Täällä suht normipäiviä. Eilen ja toissapäivänä kävin punttisalilla toteamassa, että rauta on kovin painavaa täälläkin. Hain fillarin tänään huollosta. Sille takanavalle ei oltu tehty mitään. Sanoin sit asiasta ja sit se firman pomo käskytti huoltomiehen hommiin. Äijä menas, että siinä on laakerointi paskana ja laakerit pitää vaihtaa. Se huoltomies ei ollut ihan alansa huippuja. Ei tosin ollut se niiden pajakaan. Mä menin sinne istuskeleen, ajattelin että oppis jotain fillarin huollosta. Kyllä se kaveri sai sen navan reilussa tunnissa palasiksi, mutta sit loppuikin eväät. Se kokos sitä 4-5 kertaa eikä siitä tullut mitään. Laakereita se kävi hakemassa pariin otteeseen jostain lähikaupasta lisää. Viitisen tuntia mä siellä ihmettelin ja sit toinen asentaja sai kasattua sen paketin, mutta eihän se kunnossa ole edelleenkään. No pääasia, että fillarin sai veks sieltä ja sillä pystyy ajamaan. Toi takakiekko kokonaisuuudessa on alle satkun Saksan nettikaupoissa, joten pistän uuden tilaukseen kunhan pääsen himaan. Koko huolto maksoi 600 Baht eli vajaat 15 egee.E i siinä asentaja kummoista tuntipalkkaa saa, kun ne laakeritkin kuitenkin jotain maksaa. Muuten se kyllä oli ihan ok kauppa, todella hienoja fillareita useiden kymmenien tuhansien eurojen arvosta liikkeessa esillä.
Tossa just lueskelin Bangkok Postin nettisivuja. Ilokseni huomasin, että nukkumaanmenoaikaa on sotilasjuntan toimesta siirretty myöhemmäksi. Nyt saa olla kylillä jo 24.00 saakka ja aamulla 04.00 voi lähteä taas reissuun jos siltä tuntuu.Yrittäjät olivat protestoineet, kun turistipaikoissa bisnekset menee huonosti kun kaupat, baarit ja ravintolat pitää sulkea niin aikaisin.
Tän alueen huumepolitiikasta hyvä esimerkki oli kun Cambodiassa; australialainen ja ranskalainen nainen oli viime syyskuussa otettu lentokentällä kiinni, 2.2 kg heroiinia repussa. Sit vielä nigerialainen kundi pidätettiin Phnom Penhissä, oli ilmeisesti järjestellyt ne aineet. Tänään saivat tuomiot, ne oli 23-27 vuotta vanketuta. Sen kun suorittaa Cambodiassa, niin tietää lusineensa.
Siinäpä tämän hetken tärkeimmät kuulumiset. Mä oon täällä Pattijoella 4.6 asti ja sit bussilla suoraan Bangkokin kentälle. Viikko aikaa lueskella ja ehkä ottaa pari geikyä... kesis
keskiviikko 28. toukokuuta 2014
sunnuntai 25. toukokuuta 2014
Pattaya - tämän reissun pääteasema.
24.05.2014 päivän kilsat 77 km, yhteensä 3100 km.
Pattaya, Pattijoki, tällä suomalaisten suosikkikohteella on monta nimeä. Tosin toistaiseksi en ole yhtään suomalaista tavannut koko reissulla. Yllättävän paljon täällä on porukkaa, vaikka ei nyt ainakaan Eurooppalaisittain ole mikään sesonkiaika. On se huikeaa, kuinka iso paikka tästä on kehittynyt. Olin täällä ekalla Aasian reissullani 1991, jolloin tämä oli suht pikkuinen kalastajakylä.
Eilinen ajopäivä meni ihan mukavasti. Tosin vatsa ei vieläkään ole kunnossa, mutta ainakin tänään hieman parempi. Koiratkaan eivät hyökkäileet, joten viimeisellä tauolla jätin karahkan odottamaan uusiokäyttöä. Kaupan pihassa oli vaaka, jossa yks vanttera tyttö kävi punnailemassa itseään. Ilmeestä päätellen tulos ei ollut odotetunlainen. Mäkin sit ihan mielenkiinnosta kiipesin puntarille. vaaka näytti 67,9 kg. Ilmeisesti muutama gramma on lähtenyt muualtakin kuin poskista..
Olin todella puhki illalla, just jaksoin valvoa kymmeneen saakka, että näki mitä täällä tapahtuu, kun ulkonaliikkumiskielto tulee voimaan. Kyllä kaupat, baarit ja ravintolat suljettiin kymmeneltä ja ihmiset poistuivat koteihinsa. 22.15 aikoihin porukkaa oli kaduilla vielä aika paljon, kun lähdin nukkumaan. Sotilaita ja poliiseja sen sijaan ei kyllä näkynyt. Pitää tänä iltana mennä patsastelemaan johonkin lähibaariin ja katsoa, tyhjeneeks noi kadut ihan totaalisesti. Täällä sotilasjuntta kyllä tiukentaa otettaan, kymmeniä politiikkoja on pidätetty tai pyydetty ilmoittautumaan sotilasjuntalle Tänään juntta antoi lehdistölle ohjeet, millaiisia uutisia saa julkaista. 8 korkeaa poliisiupseeria siirrettiin toisiin tehtäviin, olivat ilmeisesti demokratian kannattajia. Hieman sellaisia merkkejä ilmassa, että tämä poikkeustilasäännöstö voi olla pitkäänkin voimassa, mikäli ulkopuolelta ei tule voimakasta painostusta. Kuningaskin on jo sairauden heikentämä, joten hänen mielipiteillään ei ole enään niin suurta merkitystä. Mielenkiintoista seurata miten tilanne täällä kehittyy. Jossain vaiheessa kansa nousee barrikaadeille, se on ihan varma, mutta missä vaiheessa ja uskaltaako juntta käyttää kovia otteita mielenosoittajia kohtaa, jää nähtäväksi. Tosin tällä hetkellä sekä hallitsevan puolueen, että opposition johtohahmot on pidätettynä, joten sieltä pitää nousta uusia johtajia organisoimaan mielenosoituksia. Kovin pitkään thaimaalaiset eivät tätä hommaa jää katseleen, täällä on totuttu demokratian sääntöihin.
