Bang Saphan Noi - Chumphon - Ranong

28.12.2025 Bang Saphan Noi - Chumphon 

29.12.2025 Chumphon - Ranong 

Sawasdee Ranongista. Pari reipasta ajopäivää takana, tai oikeastaan 4 kun tänään on eka huilipäivä Hua Hinista lähdön jälkeen. Pari viimeistä siinä mielessä reippaampia, että oli yllättävän mäkistä maastoa ja eilen vielä 120 kilsan setti käytännössä kokoajan moottoritietä tänne Ranongiin. Chumphon on ihan kiva kaupunki, sekin kyllä jossain määrin risteysasema. Ranong on mulle uus tuttavuus, en ole täällä koskaan aikaisemmin pysähtynyt, kerran tai pari vuosien saatossa bussilla paahtanut ohi ja silloinkin yöllä. Ei tämä kyllä nouse niihin paikkoihin, mihin haluaa tulla uudelleen ja uudelleen. Eilen illalla ja tänään aamupäivällä käveleskelin tuolla kylillä, niin eipä siellä juuri kameraa tarvinut esille kaivaa. Kävin tänään joskus 10-11 välillä lunchilla ja keli tuntui todella kuumalta. Kyllä se eilenkin ajaessa ihan lämpimältä tuntui, mutta ei tukahduttavan kuumalta. Garmin oli mittaillut eilen 43 suurimmaksi lämpötilaksi. Eilen oli lopuksi ihan reipas vajaa parisataa metriä  vertikaalia nousua. Siinä vaiheessa oli jo ajettu satku täyteen ja suht lämmin keli. Yllättävän hyvin se mäki silti meni. Eilen otin pari palautusjuomaa safkan jälkeen ja pohdiskelin miten reissu tästä jatkuu. Majoitustilanne täällä länsirannikolla vaikuttaa todella huonolta, hakukoneet eivät juuri vapaata majoitusta löydä. Puksun lentokentän kupeessa tilanne on vieläkin huonompi. Kartan tutkiskelun jälkeen huomasin, että Ranongista hieman etelään menee joku pikkutie itärannikolle, joten päätin, että kurvaan sinne takaisin. Siitä sit seuraavana päivänä Surat Thaniin. Se enempää en jaksanut suunnitella vielä. Yks kaveri on tällä hetkellä Khanomissa ja sovittiin jo pikku oluen maistelut ja biljardimatsit joko Surat Thaniin tai sit ajelen Khanomiin. Oikein hyvää uutta vuotta, mä ihmettelen millaiset ilotulitukset on Lang Suanin kylässä huomis iltana. 

Startti Bang Saphan Noista oli niin varhain, että katuvalotkin oli vielä päällä

Kalastajien alukset parkissa Bang Son joella meren suistoalueella

Chumphonin tiikeri oli tyytyväinen rapsutuksiin

Ranongin mirrillä oli siniset siamilaisen silmät ja turkki kuin suomalaisella lehmällä

Fillari kulkee taas

26.12.2025 Hua HIn - Prachuap Khiri Khan 

27.12.2025 Prachuap - Bang Saphan Noi 

Pari reilua satkun ajopäivää takana. Istuskelen just Bang Saphan Noi kylässä majatalon patiolla ja nautiskelen meren pauhusta ja mukavan vilvoittavasta tuulesta. Katselin Hua Hinissa Garminin kalenteria, että olin ajanut 16 päivän aikana ainoastaan yhden kauppareissun, joten ihan kiva liikkua taas fillarilla. Eilen kun starttasin huomasin melko nopeasti, että eturengas ei oo oikein balanssissa. Se jumpsutti kuin se ei olis noussut kunnolla vanteelle. Pysähdyin melko nopeasti korjaushommiin, koska se jumpsutus oli todella ärsyttävää. Kerran tyhjensin renkaan ja muokkasin sitä ja ilmat sisään. Tilanne ei parantunut yhtään. Matkaa Parchuatiin 112 km edessä. En kuitenkaan alkanut jumppaamaan sen renkaan kanssa enempää, täätin että antaa sen jumpsuttaa. Renkaassa oli ikäänkuin kuoppa, siinä kohtaa missä se ei ollut kunnolla vanteella. Joka kerta kun rengas kiersi ympirän se täräytti hieman käsille siinä kuopan kohdalla. Iltasella laskeskelin, että rengas jumpsutteli matkan aikana hieman reilut 53 000 kertaa... Hotlassa sain sen hitonmoisen vääntämisen ja saippualiukastuksen avulla nousemaan vanteelle kunnolla, joten tänään matkanteko oli todella tasaista. Nyt on ollut pari varsin repastuulista päivää. Nytkin puskee parin metrin aallokkoa rantaan. Eilen illalla Prachuapissa puhalteli myös sen verran, että aallot löi aallonmurtajaan niin, että pärskeet lensi parin kymmenen metrin päähän ravintola terdelle. Ajelin tänään hieman suunniteltua pidemmän päivän, koska ajaminen sujui mukavasti ja huomiselle jäi sit hieman vähemmän ajettavaa. Chumphon olis huomisen pääteasema. Siitä sit varmaan käännän keulan länteen kohti Andamaanien merta. Eipä tämän kummempia, loppuun muutama kuva parilta ajopäivältä.

