sekavia tarinoita maailmalta: Sawasdee from Trat Thailand

9.2.2025 Srae Ambel 10.2.2025 Koh Kong 10.2.2025 Khlong Yai

11.2.2025 Trat

Tervehdys täältä Tratin kaupungista. Tänne on päästy hieman vivahdekkaiden vaiheiden jälkeen. Sunnuntain startti oli hieman ennen auringon nousua. Aika kova liikenne oli Phnom Penhistä ulos.Sitten kun pääsi AH11 / 4 tielle, pääsi ajelamaan mukavasti omassa rytmissä. Liikennättä oli noin sunnuntaiksi oikeastaan kokoajan, mutta rekkoja ei mitenkään paljon. Sopiva myötätuuli siivitti kunnon vauhtiin ja 147 kilsan legi meni 25,6km/h keskarilla. En oo kyllä retkipyörällä tuollaista vauhtia pystynyt pitämään yllä noin pitkään. Illan ihmettelin Srae Ambelin pikku kylässä. Läheisellä kukkulalla oli maastopalo ja savu haisi huoneessakin välillä ihan kunnolla. Etäisyyttä kukkulalle oli kuitenkin kohtuullisesti, joten se ei huolettanut. Sen sijaan se huoletti, kun huomasin, että seuraavan päivän reitti on tietöiden alla. Se oli kuitenkin 140 kilsan päivä ja ihan tekemätön paikka jos tie on huonossa kunnossa. Kävin kyselemässä kylillä, että onko jollain käsitystä busseista. Varmaan jollain oli, mutta yhtään englantia osaavaa siitä kylästä ei löytynyt. Hotlan respan kaveri kyllä puhui enkkua ja kyselin häneltä, että onko tie hyvässä kunnossa ja hän vakuutteli että kyllä on. Todennäköisesti hän asui kyseisessä kylässä, eikä ollut lähivuosina käynyt Koh Kongissa mihin tie meni. Aamulla liikeelle Tuntemattoman opein, eli ei jäädä tuleen makaamaan. Päätin ajaa niin pitkälle kuin pääsee ja sit mietitään plan B sen jälkeen. 47 kilsaa meni suht ok, välillä oli päällystettä välillä ei, mutta ajamaan pystyi. Sen jälkeen olikin isot maansiirtokoneet möyrimässä ja tie oli kaivettu kokonaan auki. Sillä kohtaa sattui olemaan kahvila joten siihen seis. Kahvilan pitäjä puhui suht hyvin enkkua ja kerroin, että matka Koh Kongiin jatkuu bussilla. No varsinaisia busseja en ollut siihen mennessä nähnyt yhtään, mutta muutamia nilkuttaen kulkevia pakuja kyllä. Jäin istuskelemaan ja odottelemaan. Reilun tunnin päästä saatiin pysäytettyä Hiacen siihen kahvilan eteen ja saatiin neuvoteltua mulle ja fillarille kyyti. Autossa ei ollut kuin etupenkit ja toinen penkkirivi paikoillaan. Takaosasto oli pullollaan rakennustarvikkeita, yks skootteri ja mun fillarikin saatiin sinne mahtumaan. Sit vaan takaluukku köydellä kiinni ja menoksi. Kuskin lisäksi meitä oli 7 matkustajaa, joten tunnelma oli suht tiivis. Se tie oli siitä eteenpäin kyllä sellaisessa kunnossa, että ei siitä olis pyörällä ajanut. Kaikenlisäksi tien pohja oli punaista pölyävää hiekkaa ja sitähän tietty tunkeutui ihan kaikkialle. Pidin kyllä ihmeenä, että se Hiacen raato kesti perille. Oli se sellaista rynkytystä 100 kilsaa, että matkalla kyllä kaihoisasti muistelin kuinka hyväkuntoisia tiet olikaan Etelä Sudanissa. Jossain vaiheessa hieman mietiskelin todennäköisyyksiä, että millä varmuudella päädytään kukkulan rinnettä alas jontkaan, kun kuski ajoi tietty niin kovaa kuin sillä raadolla pääsi. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan pääsin kyydistä Koh Kongissa ehjin nahoin. Kello oli sen verran vähän, että päätin ylittää rajan ja ajella yöksi Thaimaan puolelle. Rajanylitys meni mallikkaasti. Thaimaan puolella konstu kyseli, että mihin oon menossa. Kerroin ajelevani Rayongiin ja sit Bangkokiin. Kaveri nyökkäsi ulos ja kysyi että fillarillako. Kerroin sit missä oon ajellut, niin sittenhän siinä oli porukkaa jo enemmänkin hämmästelemässä. Oli kieltämättä hyvä fiilis palata Thaimaahan. Helpottaa kummasti arkea, kun ei tarvitse etsiskellä, että löytyiskö ruokaa ja jos löytyy, niin voiko sitä syödä. Phnom Penhin ulkopuolella tilanne oli aika usein tuollainen. Eilen piti vielä Hiece matkailun jäljiltä huoltaa kamat. Onneks oli sellainen rivitalotyyppinen majatalo. Siinä oli hyvä pestä fillari, laukut ja ajokamatkin. Tänä aamuna kun lähdin ajamaan Tratin suuntaan pysähdyin 7/11 kaupalla aamukaffeella. Siinä sattui olemaan vaaka, 67,2 kg se näytti. On tässä näköjään muutama kilo kadonnut matkalla. Täytyy tankata loppuaika hieman reilummin, jos pääsis ennen kesää takaisin 7 alkaviin lukemiin.

Kävin välillä syömässä tuossa kaupungin ruokatorilla. oon kyllä ajellut tästä pari kertaa aikaisemminkin, mutta en muista tuota ruokatoria. Oli kyllä mahtava kattaus. Iso lautasellinen paria erilaista currykanaa hitusen yli euron ja safka oli ihan täydellistä. Huomenna Rayongin suuntaan, välietappi vajaa satku ja olis tarkoitus yöpyä ihan rannan tuntumassa. Jos vaikka kävis uimassa pitkästä aikaa. Rayongista varailin hotlan viikoksi. Ehtii pestä kaikki pyykit ja hieman pähkäillä loppuviikkojen ohjelmaa. Kyselin jo Bangkokista muutamasta fillariliikkeestä pahvilaatikkoa tsykälle, mutta eipä niitä löytynyt. Toisen firman kaveri vielä vastaili, että hän kysyi muutamasta muusta paikasta, mutta ei niilläkään ole laatikoita. Noh, eiköhän tuohonkin joku ratkaisu vielä löydy. Olipas pitkä stoori, loppuun muutama kuva.