Enimmät pyöräilyt on nyt ajettu tälle reissua. Huomenna käyn katsastamassa muutaman fillariliikkeen, josko ne huoltais ton fillarin ja samalla etsis kuntosalin, mihin pääsis bodaamaan. Jotain luettavaa pitää myös löytää, nyt on aikaa huilia ja lueskella. Muistakaahan käydä äänestämässä siellä, mä en päässyt tänä vuonna uurnille.
kesis
Pattaya, Pattijoki, tällä suomalaisten suosikkikohteella on monta nimeä. Tosin toistaiseksi en ole yhtään suomalaista tavannut koko reissulla. Yllättävän paljon täällä on porukkaa, vaikka ei nyt ainakaan Eurooppalaisittain ole mikään sesonkiaika. On se huikeaa, kuinka iso paikka tästä on kehittynyt. Olin täällä ekalla Aasian reissullani 1991, jolloin tämä oli suht pikkuinen kalastajakylä.
Eilinen ajopäivä meni ihan mukavasti. Tosin vatsa ei vieläkään ole kunnossa, mutta ainakin tänään hieman parempi. Koiratkaan eivät hyökkäileet, joten viimeisellä tauolla jätin karahkan odottamaan uusiokäyttöä. Kaupan pihassa oli vaaka, jossa yks vanttera tyttö kävi punnailemassa itseään. Ilmeestä päätellen tulos ei ollut odotetunlainen. Mäkin sit ihan mielenkiinnosta kiipesin puntarille. vaaka näytti 67,9 kg. Ilmeisesti muutama gramma on lähtenyt muualtakin kuin poskista..
Olin todella puhki illalla, just jaksoin valvoa kymmeneen saakka, että näki mitä täällä tapahtuu, kun ulkonaliikkumiskielto tulee voimaan. Kyllä kaupat, baarit ja ravintolat suljettiin kymmeneltä ja ihmiset poistuivat koteihinsa. 22.15 aikoihin porukkaa oli kaduilla vielä aika paljon, kun lähdin nukkumaan. Sotilaita ja poliiseja sen sijaan ei kyllä näkynyt. Pitää tänä iltana mennä patsastelemaan johonkin lähibaariin ja katsoa, tyhjeneeks noi kadut ihan totaalisesti. Täällä sotilasjuntta kyllä tiukentaa otettaan, kymmeniä politiikkoja on pidätetty tai pyydetty ilmoittautumaan sotilasjuntalle Tänään juntta antoi lehdistölle ohjeet, millaiisia uutisia saa julkaista. 8 korkeaa poliisiupseeria siirrettiin toisiin tehtäviin, olivat ilmeisesti demokratian kannattajia. Hieman sellaisia merkkejä ilmassa, että tämä poikkeustilasäännöstö voi olla pitkäänkin voimassa, mikäli ulkopuolelta ei tule voimakasta painostusta. Kuningaskin on jo sairauden heikentämä, joten hänen mielipiteillään ei ole enään niin suurta merkitystä. Mielenkiintoista seurata miten tilanne täällä kehittyy. Jossain vaiheessa kansa nousee barrikaadeille, se on ihan varma, mutta missä vaiheessa ja uskaltaako juntta käyttää kovia otteita mielenosoittajia kohtaa, jää nähtäväksi. Tosin tällä hetkellä sekä hallitsevan puolueen, että opposition johtohahmot on pidätettynä, joten sieltä pitää nousta uusia johtajia organisoimaan mielenosoituksia. Kovin pitkään thaimaalaiset eivät tätä hommaa jää katseleen, täällä on totuttu demokratian sääntöihin.
Enimmät pyöräilyt on nyt ajettu tälle reissua. Huomenna käyn katsastamassa muutaman fillariliikkeen, josko ne huoltais ton fillarin ja samalla etsis kuntosalin, mihin pääsis bodaamaan. Jotain luettavaa pitää myös löytää, nyt on aikaa huilia ja lueskella. Muistakaahan käydä äänestämässä siellä, mä en päässyt tänä vuonna uurnille.
kesis
 |
| Ohjaamon lisävaruste koiria varten |
 |
| 67,9 kg näytti vaaka ajokamoissa |
 |
| Taulu hotellihuoneen seinällä. Kuva hieman irrallinen, mutta teksti pätee tähänkin reissuun. |
perjantai 23. toukokuuta 2014
Chanthaburi - Rayong
23.05.2014 päivän kilsat 113 km, yhteensä 3023 km.