Kaukaiset sukulaiset olivat ihmettelemässä Khao Daengissa

Eilen ja tänään meni yhden pysähdyksen taktiikalla. Noilla eväillä fillari kulkee.

Mirri vahti herkeämättä astioiden kuivumista, silti emäntä tarjos sitä mulle reissukissaksi.

Prachuapissa eilen grillattua kalmaria

Nää on näitä eläkeläisen pyöräilyreittejä

Saas nähdä montako vuotta menee, ennenkuin meri haukkaa tien

Täällä kuivatettiin kalmareita. Siitä ei kuivattuna paljon jää jäljelle, pitääkin joku ilta maistaa.

Hienot noi katuvalot

Tossa tuuli jo sen verran, että piti kantata merelle päin. Kuva pohjoiseen, eli tulosuuntaan

Kisko vie etelään...

Nykyisen majapaikan rannan tyrskyjä muutama tunti sitten

Vielä täällä toisinaan näkee sinisilmäisiä Siamin kissoja

Hua Hintsussa jälleen

Reilu kolme tuntia hyvin ilmastoidussa (ikkunat oli auki) paikallisjunassa eikä edes kovin paljon myöhässä saavuttu. Heitin vaan repun majapaikkaan ja lompsin välittömästi fillarihuoltoon. Sieltähän se Vitus löytyi, takakiekko oli rakennettu uudelleen. Pyysin viikko sitten kaveria asentamaan 32 pinnaisen navan ja sellainen siinä myös oli. Edellisessä oli 28 pinnaa ja se on yksi syy, miksi se hajosi. Äkkiseltään katsottuna ei mitään kestävintä laatua napa ja vanne, mutta jospa tuo nyt loppureissun kestäis. Eiköhän tuo kaveri ole muutaman kiekon kasaillut, että luulis pinnojen olevan suht sopivalla kireydellä. Oma osaaminen loppuu siihen, että osaa rihdata kiekon, jos on oikeat työkalut saatavilla, mutta koskaan en oo kasannut kiekkoa osista. Tossa kun ajelin majataloon pyörähuollosta, oikein havahduin kuinka paskat noi mun uudet renkaat on, ajotuntumaltaan ihan kuraa. Mun edelliset renkaat Schawalbe Almotion olikin kyllä niin hyvät, että jos en olis heittänyt niitä roskiin reilu viikko sitten, olisin vaihtanut ne nyt takaisin alle... Noh, näillä nyt kuitenkin mennään. Tässä on ollut kaikenlaista säätöä reissun varrella, että olis kiva vaan nautiskella mukavasta pyöräilystä loppumatka. Tasan kuukauden päästä oon kotimatkalla, joten onhan tässä vielä ns kesää jäljellä. Lähden huomis aamuna Parchuapin suuntaan. Siellä eka yö, toinen noin 100 kilsaa siitä etelään ja kolmas yö pitäis majoittua Chumphoniin. Sen jälkeen todennäköisesti käännyn länteen ja Ranongiin.Se olis hieman pidempi päivä ja enemmän kiivettävää kun vaihtaa itärannikolta länsirannikolle. En oo koskaan ajellut tuota reittiä, käytännössä pakko ajaa motaria koska muita teitä sinne ei tuosta mene. Ranongin jälkeen tulee majoituksen kanssa haasteita kun on uusivuosi, länsirannikolla majoitusta ei ole liiaksi ja lähes kaikki kylät on suosittuja lomakeskuksia. Puksussa Nai Yangin piitsillä olis kiva käydä bongaamassa lentokoneita, mutta siellä on ollut kokoajan yli 90% majapaikoista varattuja. Jokatapauksessa jostain sieltä mä koukkaan ja Surat Thanissa olis syytä olla joskus 13-14.1, että ehtii junalla takaisin Hua Hiniin ja sieltä sit bussilla Bangkokiin. Jotain tuollaista siis olis ohjelmassa. 

