Mosel

tiistai 25. helmikuuta 2025

Jomptien Beach

20.2.2025 Jomptien 

Pikku siirtymä piitsiltä toiselle. Rayongin kaupunki oli ihan miellyttävä yllätys. Tuntuu ihan hullulta, että siellä piitsit on ihan tyhjillään vaikka ne on huomattavasti paremmat piitsit kuin esim täällä Jomptienilla. Ehkä ihmisillä on vaan tarve liikkua laumoissa ja hakeutua samalle piitsille kuin muutkin. Onneksi on valinnanvapaus olemassa. Toisaalta ymmärrän täysin sen puolen, että kun liikut alueilla, missä on vähän ulkomaalaisia, olet kokoajan paikallisten tarkkailtavana niin hyvässä kuin huonossa. Välillä on kiva kadota isoihin massoihin, jolloin saa olla rauhassa. Molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa. 

Mä en oo tainnut koskaan aikaisemmin edes käydä täällä Jomptienin piitsillä. Tuossa naapurissa Pattayalla oon muutaman kerran käynyt, mm mun eka Thaimaan vierailu 1991 oli Aurinkomatkojen reissu sinne ja Bangkokiin. Täytyy joku päivä käydä katsomassa miltä se nykyään näyttää. Edellinen vierailu tais olla 9 vuotta sitten, kun vietettiin jenkkikaverin synttäreitä siellä. 

Tein tossa suunnitelman loppureissulle. Vaihdan hotlaa torstaina muutaman kilsan päähän, kun tästä ei saanut huoneita ja tarjolla oli hieman parempi hotla uima-altaalla. Siellä 4 yötä, jonka jälkeen ajelen parissa päivässä Lat Krabangiin, lentokentän kupeeseen. Siellä tais olla 5 päivää aikaa tehdä lähtöshoppailut ja pakkailla kamat. Niin se vaan 19 viikon reissukin loppuu aikanaan. Eipä silti, ihan kiva palata kotiinkin ainakin hetkeksi... 

Täällä nyt ei sinällään mitään ihmeellistä ole tapahtunut. Eka kertaa tällä reissulla, kun lähes päivittäin kuulee suomea puhuttavan. Tässä mun hotlan naapurissa on suomalaisen kaverin pitämä baari. Eilen jäin rapsuttelemaan baarin mirriä ja havahduin, että asiakkaat puhuu suomea. No toinen niistä kavereista oli pitänyt baaria siinä 5 vuotta. Jäin sitten istuskelemaan ja kuuntelemaan miltä elämä Jomptienilla vaikuttaa. Muutama ilta sitten tuli kunnon sade. Olin just ehtinyt muutaman kilsan päähän ruokatorille, kun taivas aukeni. Vettä tuli kuin monsuuniaikana konsanaan saavista kaatamalla. Poikkeuksellista oli se, että se sade kesti yli puoli tuntia. No sehän tietty tiesi tulvivia teitä sen jälkeen. Hotelliin palatessa saikin kahlata muutamaan otteeseen. Pistän loppuun kuvia täältä ja Rayongista.

Rayongin vilkas kalasatama

Rayongin piitsejä






Simppeliä mutta todella hyvää ruokaa ruokatorilta

Pizzaperjantai, ihan hyvä, mutta ei italialaista tasoa

Tuosta ei aamupuuro juuri parane, kahvissa löytyis parantamisen varaa

Naapuribaarin Karvisella oli yks aamu kovasti juteltavaa

Pikku tihkua ilmassa...