Päivän reitti: http://connect.garmin.com/activity/505134116
Tämän reissun viimeinen pidempi ajopäivä on pulkassa. Ei ollut ihan herkkua ajaminen tänäänkään. Naureskelin mielessäni, että kuinkahan moni lääkäri määräis ripulin hoitoon 7 tuntia fillarointia helteessä. Ei se kyllä hauskaa ollut, mutta tulihan ajeltua. Tänään oman lisänsä toi vielä koirat. Pariin otteeseen aamulla hyökkäs koira talon pihalta perään. Onneks oli tarpeeksi vauhtia ja pääsin karkuun. Sit poimin vajaan metrin pituisen karahkan, mitä säilytin etulaukun päällä. Se olikin tarpeen, kun viimeisellä kympillä hyökkäs 3 koiraa yhtäaikaa perään. Jalat oli jo aika pehmeässä kunnossa, joten karkuun ei päässyt. Huitaisin sillä karahkalla lähintä koiraa kohti. Se meni ihan kuonoa hipoen ohi. Sen verran se kuitenkin vaikutti, että dogi vetäs lukkojarrutuksen täydestä vaihdista ja muut samoin. Kai se tajust, että nyt voi sattua nenään.. Ihmeen aggressiivisia täälläpäin noi koirat. Vielä tuolla rajan pinnassakin ne oli ihan rauhallisia, kuten Vietnamissa. Täytyy ottaa se karahka huomennakin mukaan.
Selailin hieman nettiä, kyllä ulkonaliikkumiskielto puree täällä ihan täysillä. Klo 22-05 välisenä aikana kadut on todellakin tyhjillään. Armeija ja poliisi valvoo sen noudattamista. Kiellon rikkomisesta saa ison sakon. Saas nähdä kuinka pitkään tilanne pysyy päällä. Tuolla on todella rajut taloudelliset vaikutukset. Suurin osa TV kanavista oli eilen blokaattu, käytännössä kaikki ulkomaalaiset kanavat. Nyt ainakin BBC news näkyy. La - su välisenä yönä tulee mestareiden liigan finaali, saas nähdä rikotaanko ulkonaliikkumiskieltoa silloin.
Huomenna ajelen vajaan 80 kilsaa Pattayalle. Siellä vien fillarin huoltoon ja sen jälkeen pistän sen laatikkoon. Tämän reissun ajot on sit ajettu. Sieltä pääsee bussilla suoraan lentokentälle. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, miten tilanne täällä suunnalla kehittyy. Tänään tossa matkan varrella oli varmaan 5 armeijan tarkastuspistettä. Onhan niitä täällä normaalistikin, mutta ei tällä alueella eikä noin paljon.
Eipä täältä tämän kummempaa kerrottavaa, tarina jatkuu lähipäivinä. kesis
Päivän reitti: http://connect.garmin.com/activity/505134116
Tämän reissun viimeinen pidempi ajopäivä on pulkassa. Ei ollut ihan herkkua ajaminen tänäänkään. Naureskelin mielessäni, että kuinkahan moni lääkäri määräis ripulin hoitoon 7 tuntia fillarointia helteessä. Ei se kyllä hauskaa ollut, mutta tulihan ajeltua. Tänään oman lisänsä toi vielä koirat. Pariin otteeseen aamulla hyökkäs koira talon pihalta perään. Onneks oli tarpeeksi vauhtia ja pääsin karkuun. Sit poimin vajaan metrin pituisen karahkan, mitä säilytin etulaukun päällä. Se olikin tarpeen, kun viimeisellä kympillä hyökkäs 3 koiraa yhtäaikaa perään. Jalat oli jo aika pehmeässä kunnossa, joten karkuun ei päässyt. Huitaisin sillä karahkalla lähintä koiraa kohti. Se meni ihan kuonoa hipoen ohi. Sen verran se kuitenkin vaikutti, että dogi vetäs lukkojarrutuksen täydestä vaihdista ja muut samoin. Kai se tajust, että nyt voi sattua nenään.. Ihmeen aggressiivisia täälläpäin noi koirat. Vielä tuolla rajan pinnassakin ne oli ihan rauhallisia, kuten Vietnamissa. Täytyy ottaa se karahka huomennakin mukaan.
Selailin hieman nettiä, kyllä ulkonaliikkumiskielto puree täällä ihan täysillä. Klo 22-05 välisenä aikana kadut on todellakin tyhjillään. Armeija ja poliisi valvoo sen noudattamista. Kiellon rikkomisesta saa ison sakon. Saas nähdä kuinka pitkään tilanne pysyy päällä. Tuolla on todella rajut taloudelliset vaikutukset. Suurin osa TV kanavista oli eilen blokaattu, käytännössä kaikki ulkomaalaiset kanavat. Nyt ainakin BBC news näkyy. La - su välisenä yönä tulee mestareiden liigan finaali, saas nähdä rikotaanko ulkonaliikkumiskieltoa silloin.
Huomenna ajelen vajaan 80 kilsaa Pattayalle. Siellä vien fillarin huoltoon ja sen jälkeen pistän sen laatikkoon. Tämän reissun ajot on sit ajettu. Sieltä pääsee bussilla suoraan lentokentälle. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, miten tilanne täällä suunnalla kehittyy. Tänään tossa matkan varrella oli varmaan 5 armeijan tarkastuspistettä. Onhan niitä täällä normaalistikin, mutta ei tällä alueella eikä noin paljon.
Eipä täältä tämän kummempaa kerrottavaa, tarina jatkuu lähipäivinä. kesis
torstai 22. toukokuuta 2014
`Trat - Chanthaburi
22.5.2014 päivän kilsat 69 km yhteensä 2910 km.
Päivän reitti: http://connect.garmin.com/activity/504568985
No niin, toinen päivä Thaimaassa; ulkonaliikkumiskielto ja sotilasvallankaappaus... Eipä ollut ensimmäinen eikä viimeinen laatuaa tässä maassa. Tahtoo olla ennemmin sääntö kuin poikkeus, että kenraalit ottaa hommat hoitaakseen, mikäli politiikot sitä ei pysty tekemään. Käsittääkseni kuningaskaan ei pistä kauheasti hanttiin, että näin siinä jälleen kerran kävi.