Ban Krutissa oli parina päivänä todella pläkä keli, yleensä itärannikolla tuulee aina

Delfiinipatsas odottaa jo vieraita Turusta

Ban Krutissa ei ehkä ole kovin pyydelty anteeksi kulttuurin omimista...

Hyvin olis tilaa ravintolassa, tosin tuokin tais olla kiinni

Tuollainen sit käyttöön kun luomufillari ei enään kulje

Päivän kukka- ja kissakuva kiintiö

Musta pantteri halus rapsutuksia

Prachuap Khiri Khan

Kylläpä tuntuu oudolta olla täällä ilman fillaria. Tämä on nyt 4. kerta kun oon Prachuapissa. Eka kerta oli just ennen covidia 2019 loppuvuodesta, kun ajelin Bangkokista Singaporeen. Tämä kaupunki ei ole merkittävästi muuttunut 6 vuoden aikana. Ehkä hieman enemmän ulkomaalaisia, mutta nekin taitaa suurimmaksi osaksi olla pitkäaikaisia asukkeja. Tykkään kyllä tästä paikasta kovasti, vaikka paljon hienompiakin paikkoja Thaimaasta löytyy, mutta ehkä just se, että täällä on vielä sellaisia viboja, mitä Thaimaassa oli aistittavissa yli 30 vuotta sitten. Tänne on kyllä rakennettu jonkin verran lisää hotelleja, mutta suurin osa matkaajista on Thaimaalaisia, jotka tulee varmaan jopa Bangkokista asti tänne varsinkin viikonloppuisin. Täällä on edelleen viikonloppuisin isot torisysteemit tossa rantakadulla. Pääasiassa safkaa on myynnissä, mutta kyllä siinä muutakin myytiin. Varmaan reilun kilometrin matkalta katu on varattu torimyyntiin. Porukka hakee sieltä safkat ja menee sit istumaan rantabaariin tai ihan aallonmurtajalle ja siinä vietetään iltaa. Ihan kiva meininki oli eilenkin. Kävin perjantaina testaamassa tuon paikallisen erikoisuuden, eli parhaan piitsin, joka sijaitsee kaupungissa sijaitsevan ilmavoimien tukikohdan sisällä. Ennen sinne pääsi turistitkin sisään, kirjoittamalla vieraskirjaan nimen. Nyt portilla oli iso kyltti, että kauttakulku ei ole sallittu. En ihmettele yhtään, koska Thaimaahan on sodassa Kambodzan kanssa. Siinä hetken aikaa ihmettelin ja kävin sit juttelemassa portilla olevien sotilaspoliisien kanssa. Kysyin, että vieläkö Ao Manao piitsille pääsee ja yllättäin vastaus olikin, että kyllä vaan. Kerrotiin, että älä ota kuvia ja tarkastettiin repun sisältö ja toivotettiin tervetulleeksi. Olin vielä kävellen liikkeellä, ja kävelin käytönnössä joko tukikohdan läpi. Se piitsi on tukikohdan eteläreunalla. Kävimpä sit eka kertaa tällä reissulla meressä uimassa ja oikein leppoisa päivä oli muutenkin. Tässä rannikolla tuuleskelee ihan mukavasti, mutta kyllä päivällä ihan kunnolla lämmintä riittää. Huomenna jatkan matkaa junalla Ban Krutiin. Sinne ei oo kuin joku 70 kilsaa. Mä en muistaakseni ole koskaan ollut yötä siinä kylässä. Se on hieman liian lähellä Prachuapia, joten oon aina jatkanut matkaa. Se on kyllä todella kiva pikku kylä, joten kiva katsella sitäkin hieman lähemmin 3 päivän ajan. 25 päivä sit junalla takaisin Hua Hiniin ja selviää, onks mun fillari yhtään paremmassa kunnossa, kuin keskiviikkona, kun sen jätin korjaamolle. Mä oon syönyt kalmareita (squid) täällä ihan urakalla. Ne on ihan hiton hyviä ja niitä ei varmaan mistään päin maailmaa tai ainakaan Thaimaata saa niin halvalla kuin täältä. Just tinttasin 3 grillattua kalmaria tosi hyvällä chili dippisoossilla tossa rantakadulla. Eipä täältä mitään sen kummempia, yleensä tähän aikaan on ajettu Aasiassa kaamoslenkki, mutta jospa tässä ehtii vielä ajamaan tän reissun aikana. Huomenna olis reilu tunnin matka. Mun hotla on noin 100 m päässä rannasta ja taispa siellä olla uima-allaskin. On muuten suht erikoinen toi junalippujen ostoprosessi täällä Thaimaassa. Samaan junaan liput tulee myyntiin eri aikaan, riippuen mistä asemalta siihen nouset kyytiin. Hinnoittelukin tuntuu olevan todella dynaaminen koska tuntuu siltä, että mitä lyhyemmän matkan matkustat, sitä enemmän maksat. Taas hyvä syy, miksi kannattaa liikkua fillarilla...

