Bangkok, loppulauseiden aika

22.1.2026 Lat Krabang Suvarnabhumi kierros 

Terkut täältä Bangkokin laitamilta. Bussimatka Hua Hinista meni suht ok, paitsi että bussi hajosi jo parinkympin ajon jälkeen ja jouduttiin vaihtamaan se. Onhan siinä oma jumppaaminen kun tuota fillaria kuskaa laatikossa julkisilla, mutta eipä tuota jumppaa usein tarvitse tehdä. Pistin fillarin vielä kasaan täällä ja olin jo eilen menossa ajamaan tuonne lentokentän kiertävälle fillariväylälle. Aamusta satoi vettä joten ajoin sit tänään pari kierrosta kentän ympäri. Tänään aamulla Bangkokin ilmanlaatu oli niin surkea, että ihan kuin sumussa olis ajanut. Netissä oli varoituksia huonosta ilmanlaadusta ja astmaatikoita varoiteltiin hengitysvaikeuksista. No ajamista keli ei sinällään haitannut. Toki hieman harmitti, kun siinä hähmäisessä kelissä ei nähnyt koneita kunnolla vaikka oli suht lähellä. Nyt keli on kirkastunut ja lentokoneita pystyy bongaamaan omalta partsilta tai vaikka tästä sängyltä, missä kirjoittelen näitä tarinoita. Sunnuntaina iltapäivällä olis sit mun vuoro nousta lentoon ja Finnairin sloganin mukaan illaksi kotiin tai ainakin yöksi. Just kun tuota kirjoitin, niin Finskin Airbus 330 suhahti joku 300 metrin päästä mun hotlan ohi. Tuo konehan ei toki lentänyt tänne Vantaalta vaan Sydneysta. Finski on vuokrannut koneen Quantas yhtiölle.

Reissu on tosiaan siinä vaiheessa, että eilen ostin muutaman kassillisen Kaffiiripuun lehtiä, minimunakoisoja, tuorepippureita ja  jotain muutakin kokkailuun liittyvää ainesta. 50 metrin päässä tästä hotlasta on oikein hyvät torisysteemit mistä saa ruokaa ja kaikkea mahdollista thai safkan valmistukseen liittyvää. Aika harvat paikalliset tuoretavarat vaan kestää tuon kuljetuksen ja pakastamisen himassa.

Tässä alkaa siis ajatukset jo kääntymään Suomen suuntaan. Onneks siellä sentään on jotain talvivaatteita jäljellä vaikka paljon niitä oonkin laittanut kierrätykseen. Fillarit pysyy sisällä tai varastossa ja huoltohommia onkin tiedossa. Onhan se vaihtelua kun kuuntelee lumen narskumista kengän alla, kun on sipsutellut lähinnä crockseilla 3 kuukautta täällä. Reissusta jäi oikein hyvä fiilis vaikka aika paljon olikin kaikenlaista säätämistä. Se kai kans kuuluu tähän elämään. Latailen hieman kuvia ja sen jälkeen sekavat tarinat siirtyy talviunille. 🙏 

Kaffiiripuunlehtien putsaus partsilla ja samalla lentokoneiden bongailua

Ruokatorin grillattu tilapia on edelleen todella hyvää

Ruokatorin mirrit viihtyy hyvin eläintenruokakaupassa

Silkway rahti Boing 747 on komea ilta-auringossa

Hieno on myös Finnairin A330 joka lentää Sydneysta. Kuvattu 21.1.2026

Kovin utuinen oli aamu tänään

Lentokentän kiertävä fillaribaana, ympäröivään kanavaan rakennettiin kelluvia aurinkokennoja