Mitä se sit vaikuttaa täällä, ei ainakaan tässä kaupungissa yhtään mitään. Huomasin tapahtuneen, kun tossa iltapäivällä selailin ylen uutisia. Bangkokissa, uskoisin että ainakin ne alueet, jotka oli mielenosoittajien hallussa useita kuukausia, tyhjennetään.
Huomattavasti enemmän vaikutusta oli sillä, että pari päivää jatkunut vatsan kipristely muuttui sit jallaksi eilen illalla ja kaikki mitä pisti suusta sisään tuli vetenä alhaalta ulos. Tänä aamuna ei ollut kovin hääppönen olo. Ajattelin kuitenkin kokeilla ajaa tähän seuraavaan kaupunkiin. Oli kyllä suht tuskainen homma. Aamuyöstä aloin syömään imodiumia ja sillä sai blokattua vatsan toiminnat, mutta olo oli surkea. Tänään oon vaan potkötellyt sängyllä. Pari kertaa kävin kylillä, tää on todella ihmeellinen kaupunki. Ihan täynnä jalokiviliikkeitä, ei juurikaan mitään muuta. Normi kaupan tai ravintola löytäminen oli todella hankalaa. En oo kyll Thaimaassa vastaavassa kaupungissa aikaisemmin käynyt.
Huomenna taas aamusta satulaan, toivottavasti olo olis parempi. Tarkoitus ajella johonkin Rayongin nurkille. Täällä kaupungissa ajellessa joutuu hieman skarppaamaan, kun vaihtui tuo liikennekin vasemmanpuoleiseksi. Risteyksissä pitää pyöritellä päätään joka suuntaan, kun autot tuleekin eri suunnalta.
Täältä ei tämän kummempaa, jään tänne vallankaappauksen keskelle ihmettelemään tilannetta.
kesis
Päivän reitti: http://connect.garmin.com/activity/504568985
No niin, toinen päivä Thaimaassa; ulkonaliikkumiskielto ja sotilasvallankaappaus... Eipä ollut ensimmäinen eikä viimeinen laatuaa tässä maassa. Tahtoo olla ennemmin sääntö kuin poikkeus, että kenraalit ottaa hommat hoitaakseen, mikäli politiikot sitä ei pysty tekemään. Käsittääkseni kuningaskaan ei pistä kauheasti hanttiin, että näin siinä jälleen kerran kävi.
Mitä se sit vaikuttaa täällä, ei ainakaan tässä kaupungissa yhtään mitään. Huomasin tapahtuneen, kun tossa iltapäivällä selailin ylen uutisia. Bangkokissa, uskoisin että ainakin ne alueet, jotka oli mielenosoittajien hallussa useita kuukausia, tyhjennetään.
Huomattavasti enemmän vaikutusta oli sillä, että pari päivää jatkunut vatsan kipristely muuttui sit jallaksi eilen illalla ja kaikki mitä pisti suusta sisään tuli vetenä alhaalta ulos. Tänä aamuna ei ollut kovin hääppönen olo. Ajattelin kuitenkin kokeilla ajaa tähän seuraavaan kaupunkiin. Oli kyllä suht tuskainen homma. Aamuyöstä aloin syömään imodiumia ja sillä sai blokattua vatsan toiminnat, mutta olo oli surkea. Tänään oon vaan potkötellyt sängyllä. Pari kertaa kävin kylillä, tää on todella ihmeellinen kaupunki. Ihan täynnä jalokiviliikkeitä, ei juurikaan mitään muuta. Normi kaupan tai ravintola löytäminen oli todella hankalaa. En oo kyll Thaimaassa vastaavassa kaupungissa aikaisemmin käynyt.
Huomenna taas aamusta satulaan, toivottavasti olo olis parempi. Tarkoitus ajella johonkin Rayongin nurkille. Täällä kaupungissa ajellessa joutuu hieman skarppaamaan, kun vaihtui tuo liikennekin vasemmanpuoleiseksi. Risteyksissä pitää pyöritellä päätään joka suuntaan, kun autot tuleekin eri suunnalta.
Täältä ei tämän kummempaa, jään tänne vallankaappauksen keskelle ihmettelemään tilannetta.
kesis
keskiviikko 21. toukokuuta 2014
Koh Kong - Trat (Thailand)
21.5.2014 päivän kilsat 101 km, yhteensä; 2841 km.
Päivän reitti: http://connect.garmin.com/activity/503928489
Olipas kiva ajopäivä tänään. Puoli seiska olin jo satulassa, just ennen rajaa pysähdyin kaffeelle ja annoin kahvilan frouvalle viimeiset Rielit. Mamma oli onnessaan, kun sai 30 sentin tipit. Rajan ylitys sujui varsin jouhevasti. Cambodian puolella oli jonkinlainen härdelli, paikallisilla naisilla ei ilmeisesti ollut asiakirjat ihan kunnossa. Mut sit vinkattiin jonon keulille, joten lähtöleimat passiin ja Thaimaan tiskille. Siellä ei sen kummempia kyselty, leima passiin ja tervetuloa. Tuon rajan yli ei ilmeisesti pääse autolla ollenkaan, kukaan siitä ei ainakaan tullut ja portit oli kiinni. Fillarilla pääsi oikein mainiosti.