Eipä muuta kuin oikein rauhallista joulua kaikille, näihin kuviin ja tunnelmiin. 

Hua Hinin vanha rautatieasema

Tässä uudenpi versio, joka on melko äskettäin avattu

Prachuapin rantakatu illalla laskuveden aikaan. Päivällä kun tuulee kunnolla, allot lyö tuon murtajan yli.

Toi laituri on tosi kiva, paikalliset kalastaa siinä.

Grillattu kalmari maistuu

Kivan näköinen auringonnousu tänä aamuna

Aurinko ei oo kuin minuutin,pari punainen kunnes muuttuu taas keltaiseksi

Hua Hintsussa edelleen

Ei tästä mun suosikkikohdetta ole vieläkään tullut, mutta täällä oon edelleen. Toisaalta ihan hyvä, että oon, kun kävin tänään testaamassa toisen pyörähuollon takakiekon rihtausta ajetellen. Sen reissun jälkeen suunnitelmat menee jossain määrin uusiksi. Takakiekon lähempi tarkastelu paljasti, että vanteessa oli 5 tai 6 halkeamaa, pinnojen kiinnityskohdassa. Se selittääkin melkolailla kaiken, miksi niitä rengasrikkoja oli tänne ajaessa niin paljon. Kythän se kiekko oli jo niin kierossa, että sen vuoksi sinne huoltoon menin. Nyt se on suora, mutta ei tuolla uskalla lähteä kuormattuna ajamaan eteenpäin. Rengastöitä olisi varmuudella tiedossa seuraavallakin legillä ja jossain vaiheessa se vanne hajoaa lopullisesti. Tänään kun ajelin, niin kyllä se takakiekko joustaa hieman joka suuntaan. Pari kertaa kun rengas on puhjennut on tuntunut, kuin koko takakiekko luistais pois alta. Parissa kaupassa täällä kävin, eikä niillä ole tuohon sopivaa takakiekkoa. Kävin hakemassa lähikaupasta pussikaljaa ja alkoin tekemään varasuunnitelmaa. Yllättäin jo ensimmäisen Leo pullon tyhjentyessä päädyin sellaiseen ratkaisuun, että huomenna käyn uudestaan tuossa kylän parhaimmassa fillarikaupassa ja tilaan sieltä uuden kiekon. Mulla on pari seuraavaa majoitusta jo maksettu eikä niistä saa rahojaan takaisin, joten jätän fillarikamat tänne ja hyppään ylihuomenna junaan ja ajelen sillä Prachuap Khiri Khaniin. Siellä mulla on 4 yön majoitus. Sen jälkeen jatkan jouluksi Ban Krutiin. 25.12 hyppään Ban Krutissa junaan ja ajelen takaisin tänne Hua Hiniin. Toivottavasti siinä vaiheessa mulla on ainakin uusi takakiekko ja mahdollisesti jopa asennettuna fillarissa. Sen jälkeen jatkan pyöräilyä etelän suuntaan. Pitää sit mietiskellä koukkaanko ollenkaan länsirannikon kautta vai pysyttelenkö itärannikolla ja tuun sit jostain Surat Thanin huudeilta junalla takaisin Hua Hiniin. Täytyy nyt toivoa, että Thaimaasta löytyy mun fillariin sopiva takakiekko, muuten menee todella hankalaksi. Oon mä tuolla Vituksella varmaan jonku 15 000 kilsaa ajanut, pitää näköjään tarkastaa ennen reissua vielä tarkemmin, että kalusto on todella kunnossa ja tehdä tarvittaessa ajoissa kiekkojenkin uusiminen.