Aika läheltä nuo koneet laskeutuu kun sopivassa paikassa fillaribaanaa oli

Ethiopian lentää myös Bangkokiin, toi muistoja mieleen Afrikan duunireissulta

Olkoon tämä Prachuapissa otettu auringonnousu lopetuskuvana tälle reissulle 🙏

Prachuap Khiri Khan - Hua Hin

13.1.2026 Prachuap - Hua Hin 

Viimeinen legi oli leppoisaa nautiskelua, kohtuullista vastatuulta, mutta oikein kiva ajella. Vaihdoin tänään majapaikkaa täällä Hua Hinissa tähän Jennys Hosteliin. Asuin jo 3 päivää toisessa majatalossa, mistä nyt ei mitään hyvää sanottavaa jäänyt. Tämä on kiva mesta, hyvällä paikalla, vanha pieni majatalo, mutta hiton hyvin hoidettu. Ruokatori ilmestyy joka ilta kadulle 40 metrin päähän. Tämä on umpikujan päässä, joten liikenteen meteliä ei kuulu. Mulla oli täällä muutenkin tavaroita säilytyksessa. Kävin aamupäivällä hakemassa fillarilaatikon paikallisesta fillarikaupasta. Pesin fillarin ja purin sen jo kuljetuskuntoon. Laatikko on kyllä niin iso, että aika vähän piti fillaria purkaa. Täytyy katsoa, jos innostuis Lat Krabangissa vielä kaivamaan fillarin esiin ja kävis lentokentän kupeessa hieman ajamassa. Katselin just Garminin kalenteria ja sen mukaan oon ajanut tällä reissulla 3132km. Se on aika sopiva määrä, ei oikeastaan missään vaiheessa tullut sellaista fiilistä, etteikö olis jaksanut tai kiinnostanut ajaa. Olis tietty ollut mukava aloittaa reissu ajamalla Chiang Maihin, mutta olotila oli kyllä sellainen, että siitä ei olis hyvää seurannut. Aika pitkään kyllä kesti, että kaikki influenssan oireet loppui. Monta viikkoa keuhkoista nousi jotain möhnää, mitä sai sit ajaessa syljeskellä. Muuten oon kyllä pysynyt terveenä, tossa viimeisenä ajopäivänä pysähdyin tauolle ja kaupan edessä sattui olemaan vaaka. 68,5 kg näytti ajokamat päällä eli muutama kilo on kyllä lähtenyt. Senpä vuoksi pitääkin kohta lähteä syömään ja onhan myös noudatettava EU päällikkö Kaja Kallaksen kehoitusta: "nyt olisi hyvä hetki aloittaa juominen" Kaja Kallas lausunto. Hyvää viikonloppua kaikille 🍻🙏

Ahkeruuskahvin aika

Kirkasta on vesi Hua Hinissa

Mirri odotteli ravintolan pöydällä rapsutuksia

Fillari sai vaahtopesun

Sit laatikkoon odottelemaan bussimatkaa Bangkokiin

Tämän reissun viimeinen legi kohti Hua Hinia

12.1.2026 Prachuap Khiri Khan, aika taas pakata laukut, huomenna auringon nousun aikoihin fillari liikahtaa pohjoisen suuntaan. Nopsaan mennyt aika täällä, vaikka en sen kummemmin ole mitään tehnytkään. Tai noh, oon kyllä nautiskellut paikkakunnan ravintoloiden antimista ihan täysillä. Täällähän on viikonloppuna todella isot torisysteemit, rantakatu on suljettu reilun kilsan matkalta ja se on täynnä myyntikojuja. Varmaan 70% kojuista myy ruokaa, joten siinä on hyvin valinnanvaraa. Eilen kävin taas pitkästä aikaa tossa mun lemppari seafood ravintolassa rantakadulla. Niillä oli uus menu siellä ja erittäin houkuttelevan kuuloista paistettuja katkarapuja punaisessa curryssa ja kookosmaidossa. Mä oon syönyt usein siellä grillattuja kalmareja, niin kysyin saisko kalmareja tuossa samaisessa soossissa ja sehän onnistui. Pitää kyllä myöntää, että se safka meni mun top 3 Thaimaan safkat kautta aikojen, siinä vaan oli kaikki niin täydellistä. Tänään käyn syömässä vielä saman setin, niin jääpähän todella hyvä maku suuhun tästäkin reissusta. 

Tuuli on hieman tyyntynyt, kävin tänään hieman katselemassa ympäristöä. On täällä hienoja paikkoja vaikka kuinka paljon. En ihmettele, että tänne on selvästi viimeisten vuosien aikana kerääntynyt länsimaalaisia talvehtimaan. Ausseja vaikuttais olevan jonkinlainen porukka, ne istuskelee iltaa rantakadulla suht samalla kokoonpanolla. Huomenna olis reilu satkun siivu, pitää ajella hissukseen ja nautiskella jokaisesta hetkestä, ennenkuin palaan ihmettelemään Suomen talvea.  Huomis iltana onkin chicken tikka masalan aika. En oo muistaakseni syönyt kuin pari pizzaa ja kerran tikka masalaa tällä reissulla. Muuten ihan paikallisten makujen parissa mennyt tämä reissu. Eipä täältä tämän kummempia, latailen vielä muutaman kuvan ja sit lähden kipittämään kohti rantakadun ravintolaa, red curry squid odottelee jo siellä...