lauantai 15. helmikuuta 2025

Rayong

12.2.2025 Chao Lao Beach  13.2.2025   13.2.2025 Rayong 

No niin, nyt on päästy piitsille pöjöttämään ja tankkaamaan ruokaa oikein urakalla. No toki muutama palautusjuomakin on otettu. Oon tosiaan ajellut pari kertaa aikaisemminkin tuolta Kambodzan suunnalta tännepäin. En muista, ajelinko aikaisemmin noita isoja teitä, nyt kuitenkin olen pyrkinyt ajamaan ihan rantoja pitkin. Kieltämättä oikein mukavia paikkoja tuolta rajalta tähän Rayongiin asti. Hienoja rantoja, mutta porukkaa ei kyllä juuri mitään. Aasialaiset tietty istuu varjossa jos yleensä tulevat piitsille. Länkkärituristeja näin muutamia toisena ajopäivänä, kun pysähdyin ahkeruuskaffeelle. Länkkäri maantiepyöräilijoitäkin näkyi muutama kymmenen, oliskohan joku porukka lähtenyt tänne treenilomalle. Tosi hyvässä kunnossa noi rantatiet ja liikennettä hyvin vähän. Todella nautinnolllista ajella ja ihmetellä maailman menoa. Katselin just Garminin statistiikkaa ja 5 tuhatta kilsaa on näköjään tullut täyteen. Vois ajatella, että peruskestävyys treenit on tehty, nyt vois ryhtyä ajamaan kunnolla...

Mulla on viikon majoitus tässä Rayongissa. Ihan kiva hotla, reilu 30 neliön huone parvekkeella, hinta oli alle 15€ yö. Ilmeisesti käyttöaste ei ole kummoinen, kun näin halvalla joutuvat myymään. Tossa naapurikohteessa Pattayalla tällaista ei varmaan sais edes 50€ yö. Yllättävän kivat piitsit tässä kaupungissa. Kivoja poukamia tehty suojaamalla se aallonmurtajilla. Piitsikin on hyvässä kunnossa ja ruuhkaa ei ollut. Ajelin fillarilla rantaa pitkin muutamia kilsoja ja yks pariskunta siellä näytti pöjöttävän.

En oo vielä miettinyt loppureissun suunnitelmia. Fillarilaatikon sain hommattua Bangkokissa oli yhdessä firmassa boksi. Pitää se käydä poimimassa kun sinne asti ehtii. Aika nopeasti on 3 ja puoli kuukautta mennyt, kun pitää jo suunnitella kamojen pakkaamista. Toisaalta kiva tulla ihmettelemään kevään saapumista Suomeen.

Ai niin, sellainen Kambodzan karma iski Tratin jälkeen, varmaan johtui siitä, kun kehuin Thaimaan safkoja ja haukuin Kambodzan keittiötä. Tratista lähdettyä pysähdyin jossain puolivälissä legiä lunchille. Kivan näköinen paikka ja porukkaakin siellä oli, ruokalista pelkästään thaimaaksi, mutta se on ihan normi setti. Googlekääntäjällä katsoin, että curry kanaa löytyy. Se oli normaalia kalliimpaa, joten ajattelin että sen täytyy vaan olla erinomaisen hyvää. Safka tuli kulhossa, se oli jonkinlainen keitto. Liemi oli ihan jees, suorastaan hyvää, mutta sitten ne kanat, siellä kulhon pohjalla uiskenteli kanan jalkateriä, olisko siellä ollut 6-7 jalkaa. Eipä ole vastaavaa tapahtunut koskaan Thaimaassa, vaikka päivittäin kääntelen menut googlella. Edellisen kerran mulle tuotiin kanan jalkateriä Vietnamissa 11 vuotta sitten ja silloinkin ne jäi lautaselle. Vietnamissa ne maksoi suhteessa vielä enemmän kuin noi Thaimaan kananvarpaat. Mä en tiennyt, että niitä pidetään noin suuressa arvossa myös täällä. Summa summarum, ei kannata liiaksi suitsutella Thai keittiötä tai toinen vaihtoehto on vaihtaa parempi käännösohjelma... Paikoissa missä ei ole edes menua, kaivan netistä jonkun tyypillisen thaisafkan ja näytän siitä kuvaa ja safkan nimeä thaikielellä. Se on toiminut aina. Matkailu avartaa, loppuun muutama kuva.