Olihan siinä huikea ero tien kunnossa, kun tuli Thaimaan puolelle. Oli todella hyvää asfalttia koko matkan ja monin paikoin 2 kaistaa suuntaansa, niin oli reilusti tilaa ajaa. Alkuun liikennettä ei ollut juurikaan, mutta lähempänä Tratia autoja kyllä riitti. Asutusta tuolla reitillä ei liiemmin ollut. Yks kylä Thaimaan puolella lähes heti rajan jälkeen ja sit satunnaisia taloja ennen Tratia. Toi rantakaistale Thaimaan osalta on todella kapea. Kapeimmillaa kilsan luokkaa, mutta se kaistale on pitkä, varmaan joku 70 kilsaa. Siinä oon näppärästi viety Cambodiialaisilta rantakaistale. Maasto siellä sisämaassa on todella mäkistä läpipääsemätöntä viidakkoa.
Päivä alkoi pikku tihkusateessa ja päättyi käytännössä rankkasateeseen. Välillä vettä ei tullut ollenkaan. Oli pakko vetää sivuun kilsa ennen Tratia, kun pitkällä suoralla huomasin, että rankkasade lähestyy ja näkyvyys katos kokonaan. Siitä sit parin mopoilijan kans vaan lähimmän talon terassille katoksen alle suojaan. Joku 20 minsaa vettä tuli täpöllä ja se oli sit siinä. Tämä Trat on sesonkiaikaan satamapaikka tuonne Koh Changin saarelle. Nyt täällä ei ole näkynyt monta länkkäriä.
Ruokatori oli yks parhaista mitä oon Thaimaassa nähnyt. Aivan loistavia safkoja todella halvalla. Pitää vielä illalla käydä uudestaan tankkaamassa, niin jaksaa huomenna taas polkea. Iltapäivällä ennen sitä rankkasadetta oli älyttömän kuuma, sellainen todella painostava keli. Olin jo päättänyt, etten enään pysähdy tauolle, mutta 10 kilsaa ennen kaupunkia oli pakko pitää tauko. Sattui sopivasti reissun ensimmäinen 7/11 kauppa, sieltä saa aina jääkylmää kokista ja niissä on ilmastointi todella kylmällä, joten sai kropankin viilenemään samalla.
Muuten täällä suunnalla ei mitään ihmeellistä, näillä mennään ja katsotaan mihin se rittää... kesis
Päivän reitti: http://connect.garmin.com/activity/503928489
Olipas kiva ajopäivä tänään. Puoli seiska olin jo satulassa, just ennen rajaa pysähdyin kaffeelle ja annoin kahvilan frouvalle viimeiset Rielit. Mamma oli onnessaan, kun sai 30 sentin tipit. Rajan ylitys sujui varsin jouhevasti. Cambodian puolella oli jonkinlainen härdelli, paikallisilla naisilla ei ilmeisesti ollut asiakirjat ihan kunnossa. Mut sit vinkattiin jonon keulille, joten lähtöleimat passiin ja Thaimaan tiskille. Siellä ei sen kummempia kyselty, leima passiin ja tervetuloa. Tuon rajan yli ei ilmeisesti pääse autolla ollenkaan, kukaan siitä ei ainakaan tullut ja portit oli kiinni. Fillarilla pääsi oikein mainiosti.
Olihan siinä huikea ero tien kunnossa, kun tuli Thaimaan puolelle. Oli todella hyvää asfalttia koko matkan ja monin paikoin 2 kaistaa suuntaansa, niin oli reilusti tilaa ajaa. Alkuun liikennettä ei ollut juurikaan, mutta lähempänä Tratia autoja kyllä riitti. Asutusta tuolla reitillä ei liiemmin ollut. Yks kylä Thaimaan puolella lähes heti rajan jälkeen ja sit satunnaisia taloja ennen Tratia. Toi rantakaistale Thaimaan osalta on todella kapea. Kapeimmillaa kilsan luokkaa, mutta se kaistale on pitkä, varmaan joku 70 kilsaa. Siinä oon näppärästi viety Cambodiialaisilta rantakaistale. Maasto siellä sisämaassa on todella mäkistä läpipääsemätöntä viidakkoa.
Päivä alkoi pikku tihkusateessa ja päättyi käytännössä rankkasateeseen. Välillä vettä ei tullut ollenkaan. Oli pakko vetää sivuun kilsa ennen Tratia, kun pitkällä suoralla huomasin, että rankkasade lähestyy ja näkyvyys katos kokonaan. Siitä sit parin mopoilijan kans vaan lähimmän talon terassille katoksen alle suojaan. Joku 20 minsaa vettä tuli täpöllä ja se oli sit siinä. Tämä Trat on sesonkiaikaan satamapaikka tuonne Koh Changin saarelle. Nyt täällä ei ole näkynyt monta länkkäriä.
Ruokatori oli yks parhaista mitä oon Thaimaassa nähnyt. Aivan loistavia safkoja todella halvalla. Pitää vielä illalla käydä uudestaan tankkaamassa, niin jaksaa huomenna taas polkea. Iltapäivällä ennen sitä rankkasadetta oli älyttömän kuuma, sellainen todella painostava keli. Olin jo päättänyt, etten enään pysähdy tauolle, mutta 10 kilsaa ennen kaupunkia oli pakko pitää tauko. Sattui sopivasti reissun ensimmäinen 7/11 kauppa, sieltä saa aina jääkylmää kokista ja niissä on ilmastointi todella kylmällä, joten sai kropankin viilenemään samalla.