Viikonlopun ruokatorin myyntikojuja

Ruokatorin curry kana oli myös hyvää

Mirri lämmittää kivasti niskaa ja kehrää niin kovaa, että saa samalla niskahieronnan

Kalmaria punaisessa curry kookosmaito kastikkeessa - nam.

Tänään aurinko nousi hieman ujosti pilvien takaa

Kiva tuossa oli fillaroida

Paikoitellen luonnonvoimat oli näyttäneet voimansa

Kaupungin laitamilla temppelin alueella elää paljon kädellisiä, niitä on satoja noilla huudeilla

Chumphon - Bang Saphan - Prachuap Khiri Khan

7.1.2026 Chumphon - Bang Saphan 

8.1.2026 Bang Saphan - Prachuap Khiri Khan 

Tuuliset terveiset Prachuapista. Takana pari sellaista ajopäivää, mitkä varmaan muistaa hieman pidempään kuin normipäivät. En ole muutamaan kymmeneen vuoteen ajanut noin tuulisissa oloissa, kuin pari viimeistä päivää. Toissapäivänä appien mukaan tuulen voimakkuus oli 11 m/s ja eilen 13-14 m/s. Suunta tietty oli vastainen kokoajan. Muutama päivä sitten taisin kirjoitella, että aamulla ei tuule kovaa, no se ei pidä paikkansa. Varsinkin eilen, heti kun starttasin, fiilis oli, kuin olis vuoristoetapilla, vaikka ajelin ihan tasaista tietä. Himassa en olis missään nimessä lähtenyt filllarilenkille tuollaisella tuulella. Himassa lenkkiä ajaessa voi tietty vielä valita, että ajaa alkumatkan vastatuuleen ja tulee himaan myötätuulessa. Nyt se oli pelkkää vastatuulta kokoajan. Ei tässä nyt silti mitään dramatiikkaa ollut, vaikka välillä tuntuikin, että kypärä on hyvä olla päässä pelkästään sen vuoksi, kun hiton isoja palmun oksia mäjähteli tielle missä milloinkin. Piti vaan hyväksyä kohtalonsa ja nitkuttaa pikkuhiljaa eteenpäin ja se todellakin oli pikkuhiljaa. Karsein tai oikeastaan jopa hauskin paikka oli, kun ajoin joitain kilometrejä ihan tasaista rantakatua. Aallot puski kokoajan aallonmurtajan yli, mulla oli toiseks kevein vaihde päällä, millä yleensä kiipeän 10% mäkiä ja nopeus oli 11 km/h. Ajaessa koko päivän oli sellainen fiilis, että hinaa jotain auton rengasta perässään.

Täällä Prachuapissa tuulee edelleen, mutta ei nyt enään samoja lukemia mitä eilen. Kelikin viileni ihan kunnolla tuon tuulen vuoksi. Piti ihan pitkähihainen paita kaivaa esiin, kun kävin äsken tuolla rantakadun ruokatorilla syömässä ja oluella. Päivällä aallot löi tuon aallonmurtajan yli rantakadulle, eilen päivällä siinä oli varmaan vettä hieman reilumminkin. Mulla on majoitus täällä nyt maanantaihin asti. Voi olla, että oon hieman pidempään, kun tarkoitus oli alunperin mennä junalla Hua Hiniin vasta torstaina. Tästä on Hua Hintsuun mun reitillä noin 110 km joten olis ihan kiva, jos ei olis yli 10m/s vastatuulta. Tosin tässä kun muutaman päivän huilaa, niin kyllä yhden päivän taas ajaa kovemmallakin vastatuulella. Tämä Prachuap on muutenkin mun lempparipaikkoja, joten ei täältä mitään kiirettä pois ole. Käiväsin eilen pesemässä koneellisen pyykkiä, siinä paikassa oli yks rumimpia kissoja mitä oon ikinä nähnyt, se oli niin erikoisen värinen, että se oli oikeastaan kaunis... Siinä kun latailin pyykit koneeseen, niin mirri juoksi paikalle siihen malliin, että nyt rapsutuksia tänne ja heti. Rapsuttelin sitä aikani ja sit se halus mun syliin, no otin sen syliin, mutta eihän se siinä pysynyt vaan se kiipes mun niskaan, kävi makuulle ja kehräs siellä niin, että sai oikein niskahierontaa. Paikan omistaja frouva tuli siihen ja naureskeli, että mirri tykkää olla niskassa. Siellä se pöjötti eikä oli halunnut millään tulla alas. Tuollainen mirri olis hyvä niskan lämmittäjä viileällä kelillä. Kuvia ei juuri ole, kun piti keskittyä ajamiseen, muutama kuitenkin.