Tuollaisiakin eväitä on syöty

Onkohan meri vai kamera ollut kallellaan 

Auringonlasku Chao Lao piitsillä

Prasae joki juuri ennenkuin se loppuu Siaminlahteen


Saa Vituskin huilia välillä

Ei nyt mitään valtavaa ryysistä piitsillä


Rayongin kaupungin ruuhkaiset piitsit


Hotlan lähellä ravintola missä on safkat kohillaan

tiistai 11. helmikuuta 2025

Sawasdee from Trat Thailand

9.2.2025 Srae Ambel  10.2.2025 Koh Kong  10.2.2025 Khlong Yai 

11.2.2025 Trat

Tervehdys täältä Tratin kaupungista. Tänne on päästy hieman vivahdekkaiden vaiheiden jälkeen. Sunnuntain startti oli hieman ennen auringon nousua. Aika kova liikenne oli Phnom Penhistä ulos.Sitten kun pääsi AH11 / 4 tielle, pääsi ajelamaan mukavasti omassa rytmissä. Liikennättä oli noin sunnuntaiksi oikeastaan kokoajan, mutta rekkoja ei mitenkään paljon. Sopiva myötätuuli siivitti kunnon vauhtiin ja 147 kilsan legi meni 25,6km/h keskarilla. En oo kyllä retkipyörällä tuollaista vauhtia pystynyt pitämään yllä noin pitkään. Illan ihmettelin Srae Ambelin pikku kylässä. Läheisellä kukkulalla oli maastopalo ja savu haisi huoneessakin välillä ihan kunnolla. Etäisyyttä kukkulalle oli kuitenkin kohtuullisesti, joten se ei huolettanut. Sen sijaan se huoletti, kun huomasin, että seuraavan päivän reitti on tietöiden alla. Se oli kuitenkin 140 kilsan päivä ja ihan tekemätön paikka jos tie on huonossa kunnossa. Kävin kyselemässä kylillä, että onko jollain käsitystä busseista. Varmaan jollain oli, mutta yhtään englantia osaavaa siitä kylästä ei löytynyt. Hotlan respan kaveri kyllä puhui enkkua ja kyselin häneltä, että onko tie hyvässä kunnossa ja hän vakuutteli että kyllä on. Todennäköisesti hän asui kyseisessä kylässä, eikä ollut lähivuosina käynyt Koh Kongissa mihin tie meni. Aamulla liikeelle Tuntemattoman opein, eli ei jäädä tuleen makaamaan. Päätin ajaa niin pitkälle kuin pääsee ja sit mietitään plan B sen jälkeen. 47 kilsaa meni suht ok, välillä oli päällystettä välillä ei, mutta ajamaan pystyi. Sen jälkeen olikin isot maansiirtokoneet möyrimässä ja tie oli kaivettu kokonaan auki. Sillä kohtaa sattui olemaan kahvila joten siihen seis. Kahvilan pitäjä puhui suht hyvin enkkua ja kerroin, että matka Koh Kongiin jatkuu bussilla. No varsinaisia busseja en ollut siihen mennessä nähnyt yhtään, mutta muutamia nilkuttaen kulkevia pakuja kyllä. Jäin istuskelemaan ja odottelemaan. Reilun tunnin päästä saatiin pysäytettyä Hiacen siihen kahvilan eteen ja saatiin neuvoteltua mulle ja fillarille kyyti. Autossa ei ollut kuin etupenkit ja toinen penkkirivi paikoillaan. Takaosasto oli pullollaan rakennustarvikkeita, yks skootteri ja mun fillarikin saatiin sinne mahtumaan. Sit vaan takaluukku köydellä kiinni ja menoksi. Kuskin lisäksi meitä oli 7 matkustajaa, joten tunnelma oli suht tiivis. Se tie oli siitä eteenpäin kyllä sellaisessa kunnossa, että ei siitä olis pyörällä ajanut. Kaikenlisäksi tien pohja oli punaista pölyävää hiekkaa ja sitähän tietty tunkeutui ihan kaikkialle. Pidin kyllä ihmeenä, että se Hiacen raato kesti perille. Oli se sellaista rynkytystä 100 kilsaa, että matkalla kyllä kaihoisasti muistelin kuinka hyväkuntoisia tiet olikaan Etelä Sudanissa. Jossain vaiheessa hieman mietiskelin todennäköisyyksiä, että millä varmuudella päädytään kukkulan rinnettä alas jontkaan, kun kuski ajoi tietty niin kovaa kuin sillä raadolla pääsi. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan pääsin kyydistä Koh Kongissa ehjin nahoin. Kello oli sen verran vähän, että päätin ylittää rajan ja ajella yöksi Thaimaan puolelle. Rajanylitys meni mallikkaasti. Thaimaan puolella konstu kyseli, että mihin oon menossa. Kerroin ajelevani Rayongiin ja sit Bangkokiin. Kaveri nyökkäsi ulos ja kysyi että fillarillako. Kerroin sit missä oon ajellut, niin sittenhän siinä oli porukkaa jo enemmänkin hämmästelemässä. Oli kieltämättä hyvä fiilis palata Thaimaahan. Helpottaa kummasti arkea, kun ei tarvitse etsiskellä, että löytyiskö ruokaa ja jos löytyy, niin voiko sitä syödä. Phnom Penhin ulkopuolella tilanne oli aika usein tuollainen. Eilen piti vielä Hiece matkailun jäljiltä huoltaa kamat. Onneks oli sellainen rivitalotyyppinen majatalo. Siinä oli hyvä pestä fillari, laukut ja ajokamatkin. Tänä aamuna kun lähdin ajamaan Tratin suuntaan pysähdyin 7/11 kaupalla aamukaffeella. Siinä sattui olemaan vaaka, 67,2 kg se näytti. On tässä näköjään muutama kilo kadonnut matkalla. Täytyy tankata loppuaika hieman reilummin, jos pääsis ennen kesää takaisin 7 alkaviin lukemiin. 