Mä vaihdoin tänään majataloa, edellinen oli oikein hyvä, mutta hyvä on tämäkin. Tosi kiva frouva pitää tätä majataloa. Tämä on keskustassa hiljaisella kujalla ja pihalla on autotalli, missä voi säilyttää fillaria. 3 mirriäkin löytyy, pari mä oon jo niistä nähnyt. 50 metrin päässä on iltaisin ruokatori ja hitoikseen ravintoloita, eikä oluttakaan tarvitse kovin kaukaa kantaa... Sinne Turkuun Heidille ja JP:lle terveisiä, että jos ette mitään muuta paikkaa keksi, niin tämä Jenny Hostel Hua Hin on oikein hyvä tutkikohta aloittaa fillarireissu. Autotalliin mahtuu hyvin fillarilaatikot jemmaan.

Loppuun muutama kuva näiltä huudeilta:

Edellisen majatalon altaalla oli hyvä vetää aamujumppa

Aamupuuro, mangon, mantelien, cashew pähkinöiden ja soijamaidon kera, kahvit tietty myös.

Erittäin hyvää massman curry kanaa

Tän majatalon mirri on eläkeiässä, mut vielä jaksaa vastaanottaa asiakkaat. Se oli käynyt parturissa

Maestro keskittyy

Hua Hintsuun - ei ihan normipäivä

11.12.2025 Petchaburi Petchaburista ei juuri mainittavaa. Yllättävän mitäänsanomaton kaupunki, tosin iso temppelialue keskellä kaupunkia ja hiton paljon koiralaumoja kaupungin sisällä.

12.12.2025 Hua Hin jos joku tätä elämäämme jostain säätelee, hänen kalenterissaan eilinen oli 13. päivä ja perjantai. Onhan tässä ollut matkan varrella paljon päiviä, että hyvin kulkee ja menee, mutta antaa mennä vaan. Eilinen ei ollut sellainen päivä. Heräsin taas ties kuinka aikaisin ja lähdin puoli seiskalta ajamaan. Silloin aurinko nousee ja mukavan rauhallista ajella. Lyhyt ajopäivä, joten ajelin hitaasti ja pidin taukoja. Riemuitsin jo mahtavan pyörätien alkamisesta, kun takarengas tyhjeni.