Muuten täällä suunnalla ei mitään ihmeellistä, näillä mennään ja katsotaan mihin se rittää... kesis
 |
| Viimeiset kahvit Cambodiassa |
 |
| Suht tummia pilviä Thaimaan suunnalla |
 |
| Hieno resortti just ennen Thaimaan rajaa |
 |
| Thaimaan raja-asema, Cambodia jää taustalle |
 |
| Sateenkaari Thaimaan rannikolla |
 |
| Tuosta ei oo pitkä matka Cambodiaan |
 |
| 7 eleven - tuo reissumiehen keidas |
 |
| Sataa ihan maahan saakka.. |
 |
| Ruokatorin herkkuja |
 |
| Fisu vielä jälkiruoaksi |
 |
| Tiikeri on ihan loppu, se yrittää ladata virtaa suoraan patterista |
tiistai 20. toukokuuta 2014
Sihanoukville - Koh Kong
20.05.2014 parin päivän kilsat 20 km, kilsat yhteensä: 2740 km.
No niin, viimeinen yö Cambodiassa ja huomenna kurvailen tuon leveän joen yli Thaimaan puolelle.
Tän päivän bussihomma meni melkein kuin Stromsössa. Bussin piti lähteä 8.15, varmistin vielä lähtöajan, että onhan se 8.15, kun firman seinällä oli aika 7.15. Kerrottiin, että 8.15 ja riittää kun on 8.00 paikalla. Tänään kun ajelin bussiasemalle 7.30, niin bussi oli jo pakattna ja moottori käyden odotteli, että tuun paikalle. No eihän siinä mitn. kamat kyytiin ja menoksi. Ihan ok bussi ja kuskikin ajeli ihan rennosti. Sit kun tultiin Koh Kongin tienhaaraan, niin kuski sanoi mulle, et hyppää ulos, toinen bussi tulee ja poimii sut 10 misan päästä kyytiin. Se tuli hieman puun takaa, koska oletin, että se olis ollut suora yhteys. Siinä sit istuskelin risteyksessä ja reilun kahden tunnin päästä tulikin toinen bussi, mikä meni ihan oikeaan suuntaan. Se bussi ei ollut enään ihan niin jiirissä, etuiskarit ja jarrut ihan loppu, mutta kuski tiesi sen, eikä päästänyt alamäissä vauhtia nousemaan yli 20km/h. Joskus kolmen aikaan olin perillä. Kolmisen tuntia pidempän siinä meni, kuin olis pitänyt, mutta samapa tuo. Huomenna aamusta taas satulaan ja ajelen tuota rannikkoa Bangkokin suuntaan. Vaikka viimeiset päivät olenkin syönyt hyvää safkaa, niin kyllä se red curry chicken kieltämättä maistuu huomenna. Goodbye Cambodia - Sawasdee Thailand. kesis
No niin, viimeinen yö Cambodiassa ja huomenna kurvailen tuon leveän joen yli Thaimaan puolelle.
Tän päivän bussihomma meni melkein kuin Stromsössa. Bussin piti lähteä 8.15, varmistin vielä lähtöajan, että onhan se 8.15, kun firman seinällä oli aika 7.15. Kerrottiin, että 8.15 ja riittää kun on 8.00 paikalla. Tänään kun ajelin bussiasemalle 7.30, niin bussi oli jo pakattna ja moottori käyden odotteli, että tuun paikalle. No eihän siinä mitn. kamat kyytiin ja menoksi. Ihan ok bussi ja kuskikin ajeli ihan rennosti. Sit kun tultiin Koh Kongin tienhaaraan, niin kuski sanoi mulle, et hyppää ulos, toinen bussi tulee ja poimii sut 10 misan päästä kyytiin. Se tuli hieman puun takaa, koska oletin, että se olis ollut suora yhteys. Siinä sit istuskelin risteyksessä ja reilun kahden tunnin päästä tulikin toinen bussi, mikä meni ihan oikeaan suuntaan. Se bussi ei ollut enään ihan niin jiirissä, etuiskarit ja jarrut ihan loppu, mutta kuski tiesi sen, eikä päästänyt alamäissä vauhtia nousemaan yli 20km/h. Joskus kolmen aikaan olin perillä. Kolmisen tuntia pidempän siinä meni, kuin olis pitänyt, mutta samapa tuo. Huomenna aamusta taas satulaan ja ajelen tuota rannikkoa Bangkokin suuntaan. Vaikka viimeiset päivät olenkin syönyt hyvää safkaa, niin kyllä se red curry chicken kieltämättä maistuu huomenna. Goodbye Cambodia - Sawasdee Thailand. kesis
 |
| Jälkimmäinen bussi, istuin repsikan paikalla, siks kypärä koelaudalla |
 |
| Näkymät hotlan partsilta |
 |
| Viimeiset mustekalat ja auringonlasku |
maanantai 19. toukokuuta 2014
Sihanoukville
19.05.20 14
No niin, suunnitelmat ovat hahmottuneet pikkuhiljaa. Eilen päivällä totesin, että huomattavasti mukavampi pötkötellä piitsillä, kuin hikoilla satulassa mäkisillä teillä. Päivän päätteeks polkaisin bussiasemalle kyselemään kyytiä Koh Kongiin, tuonne Thaimaan rajan tuntumaan. Pari yhtiötä sinne ajaa, toinen oli maineeltaan hieman parempi kuin se kaikkein huonoin. Päätin panostaa laatuun ja ekaks siihen firmaan joka oli kuulema turvallisempi. Lipputiskin tyttö oli ihmessään kun kerroin, että fillari pitää saada mukaan. Se kyseli kuskilta, että onnistuuko ja kuski nyrpisteli nenäänsä, että ei käy. No se parempi optio meni siinä. Sit seuraavalle tiskille, sielläkin ihmeteltiin ja tyttö soitteli johonkin ja työnjohtaja saapui paikalle. Lippu maksoi 8 taalaa ja fillarista menee 5 taalaa extraa, no sehän sopii. Lippuuni kirjoitetiin khmerin kielellä, että fillarin saa mukaan bussiin. Huomis aamuna sit selviää, että onnistuuko se.