Kävin välillä syömässä tuossa kaupungin ruokatorilla. oon kyllä ajellut tästä pari kertaa aikaisemminkin, mutta en muista tuota ruokatoria. Oli kyllä mahtava kattaus. Iso lautasellinen paria erilaista currykanaa hitusen yli euron ja safka oli ihan täydellistä. Huomenna Rayongin suuntaan, välietappi vajaa satku ja olis tarkoitus yöpyä ihan rannan tuntumassa. Jos vaikka kävis uimassa pitkästä aikaa. Rayongista varailin hotlan viikoksi. Ehtii pestä kaikki pyykit ja hieman pähkäillä loppuviikkojen ohjelmaa. Kyselin jo Bangkokista muutamasta fillariliikkeestä pahvilaatikkoa tsykälle, mutta eipä niitä löytynyt. Toisen firman kaveri vielä vastaili, että hän kysyi muutamasta muusta paikasta, mutta ei niilläkään ole laatikoita. Noh, eiköhän tuohonkin joku ratkaisu vielä löydy. Olipas pitkä stoori, loppuun muutama kuva. 

Maasto palaa Srae Ambelissa ja illalla kun pimeni, niin näkyi oikein kunnon liekit koko rinteessä
 
Eka 7/11 Thaimaan puolella, kylläpä maistui hyvältä

Eilen pari majatalon fifiä seuras tarkasti mun fillarinhuoltoa

Kyllä on hienon väriset silmät mirrillä

Tämä oli niin rapsutuksia vailla

Tämä vaan tarkkaili ohikulkijoita

Kiva majapaikka tänään, kaikki viimeisen päälle ja hinta 15€

Olipa hyvät safkat tuossa paikassa tänään

lauantai 8. helmikuuta 2025

Aika jättää Phnom Penh ja suunta Thaimaahan

Fillari on huollettu, kohta viikko huilattu ja tankattu, aika nousta fillarin satulaan. Huomenna tarjolla 148 kilsaa 4 tietä tai AH11. Toi on vanhempi tie tuonne Sihanoukvillen suuntaan. Tohon on rakennettu uusi motari myös, toivottavasti suurin osa liikenteestä menee siellä. Tietty jos se on maksullinen niin rekat sitä ei ainakaan käytä. Viikko on mennyt oikein mukavasti. En oo oikeastaan tehnyt mitään kummempaa. Naapurikorttelista löytyi todella hyvä thaimaalainen ravintola, varmaan paras Thaimaan ulkopuolella oleva, missä oon vieraillut. Siellä oonkin syönyt lähes päivittäin. Kahvilla on tullut istuskeltua monta kertaa päivässä. Todella hyvää kahvia täältä saa, vielä kun kahviloiden istuimetkin on normaalikokoisia, niin ei tarvitse kyykyssä istua, kuten Vietnamin kahviloissa. Toki liikkuvuudelle olis parempi istua kyykkyjakkaroilla... Eipä täällä tämän kummempaa, pitää hieman pakkailla kamoja jos yrittäis ottaa todella aikaisen startin. Illalla pitää kyllä vielä kerran käydä syömässä thaikkumestan mahtavaa ananas curry kanaa. Se on kyllä taivaallista. Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Mun hotlan vieressä menee Sihanouk bulevardi. Vasemmalla itsenäisyysmonumentti

Bulevardin kaistojen välissä on viheralue, missä kuningas Sinahoukin patsas