 Huomasi samalla, että pyörätien viereistä pensaikkoa oli raivattu ja tie oli ihan täynnä piikikkäitä oksan tynkiä. Se oli ihan kuin piikkimatto konsanaan. Sain takarenkaan kondikseen ja kun pakkailin kamoja, huomasin, että eturengaskin on tyhjä. Mulla oli vielä yks kertaalleen paikattu sisärengas, joten vaihdoin sen eteen. No siinähän ei monta kilsaa tarvinut ajaa, kun eturengas tyhjeni hiljalleen, eli paikattu sisuri vuoti. Pääsin nilkuttamaan yhden rakennuksen pihaan, missä oli vesiastia ja pystyi testaamaan sisurien vuotamista. Mulla oli siinä parhaillaan 3 vuotavaa sisärengasta kun tajusin, että mukana olleisiin Continentalin sisureissa ei liimat ja paikat ja paikat pysy. Sain yhden niistä tekohengitettyä sellaiseksi, että se vuoti vähiten. Alkuun sillä pystyi ajamaan 6-7 kilsaa, ennenkuin piti pumpata. Parin pumppauksen jälkeen se tyhjeni jo muutamassa minuutissa. Tässä vaiheessa Kiekot ja renkaat oli irroitettu fillarista noin 5-6 kertaa. Katselin karttaa, että Cha Amissa oli muutaman kilsan päässä pyöräkauppa. Talutin fillarin sinne ja sain hankittua pari uutta sisuria. Ne oli liian kapeita mun 40mm renkaaseen, mutta parempiakaan ei ollut. Ajattelin, että eikähän tuolla setillä Hua Hiniin pääse tuon noin 30 kilsaa. Pääsinkin noin 10 kilsan päähän Hua Hinista, kun takarengas tyhjeni niin nopeasti, että meinasin kaatua. Noh, vielä yks ehjä sisuri, joten rengastyöt kutsui. Kun pistin akkupumpulla ilmaa renkaaseen, se tyhjeni heti. Olin käynyt ulkorenkaan todella tarkasti läpi, enkä löytänyt sieltä mitään syytä miksi rengas oli aikaisemmin puhjennut niin nopeasti. Nyt oltiinkin siinä tilanteessa, että ei yhtään ehjää sisuria ja matkaa noin kymppi perille. En ollut syönyt siinä vaiheessa muuta kuin aamulla kuppi kahvia ja yhden jugurtin 7/11 portailla ennen seiskaa. Eväät oli siis todellakin syöty. Tajusin sit, että nyt on aika laittaa testiin se juttu, että saako Thaimaassa fillaristi apua, jos sitä oikeasti tarvitsee. Paikka oli kyllä äärimmäisen huono, todella vilkas lähes motarin tapainen 2 tai 3 kaistanen tie, hieman Hua Hinin lentokentän pohjoispuolella.Liftailin aikani kaikille pick upeille, niihin sais fillarin hyvin kyytiin. Eipä moni varmaan edes tajunnut, että tarvitsin jeesiä. Siinä oli sivutien risteys lähistöllä ja siirryin siihen ja panostin niihin autoihin, jotka tuli sieltä sivutieltä. Jossain vaiheessa sieltä tuli 80-90 vuotias mies lähes yhtä vanhalla pick upilla. Viittoilin sen pysähtymään ja sen hän tekikin. Kyselin avoimesta ikkunasta Hua Hinia ja kaveri vaan viittoili etelän suuntaan. Sit näytin sille, että rengas on paskana ja hän ymmärsi asian. Ei muuta kuin fillari ja laukut lavalle ja menoksi. Enkkua kaveri ei tietty puhunut sanaakaan. Hän kääntyikin päätieltä eka risteyksessä pois ja auto parkkiin. Sit soitto tyttärelle ja löytyi yhteinen kielikin. Pyysin viemään mut Hua Hinin rautatieasemalle, muistelin, että mun hotla ei oo kaukana siitä. Sinne päästiinkin ja lykkäsin kaverille ilmeestä päätellen riittävän paksun nipun seteleitä. Nyt on sit testattu tuokin, että kyllä fillaristi apua Thaimaassa saa mikäli tarvitsee. Eilen illalla siinä samalla kun join riittävästi olutta, sain yhden sisurin pitämään ja tänään kävin fillarikaupassa ostamassa uudet renkaat ja riittävästi sisureita. Kyselin vanteen rihtaustakin, mutta niillä oli kahden viikon työjono firmaan.Takakiekko vispaa sen verran, että sekin voi aiheuttaa ongelmia jossain vaiheessa. Ajattelin olla täällä himeman pidempään. Kävin tossa lähistöllä varaamassa toisesta majatalosta pari yötä, eli 18.12 lähden varmaan eteenpäin. Jätän kyllä jotain tavaroita siihen majataloon säilytykseen, takalaukkujen kevennys voi auttaa takakiekon kestämisessä. Kyllä tästä vielä hyvä reissu tulee 😊

Kävin eilen syömässä tossa naapurissa intialaisessa ravintolassa. Tais kyllä olla elämäni paras chicken tikka masala, päivän koettelemuksien jälkeen. 

Kyllä oli hyvää

Eilen aamulla ohitin taas suolakentät

Majatalossa on ollut pari päivää meininki kuin pyörähuollossa konsanaan

Nesteytyksestä pitää huolehtia - kyllä tästä vielä hyvä reissu tulee...