Toi huominen reitti menee läpi kansallispuiston, joka on käytännössä asumatonta aluetta. Siinä olis joutunut tekemään pari yöpymistä, joista toinen jonkinlaisessa kotimajoituksessa. Mietiskelin, että hieman turhan haasteellinen setti, varsinkin kun on näin kuuma. Paikallinen liikennekulttuurikaan ei liiemmin innostanut ajamaan. Täällä on hieman samantyyppinen meininki kuin Romaniassa. Aika monilla ihmisillä on iso hieno maasturi, joilla ajetaan todella kovaa. Vauhdit on paljon kovempia kuin Vietnamissa. Siellä kukaan ei kaahannut tähän tyyliin kuin nämä täällä. Sitten kun tiellä ei ole piennarta ollenkaan, tai on siellä sellainen kapea hiekkaosuus, mutta siihen on yleensä pudotusta 20-30 cm asfaltilta, niin sinne ei ole niin helppo väistää tarvittaessa.
Tämä Sihanoukville ei tarjoa mitään erityisempiä kokemuksia, mutta piitsi on ihan ok ja vesi lämmintä. Ruoka on erittäin hyvää, siitä suuri plussa ja olut hyvää ja halpaa. Noilla spekseillä täällä voi just muutaman päivän jalkojaan lepuutella. Tosin eipä tässä kauheesti ole ajettavaakaan jäljellä. Bangkok lähestyy enkä aja kaupunkiin perille, vaan pistän fillarin aikaisemmin laatikkoon ja meen jollain kulkuneuvolla loppumatkan.
Yhtään kuvaa en eilen ottanut, ruokia olis voinut kuvata, mitää muuta kuvaamisen arvoista täällä ei ole. Nyt aamupuurolle, no ei tada puuroa löytyä, mutta aamukaffeelle ja sit piitsille ihmetteleen vielä täks päiväks.
Mukavaa, että kesä on saapunut stadiinkin, nauttikaa siitä ja lupsakkaa alkavaa viikkoa. kesis
No niin, suunnitelmat ovat hahmottuneet pikkuhiljaa. Eilen päivällä totesin, että huomattavasti mukavampi pötkötellä piitsillä, kuin hikoilla satulassa mäkisillä teillä. Päivän päätteeks polkaisin bussiasemalle kyselemään kyytiä Koh Kongiin, tuonne Thaimaan rajan tuntumaan. Pari yhtiötä sinne ajaa, toinen oli maineeltaan hieman parempi kuin se kaikkein huonoin. Päätin panostaa laatuun ja ekaks siihen firmaan joka oli kuulema turvallisempi. Lipputiskin tyttö oli ihmessään kun kerroin, että fillari pitää saada mukaan. Se kyseli kuskilta, että onnistuuko ja kuski nyrpisteli nenäänsä, että ei käy. No se parempi optio meni siinä. Sit seuraavalle tiskille, sielläkin ihmeteltiin ja tyttö soitteli johonkin ja työnjohtaja saapui paikalle. Lippu maksoi 8 taalaa ja fillarista menee 5 taalaa extraa, no sehän sopii. Lippuuni kirjoitetiin khmerin kielellä, että fillarin saa mukaan bussiin. Huomis aamuna sit selviää, että onnistuuko se.
Toi huominen reitti menee läpi kansallispuiston, joka on käytännössä asumatonta aluetta. Siinä olis joutunut tekemään pari yöpymistä, joista toinen jonkinlaisessa kotimajoituksessa. Mietiskelin, että hieman turhan haasteellinen setti, varsinkin kun on näin kuuma. Paikallinen liikennekulttuurikaan ei liiemmin innostanut ajamaan. Täällä on hieman samantyyppinen meininki kuin Romaniassa. Aika monilla ihmisillä on iso hieno maasturi, joilla ajetaan todella kovaa. Vauhdit on paljon kovempia kuin Vietnamissa. Siellä kukaan ei kaahannut tähän tyyliin kuin nämä täällä. Sitten kun tiellä ei ole piennarta ollenkaan, tai on siellä sellainen kapea hiekkaosuus, mutta siihen on yleensä pudotusta 20-30 cm asfaltilta, niin sinne ei ole niin helppo väistää tarvittaessa.
Tämä Sihanoukville ei tarjoa mitään erityisempiä kokemuksia, mutta piitsi on ihan ok ja vesi lämmintä. Ruoka on erittäin hyvää, siitä suuri plussa ja olut hyvää ja halpaa. Noilla spekseillä täällä voi just muutaman päivän jalkojaan lepuutella. Tosin eipä tässä kauheesti ole ajettavaakaan jäljellä. Bangkok lähestyy enkä aja kaupunkiin perille, vaan pistän fillarin aikaisemmin laatikkoon ja meen jollain kulkuneuvolla loppumatkan.
Yhtään kuvaa en eilen ottanut, ruokia olis voinut kuvata, mitää muuta kuvaamisen arvoista täällä ei ole. Nyt aamupuurolle, no ei tada puuroa löytyä, mutta aamukaffeelle ja sit piitsille ihmetteleen vielä täks päiväks.
