Penang 100 km yhteensä 1461 km ja reitti https://connect.garmin.com/modern/activity/4359750029
Lämpimät ja aurinkoiset jouluterveiset täältä Penangin saarelta Gergetownin kaupungista.
Eilinen päivä starttasi ihmetellessä, kun pakkasin Canyonia hieman ennen seiskaa ja ulkona oli ihan pimeää. Hieman outo tilanne, muttat totesin, että ei tämä ihmettelemällä parane, ei kun satulaan. Matka meni leppoisasti aina tuohon mantereen Butterworthin kaupunkiin, mistä lautat tänne lähtee. Tuolta ykköstieltä, mitä lähes koko päivän ajoin, oli hyvät kyltit terminaaliin. No ne olikin vain jalkamatkustajille. Kyselin terminaalin edessä, että miten fillarilla pääsee laivaan. Kaveri sit malajilla luontevasti selitti, mihin pitää ajaa. Lähdin ajamaan kden osoittamaan suuntaan, mutta eihän sieltä mitään opasteita löytynyt. Jossain vaiheessa sataman henkilökuntaan kuuluva viittoili mua ajamaan kapeaa tien pätkää. Tulihan se toki lautalle, mutta jotain ihme henkilökunnan reittiä. Laivalla hieman kaverit ihmetteli, kun vanhasta muistista ajelin ekana tyhjään lauttaan. Eipä kyllä kukaan myynyt mulle mitään lippuakaan. Siinä lauttamatkalla katselin Penangin siluettia korkeine tornitaloineen. Muistelin, että ei siellä mitään tornitaloja ollut 27 vuotta sitten. Tuli sellainen epäilys, että mahtoiko olla väärä valinta lähteä saarelle. No tiesin kyllä, että Penangin Georgetown pääsi 2008 UNESCO:n listalle, ja sinne ei pelkillä tornitaloilla pääse. Olin katsellut suunnat valmiiksi lautalta suoraan pikku Intiaan. Suihkun jälkeen heti käppäilemään kylille ja tietty intialaiseen syömään. Tällä pikku alueella on kymmeniä intialaisia ravintoloita, joten on varaa valita. Tuli kyllä hyvä fiilis, kun katselin hieman ympärilleni. Turisteja ei missään nimessä liiaksi. Joku iso risteilyalus tuossa satamassa oli ja sitä porukkaa varmaan tuossa kylillä pyöri. Rakennukset, tuoksut ja meininki yleensä toi ihan mieleen Delhin Paharganjin, tosin tämä on siitä versio 2.0 ilman mitään älytöntä häsläämistä, ilmansaasteita ja sen sellaista. Bollywoodin hindipop raikasi kuitenkin kaduilla ja tikka masalan tuoksu tuli sieraimiin. Mä en varmaan syö täällä ollessa muuta kuin intialaista safkaa, toi on niin älyttömän hyvää. Oon varannut 3 yöksi majoituksen, laskeskelin, että noin 800 kilsaa matkaa Singaporeen, joten mitään älytöntä kiirettä sinne ei ole. Täällä on keskipäivällä melko lämmin. Eilenkin Garmin mittaili 44 astetta kun etsiskelin majoitusta. Eli juuri tähän aikaan päivästä on parempi vaikka ottaa päikkärit kun ihmetellä tuolla kadulla. Eilen iltasella mulle selvisi sekin, miksi aamun startin aikaan oli niin pimeää. Thaimaan ja Malesian välillä on tunti aikaeroa. Kello oli Thaimaan aikaa vajaa kuusi, kun lähdin liikkeelle, joten ei ihme, että aurinko ei ollut ehtinyt vielä nousta.
Eilen illalla lähdin safkan jälkeen bisselle. Olin päivällä kävellyt mielenkiintoisen Junk Cafe nimisen paikan ohi https://www.tripadvisor.com.my/Restaurant_Review-g298303-d6105379-Reviews-Junk_Cafe-George_Town_Penang_Island_Penang.html
se paljastui todella kivaksi paikaksi. Niin hämärä sisustus, että siinä meni tovi kun sitä ihmetteli. Musa oli todella hyvää, ei siellä paljon jengiä ollut, tosin ei olis paljon mahtunutkaan. Baaritiskillä tietty tapasin suomalaisen herrasmiehen, kenen kanssa paranneltiin maailmaa puoleen yöhän asti. Tänä aamuna heräsin kuudelta, kun viereisen moskeijan imaami karjaisi ruokouskutsunsa. Tuntui kuin se olisi ollut mun sängyn vieressä ämyrillä kailottamassa kyseistä kutsua. Olin just edellisenä päivänä mielessäni hehkuttanut tätä kansojen sulatusuunia. Sadan metrin säteellä mun hotellista on hindutemppeli, moskeija ja kiinalaisten temppeli. Taispa siinä vielä olla luterilaisten kirkkokin, joten lähes jokaiselle jotain löytyy.
Eiköhän nämä tarinat riitä tänään, eihän kukaan jaksa näitä lukea. Loppuun kuitenkin kuvia
Lämpimät ja aurinkoiset jouluterveiset täältä Penangin saarelta Gergetownin kaupungista.