Tänään tuuli aika reippaasti, toivottavasti huomennakin olis myötätuuli

Ananas curry kanaa

Punainen curry kana toimi kyllä myös erittäin hyvin

Tuosta kioskista saa älyttömän hyvää vietnamilaista kahvia

keskiviikko 5. helmikuuta 2025

Phnom Penh

2.2.2025 Phnom Penh 

No niin, nyt ollaan Kambotzassa. Olen ehtinyt muutaman päivän makustella, miltä tämä Phnom Penh nykyisellään vaikuttaa. En nyt vielä ryhdy tätä suitsuttamaan kovin, mutta en myöskään lähde sitä ensimmäistä kiveä heittämään. Onhan tämä muuttunut taas paljon 7 vuoden aikana, mitä edellisestä vierailusta on vierähtänyt. Jätetään tarkempi arviointi myöhempään. Sunnuntaina ajelin aamusta rajalle ja muodollisuudet oli nopeat, eikä kukaan kysellyt lahjuksia millään tiskillä. Se oli hieman yllättävääkin, toki e-viisumi Kambodzaan auttoi tilanteessa. Rahanvaihtoa siellä ei ollut missään, eikä paikalliset taksisuharitkaan tieneet, missä rahaa olis voinut vaihtaa. Siinä sit lähdin ajelemaan ja pohdin mistä sais paikallista valuuttaa. Dollaritkin täällä kävis ja mulla olikin niitä, mutta ainoastaan pari satasen seteliä. Niillä ei olis ollut mitään mahdollisuutta ostaa ruokaa tai juomista eikä myöskään maksella jotain 10 taalan majoitusta. Muutaman tunnin ajamisen jälkeen tein päätöksen, että seuraavassa kaupungissa selvittelen, pääsiskö siitä bussilla Phnom Penhiin. Hieman kaupungin ulkopuolella katumaasturi ajeli mun vierelle ja kuski huuteli jotain. Pysähdyin selvittämään mikä homman nimi on ja hän kyseli, olenko menossa Phnom Penhiin ja tarjosi kyytiä. Eipä mitään, tungettiin fillari Lexuksen tavaratilaan ja matka jatkui. Eihän se tietty mitään hyväntekeväisyyttä ollut, mutta maksusta päästiin sopimukseen. Se oli kyllä monella tapaa todella hyvä onnekas liike. Täällä on ensinnäkin todella kuuma, iltapäivällä jonkin verran yli 40 astetta. Muutama tunti siitä kun pääsin hotelliin, alkoikin kunnon vatsatauti. Ei tarvinut reiluun vuorokauteen miettiä, mitä sitä tekis. Nyt kaikki on kondiksessa ja ruoka maistuu. Eilen kävin aamulla ja illalla istuskelemassa rannalla tuossa kohtaa, missä Tonle Sap ja Mekong joki yhtyy. Tonle Sap joki laskee samannimisestä järvestä tuolta Siem Riepin suunnalta. Monsuunin aikaan kun Mekong tulvii, niin Tonle Sap virtaakin toiseen suuntaan ja kuljettaa Mekongin vettä järvelle. Joen rannalla on oikein kiva istuskella paitsi, että täällä joku on keksinyt ruokkia puluja siinä rantabulevardilla ja siinähän sitten on ihan hitoikseen noita puluja. Eilen istuskelin siinä vielä auringon laskun aikaan ja heti kun aurinko laski, niin pulut katosi kuin käskystä. Kai niillä tuli nukkumaanmenoaika vastaan.

