EOM

Tarkoittaa end of mission, ja kun 1090 päivää missiolla on pulkassa, niin on aika lähteä.
Tänään kävin viemässä muuttolaatikot DHL:n hoteisiin, huomenna toivottavasti saan viimeiset nimikirjoitukset check out paperiin ja sit se on siinä. Kamat alkaa olla pakattu, huomenna sovittelen, mahtuuko ne autoon, Jos kaikki menee tuubiin, niin perjantaina jossain vaiheessa lähden sutimaan kohti pohjoista.
Tavallaan hieman sekava fiilis. On mukava lähteä ja palata Suomeen, missä kaikki toimii. Tiedän myös kyllä sen, että kaikki se, mitä Suomessa eniten arvostaa muuttuu muutamassa viikossa itsestäänselvyydeksi, eikä sitä enään arvosta niin paljon kuin pitäisi. Noh, sellainen on kai ihmisen luonne.

Tulin just parturista, siinä on pari kundia duunissa jotka saksii hiuksia. Se on todellakin ainoa paikka mitä tiedän, että siellä käytetään saksia, eikä konetta joka leikkaa parin millin sängen.
Nuorempi kaveri rupes kyseleen multa, että miksei kukaan tee mitään, kun hän asuu Ibarin pohjoispuolella ja siellä räjähtelee pommeja tai käsikranaatteja lähes joka yö. Albaanit rakensi asuinalueen ns serbialueelle ja viimeisen parin viikon aikana siellä on ollut paljon iskuja. Kun ei ole tullut kuolonuhreja, niin eipä noita uutisoida. Se kuitenkin kuvastaa sitä arkea mitä täällä eletään. Toki me kermaperseet koisataan ihan hyvin täällä Ibarin eteläpuolella, mutta 300 m pohjoiseen ja tilanne muuttuu. Eipä siinä kauheasti voinut kaverille lupailla parempaa tulevaisuutta. Itse kerroin olevani hallinnollisissa hommissa, enkä voi auttaa. Kyllähän se hullulta tuntuu, kun eletään euroopassa ja meininki on niinkuin se on. Eipä siinä auttanut kuin kätellä ja toivoa parempaa jatkoa..

Olis tietty sopivaa vetäistä sellainen yhteenveto kolmesta vuodesta, mutta tällä hetkellä sitä ei vielä pysty tekemään. Pitää ottaa hieman etäisyyttä asioihin, ehkä sit sen jälkeen voi laittaa jotain ajatuksia tänne.

Mistä meidät suomalaiset tunnetaan:
Pienenä nyanssina tuli mieleen, että vaikka tällä alueella on vaikuttanut monia suomalaisia vuosien saatossa, ainakin Ahtisaaren lasken heistä ihan suurmieheksi. Palatessani Bulgarian hiihtoreissulta Bulgaria-Makedonia rajalla rajapoliisi tarkasti mun passin. Hän oli hieman iäkkäämpi jantteri. Antaessaan passin takaisin, hän katsoi vielä kantta, mietti hetken ja totesi - Jari Litmanen. Nostin kaverille peukkua ja ajelin hyvillä mielin Kosovoon.

Varmaan kun ajelen kohti Bad Gasteinia, mihin jään hiihtelemään 6 päivää, tulee mieleen monia asioita.
Nyt on kuitenkin aika siirtyä eteenpäin, tämä on ihan hyvä näin - faliminderit !

eutyöläinen

Borovets

Oho, edellisestä päivityksestä on jo pari viikkoa, ehkä aika kirjoittaa muutama rivi tätä reissublogia, ennenkuin se joutaa pidemmälle tauolle.
Edellinen päivitys oli tosiaan ennen meidän läksiäisiä, jotka oli ihan hyvät bileet. Bileiden jälkeinen viikko menikin kiinniotto operaatiossa, joka oli varmaan mun viimeinen. Siitä ei sen enempää.
Perjantaina ajelin Banskoon, siellä ihan hyvää hiihtoa. Jonkinlaiset jäähyväiset mun vakkari talvimestalle mission aikana. Nyt olen hieman lähempänä Sofiaa, Borovetsissa. Tämä on huomattavasti vanhempi hiihtokeskus, mutta oikein mainio mesta. Käytiin täällä retkellä kavereiden kanssa 2001 mun ekalla Kosovon tourilla. On tänne rakennettu jonkin verran, mutta edelleen tämä on ihan kiva kylämäinen keskus. Hissejäkään ei ole juuri uusittu, mutta jollain lailla kaikki toimii. Gondoli on kuulema 31 vuotta vanha, joten jonkun kierroksen ne kabiinit on siinä pyörineet. Täällä on paljon siperianhyskyja, niitä istuu monen ravintolan tai hiihtokoulun oven edessä. Ne on kyllä vaikuttavia koiria. Yhden ravintolan edessä on yks sellainen lähes ponin kokoinen husky. Yleensä se vaan mittailee asiakkaita ja antaa joidenkin rapsutellakin. Tänään yks brittifrouva meni rapsutteleen sitä, ilmeisesti se ei oikein tykännyt britin aksentista, kun meinas haukata käden siltä. Toisaalta ihan oikein kyllä, että hieman katselee, kuka pyrkii rapsutteleen..
Eilisen päivän sateli lunta ihan kunnolla. Tänään pääsin pöllytteleen polven syvyydessä puuteria. Tuntuu kyllä vuoden tauona jälkeen ihan älyttömän raskaalta tää skimbaaminen. Varmaan oon vaan niin paskassa kondiksessa, että menee hapoille kun pikkuisen kurvailee. Onneks täällä on erittäin hyvää paikallista punkkua palautusjuomaksi.
Oon tässä tehnyt valmisteluita Suomen kotimatkaa varten. Varailin matkan varrelta Bad Gasteinista hotlan 6 yöksi. Siellä on hyvä fyysisesti ja henkisesti puhdistautua Kosovon vaikutteista. Jospa siellä reidetkin jo kestäis hieman paremmin skimbaamista. Toisaalta jos ei, niin se on Itävallan tunnetuimpia kylpyläkaupunkeja. Sen jälkeen ajelen Travemundeen ja siellä auto laivaan. Siinä vaiheessa kun auto on laivassa, voi todeta, että missio on pulkassa ja aika ottaa lasillinen helmeilevää juomaa.
Siihen on kuitenkin vielä aikaa, nyt on aika lähteä syömään ja ottamaan hieman palautusjuomaa.

Mukavaa viikonloppua kaikille - nauttikaa kunnon talvesta ...

Skimbalomalainen