Eilinen päivä starttasi ihmetellessä, kun pakkasin Canyonia hieman ennen seiskaa ja ulkona oli ihan pimeää. Hieman outo tilanne, muttat totesin, että ei tämä ihmettelemällä parane, ei kun satulaan. Matka meni leppoisasti aina tuohon mantereen Butterworthin kaupunkiin, mistä lautat tänne lähtee. Tuolta ykköstieltä, mitä lähes koko päivän ajoin, oli hyvät kyltit terminaaliin. No ne olikin vain jalkamatkustajille. Kyselin terminaalin edessä, että miten fillarilla pääsee laivaan. Kaveri sit malajilla luontevasti selitti, mihin pitää ajaa. Lähdin ajamaan kden osoittamaan suuntaan, mutta eihän sieltä mitään opasteita löytynyt. Jossain vaiheessa sataman henkilökuntaan kuuluva viittoili mua ajamaan kapeaa tien pätkää. Tulihan se toki lautalle, mutta jotain ihme henkilökunnan reittiä. Laivalla hieman kaverit ihmetteli, kun vanhasta muistista ajelin ekana tyhjään lauttaan. Eipä kyllä kukaan myynyt mulle mitään lippuakaan. Siinä lauttamatkalla katselin Penangin siluettia korkeine tornitaloineen. Muistelin, että ei siellä mitään tornitaloja ollut 27 vuotta sitten. Tuli sellainen epäilys, että mahtoiko olla väärä valinta lähteä saarelle. No tiesin kyllä, että Penangin Georgetown pääsi 2008 UNESCO:n listalle, ja sinne ei pelkillä tornitaloilla pääse. Olin katsellut suunnat valmiiksi lautalta suoraan pikku Intiaan. Suihkun jälkeen heti käppäilemään kylille ja tietty intialaiseen syömään. Tällä pikku alueella on kymmeniä intialaisia ravintoloita, joten on varaa valita. Tuli kyllä hyvä fiilis, kun katselin hieman ympärilleni. Turisteja ei missään nimessä liiaksi. Joku iso risteilyalus tuossa satamassa oli ja sitä porukkaa varmaan tuossa kylillä pyöri. Rakennukset, tuoksut ja meininki yleensä toi ihan mieleen Delhin Paharganjin, tosin tämä on siitä versio 2.0 ilman mitään älytöntä häsläämistä, ilmansaasteita ja sen sellaista. Bollywoodin hindipop raikasi kuitenkin kaduilla ja tikka masalan tuoksu tuli sieraimiin. Mä en varmaan syö täällä ollessa muuta kuin intialaista safkaa, toi on niin älyttömän hyvää. Oon varannut 3 yöksi majoituksen, laskeskelin, että noin 800 kilsaa matkaa Singaporeen, joten mitään älytöntä kiirettä sinne ei ole. Täällä on keskipäivällä melko lämmin. Eilenkin Garmin mittaili 44 astetta kun etsiskelin majoitusta. Eli juuri tähän aikaan päivästä on parempi vaikka ottaa päikkärit kun ihmetellä tuolla kadulla. Eilen iltasella mulle selvisi sekin, miksi aamun startin aikaan oli niin pimeää. Thaimaan ja Malesian välillä on tunti aikaeroa. Kello oli Thaimaan aikaa vajaa kuusi, kun lähdin liikkeelle, joten ei ihme, että aurinko ei ollut ehtinyt vielä nousta.
Eilen illalla lähdin safkan jälkeen bisselle. Olin päivällä kävellyt mielenkiintoisen Junk Cafe nimisen paikan ohi https://www.tripadvisor.com.my/Restaurant_Review-g298303-d6105379-Reviews-Junk_Cafe-George_Town_Penang_Island_Penang.html
se paljastui todella kivaksi paikaksi. Niin hämärä sisustus, että siinä meni tovi kun sitä ihmetteli. Musa oli todella hyvää, ei siellä paljon jengiä ollut, tosin ei olis paljon mahtunutkaan. Baaritiskillä tietty tapasin suomalaisen herrasmiehen, kenen kanssa paranneltiin maailmaa puoleen yöhän asti. Tänä aamuna heräsin kuudelta, kun viereisen moskeijan imaami karjaisi ruokouskutsunsa. Tuntui kuin se olisi ollut mun sängyn vieressä ämyrillä kailottamassa kyseistä kutsua. Olin just edellisenä päivänä mielessäni hehkuttanut tätä kansojen sulatusuunia. Sadan metrin säteellä mun hotellista on hindutemppeli, moskeija ja kiinalaisten temppeli. Taispa siinä vielä olla luterilaisten kirkkokin, joten lähes jokaiselle jotain löytyy.
Eiköhän nämä tarinat riitä tänään, eihän kukaan jaksa näitä lukea. Loppuun kuitenkin kuvia
 |
| Penangin Georgetown |
 |
| Little India |
 |
| paloasema |
 |
| katutaidetta |
 |
| paikallinen taksitolppa |
 |
| mun eläkehomma |
 |
| paras tikka masala ikinä |
 |
| joululahjat |
