalainen kesäsää ja 11-12 tuntia valoisaa aikaa. Siitä sai sellaisen valohoidon, että muutaman viikon taas jaksaa tarpoa sohjossa duuniin 😁.
Mikäli Qatar Airlines pitää reititykset ja hinnoittelupoliitiikan kutakuinkin samantyyppisenä, niin tämä suunta on erittäin varteenotettava kohde uusillekin fillarireissuille. Paljon on vielä ajamattomia teitä.

Näin reissun päättymisen kunniaksi, kävin tänään ihan päiväseltään taas rapsuttelemassa mirrejä. Täällä Bangkokissahan niitä riittää. Nettiyhteys tässä mestassa on niin huono, niin lataan suurimman osan kuvista vasta Suomessa, mutta laitetaan nyt yks tohon malliksi. Oli aika rento fiilis tuossa kahvilassa.

Kiitokset kommenteista ja kannustuksesta niille, jotka ovat jaksaneet lukea näitä juttu. Sekavat tarinat on tämän reissun osalta kerrottu. Lataan noi Bangkokin kuvat kunhan pääsen sinne länsimaalaisen hapatuksen pariin. Jos joku duunikaveri tätä lukee, niin maanantaina nepalilainen safka maistuu kyllä 👍

Viimeiset kuvapäivitykset täältä lumen ja pakkasen keskeltä.
Tuosta ei red curry seafood  parane

Grillattua Tilapiaa - nam

Bangkok

Caturday kahvilan mirrit rapsutuksia vailla. Niitä tais olla 30 mirriä, todella kiva mesta












Nämä pari rauhallisempaa mirriä ihmetteli, että mikä virtapiikki tuolle ylemmän kuvan kissille tuli

Mirrit tunnetusti pitää rapsuttelusta, tämän kuvan myötä sekavat tarinat vetäytyvät jälleen tauolle

maanantai 12. helmikuuta 2018

One Night in Bangkok

Päivän reitti    Bangkok  eiku tais tulla väärä linkki;   Ayutthaya  57km/2609km

Heräsin eilen niin aikaisin, että päätin ajaa Ayutthayaan, mistä 4 viikkoa sitten aloitin pyöräilyn. Todella kiva fiilis, lämmintä ja kosteaa, kuten muistan Bangkokin niiltä ensimmäisiltä reissuilta -90 luvun alusta. Randomina valittu reitti olikin varsinainen fillarireitti. Kuuden jälkeen kun lähdin ajeleen, siellä näkyi jo runsaasti fillaristeja liikkeellä. Näyttäis, että pyöräily liikuntamuotona nostaa päätään Thaimaassa. Näkyipä siellä muutama porukkalenkillä ollut ryhmä, joilla oli kalusto ja varusteet asianmukaisessa kuosissa. Paljon iloista moikkailua ja yks kaveri peesas mua maantiepyörällään hyvän matkaa, kunnes kääntyi toisaalle. Ajoinpa siinä pätkän ihan merkittyä pyöräilykaistaa, sitä herkkua ei juuri ole täällä näkynyt. Parin tunnin ajon aikana oli aika vetää reissu henkisesti pakettiin ja mikä tärkeintä, pohtia uusia kujeita 🚴 😎

Ayutthayan aseman kupeessa sit aamiainen ja junakin tuli ihan ajallaan. Lippu junaan maksoi 30 senttiä ja fillarin kuljetus 2,5€. Fillari menikin varmaan ykkös luokassa ja mä kolmannessa, kun muita luokkia ei ollut tarjolla. Parin tunnin matka Bangkokiin.

Bangkokissa sit kymmenen kilsan siirtymä hotellille tai mulla nyt ei tietty ollut mitään varauksia. Kävin katsomassa muutamia vaihtoehtoja, mutta siinä vaiheessa kun kysyin fillarille säilytystä ja se aiheutti nyrpistelyä respassa, joten ei kun eteenpäin. Lopulta päädyin samaan hotlaan mistä reissun aloitin. Olin ensin päättänyt olla muutaman yön jossain muualla, mutta suoraan sit tänne. Täällä ei nyrpistelty yhtään, kun lähestulkoon ajoin Surlyn tuohon aúlaan. Laukkusäilytyksestä löytyi mun fillarilaatikkokin, joten kaikki hyvin. Onhan se ihan mielenkiintoista ajaa fillarilla näissä suurkaupungeissa. Yleensä pääsee jonossa puikkelehtimaan autojen ja bussien välistä mopojen kanssa paalupaikalle valoihin. Sit kun vihreät syttyy, niin fillarin pitää kans liikkua suht rivakasti. Hauskaa se ei ole, mutta mielenkiintoista kyllä. Vaarallista se ei sinällään ole, koska kaikki ajaa tuossa ruuhkassa suht hitaasti.

Nyt palaudun ajamisen rasituksista, syön hyvin, otan mahdollisesti muutaman Changin. Käytännössä siis vietän sunnuntain ja perjantain välisen yön täällä Bangkokissa - One Night in Bangkok.

Muutama kuvakin löytyy:

Aurinko nousi eilenkin riisipeltojen ylle

Tämän reissun viimeiset oikopolut
Hienoa pyöräilybaanaa matkalla Ayutthayaan
Paikallinen pilotti otti nousua heti aamusta

Ayutthayan portti
Täältä reissu alkoi 4 viikkoa sitten ja tänne se päättyi


Surly valmiina sukeltamaan laatikkoon
Bangkokilainen mirri
Kaupunkitiikeri väijyy viidakossa

Mun toimisto tämän viikon ajan