Suphan Buri - Kanchanaburi - Ratchaburi

8.12.2025 Suphan Buri osa 1  Suphan Buri osa 2  9.12.2025 Kanchanaburi  10.12.2025 Ratchaburi 

Sawasdee  Ratchaburista, fillari on liikkunut ihan kivasti. Uusia reittejä, uusia kaupunkeja ja jotain tuttuja paikkoja. Päätin maanantaina tuutata hieman pidemmän päivän, että saisin sit järkevämmät päivämatkat siitä eteenpäin Hua Hiniin. Olin oikeastaan koko päivän uusilla reiteillä ja siitä tulikin oikein mainio ajopäivä. Pahoittelut, että reititys on kahdessa osassa, mutta napsautin välillä tallennuksen pois, kun piti vaihtaa uuteen reittisuunnitelmaan. Siitä tuli 124 km pituinen päivä, mutta se meni helposti mun top 5 ajopäiviin kautta aikojen. Aivan mielettömän kauniita riisinviljelyskenttiä, mahtavia vesistöjä, kanavia jokia minkä varrella ajelin. Pistin jo aamusta 80/90 discot soimaan, että sai buustia pitkään päivään. Hauska kohtaaminen oli kun ajelin kanavan varrella ihmisten etu/takapihoilla. Yhden talon patiolla istuskeli isoäiti kaitsemassa varmaan lapsen lapsiaan. Mulla sattui just silloin soimaan Frankie goes to Hollywoodin Relax ja mummo kun kuuli biisin, kasvot oli pelkkää hymyä. Jäin miettimään, että sattuiko tulemaan nuoruusmuistot mieleen, vai oliko sit vaan niin hassu näky, että kovasti hymyilytti. Jossain vaiheessa kanavan varrella näin täyskokoisen vesivaraanin, tosin tämä ei enään ollut niin kovin pitkä, koska siltä puuttui häntä. Normaalisti aikuisen häntä on reilusti yli metrin. Nyt siitä ei ollut kuin pikku tynkä jäljellä. Mietin ensin, että auton ajanut sen yli, mutta sillä oli selässä jotain nirhaumia. Todennäköisesti se oli ottanut pataan isommalta varaanilta reviiritaisteluissa ja menettänyt siinä häntänsä. Jäin pähkäilemään, että kasvaako noille uus häntä kuten sisiliskoille, jos ne joutuu siitä luopumaan. Lämmintäkin oli, Garmin näköjään mittasi iltapäivällä 41 astetta. Tosin nyt on kolme päivää tuuleskellut jossain määrin, eikä lämpötila ole ollut ongelma. 

Heti aamusta liikkeelle

Linnut ihmettelee kun riisi kasvaa

Kivoja mökkejä

Tiistaina 9.12.2025 ajelin sit motaria lähes koko päivän Kanchanaburiin. Ajaminen sujui edelleen mukavasti, hieman myötätuulikin jeesasi siinä hommassa. Otin aikaisen lähdön ja olin perillä jo ennen kahtatoista vaikka pidin useamman tauon. Kaupungista itsessään ei mitään ihmeellistä sanottavaa. Kävin tuolla eka kerran 1993 ja karseaa nähdä tuo nykyinen versio. En nyt sinne varsinaisesti halunnut mennä kaupungin vuoksi ja lähinnä katsella hieman uusia reittejä. Hotlan vieressä oli kyllä kiva torialue, mistä sai hyvää safkaa ja näin reissun ekan Siamilaiskissan. Eilen pähkäilin, että mihinköhän nuo on kadonneet, kun -90 luvulla lähes kaikki mirrit oli alkuperäisiä siamilaisia. Nyt täällä ei ole juuri muita kuin oransseja ja harmaita mirrejä, niinkuin Suomessakin.

Kanchanaburin ainoat kuvat on tästä torikauppiaan apulaisesta

Tänään 10.12.2025 ajelin taas kanavien ja joen varrella. Mae Klongjoki, mitä seurailin Kanchanaburista asti on itseasiassa yllättävän iso joki, ihan Chao Phrayan kokoluokkaa. Kävin pikku lenkin kaupungilla, tämä Ratchaburi vaikuttaa todella kivalta kaupungilta. Harmi kun varasin jo majoituksen Hua Hinista, täällä olis voinut olla muutaman yön. Toki pysyyhän tämä täällä, ens kerralla sit hieman pidempään. 

Taas aamusta liikkeellä, Mae Klong ylitetty eka kerran Kanchanaburissa

Niin se aurinko nousi tänäänkin

Vietnamilaistyyppinen hautausmaa Kanchanaburin ulkopuolella

Tää on niin eläkeläisten hommia...

Ratchaburin maantie- ja ratatiesilta

Lohikäärme hönkii reissumiehen niskaan

Oikealla pari vanhaa kauppahallia jotka on edelleen toiminnassa

Täällä on kaduilla valurautaiset signature kaivonkannet. Tiksiin kans tuollaiset 💪