Mä nyt keräilen täällä voimia sunnuntaihin asti. Silloin pitäis hypätä satulaan. Suunta Koh Kong tuolla rannikolla Thaimaan rajan lähellä. Siitä tulee varsin haasteellinen kahden päivän legi. Molemmat päivät lähes 150 kilsaa. Eka päivän joutuu ajamaan varmaan maan vilkkainta tietä pitkin joka vie Sihanoukvilleen. Siinä ei oo oikein majoitusta matkalla. Kävin kyselemässä eilen bussifirmaltakin, että ottaako ne fillaria kyytiin, mutta ei onnistu. Täytyy toivoa, että sunnuntaina ei olis ihan kaikkein vilkkain liikenne.  Olen edellisen kerran ajanut tuon legin joulukuussa 2018 ja siihen aikaan on viileämpää kuin nyt, mut sunnuntaina tuo selviää, kuinka fillari kulkee. Ajatuksena olis ajella Thaimaahan Rayongin suunnalle ja pähkäillä sit siellä, mitä loppureissusta vielä tekee. 

Eilen Youtuben algoritmit tarjos mulle dokumenttia, A haven from the civil war, Cambodia’s Hotel Le Phnom | War Hotels. Hotel Le Phnom Oli hyvä reilu 20 minsan setti Kambodzan sisällissodasta ulkomaalaisten reportterien silmin nähtynä. Autenttista kuvaa ja reportterien haastatteluita, ketkä oli täällä silloin. Vahva suositus.

Loppuun kuitenkin hieman tuoreempaa kuvamateriaalia.

Tonle Sap joen pinta on melko alhaalla nyt
Täällä laivat hinaa perässään veneitä, ei ankkureita
Tuollaisellakin voi kauhoa menemään

Kovin eriväristä tuo Mekongin vesi tuolla taustalla
Paikallista kuljetuskalustoa  kuninkaallisen palatsin edustalla
Intialainen ravintola testattu - ihan hyviä makuja oli
Hyvä muistutus maalattu rantabulevardille