Ban Krutissa oli tuuli puskenut hiekkaa tielle asti

Ei tuonne uimaan kannattais mennä Prachuap Khiri Khan

Pesulan kaunis mirri

Surat Thani - Pak Nam Lang Suan - Chumphon

5.1.2026 Surat Thani - Pak Nam Lang Suan 

6.1.2026 Pak Nam Lang Suan - Chumphon 

Tervehdys Chuphonista. Surat Thanin viikonloppu on taakse jäänyttä elämää. Oli kyllä kiva nähdä kaveria ja käytiin oikein ottamassa tuntumaa snooker maailmaan. Oltiin lauantaina pelaamassa paikallisella snooker klubilla. Siellä oli vimpan päälle snookerpöydät, jotka on noin kaks kertaa suurempia kuin nuo baareissa käytetyt biljardipöydät. Pussitukset oli alkuun aika harvassa, mutta kun pari tuntia pelattiin niin kyllä se pelikin siitä parani. Maanantaina starttasin heti auringonnousun aikaan ja ajelin reilun satkun legin. Tälle päivää jäi sit vajaa 90 kilsaa tänne Chumphoniin. Maisemat näyttää hieman erilaiselta, kun meri on oikealla puolella ja aurinkokin paistelee suurimman osan aikaa selkään. Vastatuulta on tarjolla, mutta aamun ensimmäiset tunnit on kyllä melko tyveniä. Tarkoitus olis ajaa 4 päivää putkeen ja jäädä sit pönöttään joksikin aikaa Prachuap Khiri Khaniin. Hua Hiniin ei ole erityisen kiire, ehdin siellä vielä syömään chicken tikka masalaa, ennenkuin siirryn Bangkokiin. Fillari on toiminut ihan ok ja kroppakin ihan hyvin. Vasen polvi hieman kiukuttelee kun ajelee satkun päiviä. Kävin just hakemassa putken Counterpain voidetta, eiköhän se auta polvien kiukutteluun. Ajelin eilen iltapäivällä ja tänään aamulla todella pikkuisia kyläteitä. Yllättävän paljon näkyi käärmeen nahkoja tiellä, kun olivat jääneet auton tai skootterin alle ja näkyipä siinä yks eläväkin kärmes. Se lähti ylittämään tietä ja oli tulossa kovaa vauhtia suoraan mun ajolinjalle. Onneks se säikähti joku mua tai sit kauempaa tulevaa autoa ja kääntyi takaisin todella liukkaasti. Tuo oli jo kolmas elävä käärme, minkä näin tiellä. Reilu viikko sitten kun ajelin Ban Krutin suuntaan meinasin melkein törmätä pari metriseen käärmeeseen. Sekin kyllä luikahti liukkaasti alta pois. Osa noista käärmeistä liikkuu todella nopeasti, onneks ne nyt ei hae kontaktia ihmisen kanssa, jos se vaan on vältettävissä. Eilen näin ihan hyvän kokoisen vesivaraaninkin, se oli kans ylittämässä tietä, mutta huomas mut ja sen jälkeen se painui puskaan karkuun. Aikuiset vesivaraanit ei ole niin säikkyjä, ne voi seistä keskellä tietä ihan omistajan elkein tai vaikka tulla kauppaan sisään.  7/11 kaupoissa on hyvä vilvotella. Giant Monitor Lizard

 Siinäpä nuo tärkeimmät tarinat, muutama kuva loppuun:

Eilis aamun tunnelmia auringon noustessa

Tummia pilviä oli eilen, mutta vettä ei oo satanut moneen viikkoon

Pak Nam Tako joki

Kiva tuossa patiolla olis aamukahvia juoda

Aika rauhallinen meininki oli tiellä pari päivää

Vuosi sitten pelastauduin ukkosmyrskyltä tuon hylätyn rakennuksen patiolle

Taloa tais isännöidä pari kulkukoiraa

Kivat näkymät siitä patiolta on

Ton sillan oon ylittänyt pari kertaa, nyt se oli käyttökiellossa, kokeilin ylittää, niin se heilui tolkuttomasti

Ranong - Lang Suan - Surat Thani

31.12.2025 Ranong - Lang Suan 

1.1.2026 Lang Suan - Surat Thani 

Oikein hyvää uutta vuotta 2026 sekä yleismenestystä kaikille. 

Pari reipasta ajopäivää ajettu ja nyt palautumista täällä Surat Thanissa. Rannikolta rannikolle tuota 4006 tietä olikin melkoista vuoristorataa. Ei siinä mitään isoja mäkiä ollut oikeastaan kuin yks alussa, mutta tasamaata ei ollut oikeastaan ollenkaan. Mäet oli lyhyitä mutta jyrkkiä, joten raskaan fillarin kanssa se oli melkoista tunkkaamista. Nousumetrejäkin kertyi päivän mittaan lähes kilometri. Uusi vuosi vaihtui yhden palautusjuoman jälkeen levon merkeissä. Eilisen piti olla helppo kruisailupäivä tänne Surat Thaniin, mutta matkaa tulikin 120 kilsaa. Yks silta oli poistunut varmaan viimeisen monsuunin mukana johonkin toisaalle ja se aiheutti eka sakkokierroksen. Toinen tuli ihan omaa huolimattomuutta navigoinnissa. Eilinen päivä oli sikäli ihmeellinen, että ruokaa ei meinannut löytyä mistään. Kaikki ravintolat ja katukioskit oli kiinni. 70 kilsan ajon jälkeen päädyin ostamaan jotain karseaa mikroruokaa 7/11 kaupasta. Kyllä paikallisetkin oli havainneet, että ravintolat on kiinni, koska ne kaupan valmisruokahyllyt oli melko tyhjät jo lounasaikaan. Onneks oli muutama banaani ja viimeiset Elovenan kaurakeksit, niin fillari pysyi liikkeellä. 

Aamulla pähkäilin, mitä teen reissun loppuajan. Päädyin siihen tulokseen, että ajelen takaisin Hua Hiniin. Hetken pohdin, että jatkan rannikkoa pitkin etelään Songhlaan, mikä on todella kiva kaupunki. Siellä vaan oli niin rajut tulvat muutama kuukausi sitten, että just nyt ei ehkä ole paras aika mennä sinne. Toisaalta en oo koskaan ajanut täältä rannikkoa pohjoisen suuntaan, niin tuleehan tuokin nyt testattua. Eikä täältä ole Hua Hiniin kuin alle 600 kilsaa. Eipä tarvitse sit miettiä, millä junalla fillarin olis saanut kuljetettua, koska siinä junassa mihin mulla on jo liput, ei ole tavaravaunua. Veikkaampa myös, että ennenkuin on maaliskuu, niin sitä on muutaman kerran jo haikeasti muistellut näitä Thaimaan tarjoamia pyöräilymahdollisuuksia, joten otetaan kaikki ilo niistä irti.

Kaveri tulee huomenna tänne, joten tiedossa on muutamat biljardimatsit ja mahdollisesti asiaan kuuluvia janojuomia. Fillari liikahtaa pohjoisen suuntaan varmaan maanantai aamuna, 5.1.2026 

Parasta Ranongissa oli valtavan laaja ruokatori, ehkä paras mitä oon Thaimaassa nähnyt

Lamaejoki oli vienyt sillan tuosta, koirat oli valloittaneet tontin

Eilen oli pizzapäivä

Thaimaa on 5 tuntia ajassa Suomea edellä ja kalenterivuosissa 543 vuotta.

Surat Thanin tiikeri halus kovasti rapsutuksia

TaPi joen varrella kaupungin ytimessä on kiva puisto ja satama mistä lähtee laivoja lähistön saarille

Oliskohan kiinalaiset uineet huonolla menestyksellä kun lähetystö laittanut tuollaisen kyltin