lauantai 1. helmikuuta 2025

Näkemisiin Vietnam, tervetuloa Kambodza

 31.1.2025 Thi Xa Long Khanh    1.2.2025 Hoa Binh 

Huomenna aamusta soimaan The Dead Kennedys - Holiday in Cambodia. Oon nyt noin 20 kilsan päässä rajasta. Pari päivää taas ajellut pääasiassa GL 1 tietä, joka on alkuperäinen 1 tie. Nythän Saigoniin menee rannikolta ihan kunnon moottoritie, minne ei fillarilla ole asiaa. Eilinen oli hienoista nousua tänne sisämaahan, tänään taas laskettelin enemmän alamäkeen. Eilen tiet oli vielä tyhjillään ja lähestulkoon kaikki paikat kiinni. Tänään tilanne sitten muuttui. Liikennettä oli todella paljon. Prätkiä surisi ympärillä ihan kuin olis ollut jossain ampiaispesässä. Busseja ja henkilöautoja oli myös todella paljon, rekat pysyivät tänään vielä parkissa. Autojen kanssa sinällään pärjää koska ne liikkuu kutakuinki kaikki samaan suuntaan. Prätkiä sit tulee tasaiseen tahtiin vastapalloon tien reunaa ja välillä vastakkaiselta puolelta tietä risteysalueella. Mulle ei ole täysin vielä avautunut tuo niiden ajologiikka ja siksi joutuu olemaan aika skarppina ruuhkassa ajaessa. Sen jälkeen kun Saigoniin menevät tiet erkaantui tästä QL 1 niin liikennemäärät väheni huomattavasti. Mä ohitin Saigonin hieman reilut 20 kilsaa pohjoispuolelta. Eilen ja tänään löysin todella hyvät hotlat. Eilisessä oli kuntosali ja uima-allas. Tämän päivän hotla on kuin veistos ja kiva partsilla kuivatella ajokamoja pesun jälkeen. Kumpikin maksoi alle 20€. 

Nyt olis vielä pari ajopäivää Phnom Penhiin. Huomenna hieman pidempi ajopäivä, Kambodzassa ei ihan joka kylästä majoitusta löydy. Toivottavasti rajalla ei tarvitse montaa tuntia ihmetellä. Kelit on selvästi lämmenneet ja kyllä nuo klo 13-15 ajotunnit pehmittää aika mukavasti. Edelleenkään ei vielä kuitenkaan olla tuskaisissa yli 40 asteen lämmöissä. Tän päivän reitin piti sisältää parin joen ylitys lautalla. Ensimmäisessä paikassa lauttaa ei näkynyt missään ja paikallinen pariskunta viittoili menemään sillan suuntaan. No se oli lähes10 kilsan sakkokierros. Seuraava lautta oli rannassa, mutta paikallinen kalakauppias näytti käsimerkillä, että ei se lautta liiku tänään. No se ei aiheuttanut kovin pitkää lenkkiä. Ei noi Googlemapsin tiedot niin luotettavia aina ole... Kävin äsken syömässä kylillä ja ajattelin ottaa lähtöoluet Vietnamin osuuden päätteeksi. No eihän tästä kylästä meinannut löytyä baaria. Sitten kun sellaisen löysin, niin tarjoilija kertoi, että Heineken ja Tiger olutta löytyy. Mä kysyin, että eikö teillä ole paikallisia oluita? No eipä ollut tai toki nuokin täällä todennäköisesti lisenssillä tehdään. En sit jäänyt oluelle, hotlalle kävellessä oli joku auton varaosaliike, missä oli kylmäkaappi. Lompsin sinne ja kyselin paikalla olleelta mieheltä, että löytyiskö olutta, löytyihän sitä. Taas Tiger ja Heineken, mutta oli siellä myös Bia Viet. Nyt voi hyvillä mielin jättää Vietnamin taakseen. Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Tuosta ei fillaristin eväs parane

Eilisen hotlan läheltä meni rautatie. Viskaalit sulkee tien kun juna tulee, toi matkaa Hanoihin

On noissa puutarhureilla askartelemista

Tuon lautan olis pitänyt viedä mut Song Sai Gon joen yli

Toi kyhmyotsa lähti seuraaman mua kun etsin olutta. Kovasti sillä oli juteltavaa

Blue Star Hotel toimii mun majapaikkana tänään

Thank You Vietnam - See You Again 🙏