Mukavaa, että kesä on saapunut stadiinkin, nauttikaa siitä ja lupsakkaa alkavaa viikkoa. kesis
 |
| Erittäin harvinainen cambodialainen lumileopardi |
 |
| ...joka tykkää kovasti rapsuttelusta |
 |
| Taas on virtaa, kohta pääsee ajamaan.. |
 |
| Kauniin sininen taivas |
sunnuntai 18. toukokuuta 2014
Kampot - Sihanoukville
17.5.2014 päivän kilsat: 107 km, yhteensä: 2720 km.
Päivän reitti: http://connect.garmin.com/activity/501644450
18.5.2014 Sihanoukville. Hotlan yhteys
on niin kelvoton, että päivittelen tätä tarinaa kahvilassa
aamiaisen merkeissä.
Kampotossa pohdiskelin vaihtoehtoja,
niitä oli oikeastaan kaksi. Joko olla toinen yö Kampotissa tai sit
ajella tänne Sihanoukvilleen. Päätin ajella tänne. Kävin täällä
2004, kun tämä oli lähes autio ranta kovimpaan sesonkiaikaankin.
Nyt tänne on rakennettu melkoinen kaupunki joka varmasti kuhisee
joulu-helmikuussa. Tällä hetkellä porukkaa ei varmaan ole
tungokseen asti.
Eilinen oli hieman erilainen ajopäivä.
Heräsin puoli kuusi hirvittävän nälkäisenä. Olin kyllä syönyt
Kampotissa niiden kuuluisan grillattua possun kylkeä pottumuussilla,
mutta se jäikin päivän ainoaksi ateriaksi. Onneks täällä
Cambodiassakin mammat avaa katukeittiöt aamusta ja sain annoksen
riisiä jonkin lihan kanssa ja kupin kahvia. Täällä kahvi
valmistetaan samalla tavalla kuin Vietnamissa ja on myös erittäin
hyvää. Näillä on omaa kahvin tuotantoa, ehkä pitää ostaa pakka
paikallistakin kahvia laukkuun.
Aamiaisen jälkeen fillari kulki
todella hyvin, ihan kuin olis tuoreilla jaloilla ajanut. Puolivälissä
pysähdyin kahville ja ostin mahtavia crepsin tyyppisiä systeemeitä.
Oon syönyt niitä yleensä Thaimaassa. Siinä on ohuen taikinan
päällä kookospähkinän massaa ja jotain punaista höttöä. Ei
mikään ravitseva välipala, mutta hyvää. Sillä jaksoi hyvin
ajella perille. Sain hieman peesiapua mopotakseilta. Ajelin varmaan
reilut 10 kilsaa todella vauhdikkaasti parin erin taksin perässä.
Parhaillaan ajeltiin lähes 40km/h tasaisella, mikä on tuon kuorman
kanssa ihan riittävä nopeus. Siinä vauhdissa takarenkaan klappi
tuntui hieman isommalta, kuin mitä normiajossa. Viimeiset 30 kilsaa
ajelinkin pikku vesisateessa ja kun saavuin tänne kaupunkiin, niin
sit vettä satoi tunnin ihan kaatamalla. Silloin oli pakko suojautua.
Sateen alettua tuolla reitillä lämpötila putos reilut kymmenen
astetta hetkessä ja tuli ihan fiilis, että pitääkö kaivaa
saderotsi esiin kun on kylmä. No kyllä lämmintä oli silloinkin
joku 24 astetta, mutta se vaan tuntui viileältä kun hetkeä
aikaisemmin oli ollut liki 40 astetta. Siinä oli varmaan todella
kova saderintama mennyt hetkeä aikaisemmin sen alueen yli, koska ei
tuollainen pikku sade pudota täällä lämpötilaa kuin muutana
asteen. Ihan mukavan vilpoista oli ajella, ei lopun mäkiosuudetkaan
painaneet ollenkaan. Nyt oon täällä muutaman päivän ja voipä
olla, että jatkan bussilla Koh Kongiin Thaimaan rajalle.
Sääennusteet ens viikolle lupailee 50 asteen lämpövaikutusta
auringonpaisteeseen ja siinä on parin päivän aikana todella isoja
mäkiä kiivettävänä. Voi olla, että hyppään fillarin selkään
vasta rajan tuntumassa.
Eipä tämä yhteys täällä
kahvilassakaan ole kummonen, ei pysty edes lataamaan reittitietoja.
No ne tulee kuvien kanssa jossain vaiheessa. Mä lähden nyt
piitsille pöjöttään. kesis
 |
| Mahtavia kookos crepsejä |
 |
| Angkorin panimo on kaupungin laidalla, jojten palautusjuomaa löytyy |
perjantai 16. toukokuuta 2014
Ha Tien - Kampot (Cambodia)
16.5.2014 päivän kilsat 48 km, kilsat yhteensä: 2613 km.
Päivän reitti: http://connect.garmin.com/activity/500348194
Holiday in Cambodia lauloi aikoinaan Dead Kennedys, nuoremmille lukijoille tiedoksi, että se oli silloin vanhaan hyvään aikaan... Biisi löytyy tuolta edelleen: https://www.youtube.com/watch?v=-KTsXHXMkJA&feature=kp
Mutta asiaan; olen tällä hetkellä Kampotissa. Jos joskus käsket jotakuta häipymään sinne missä pippuri kasvaa ja henkilö tottelee, niin hän tulee tänne, Kampotiin. Kampot on kuuluisa pippureistaan, kuuleman mukaan ihan maailman kärkipään pippurit löytyy täältä.
Tänä aamuna startti ei ollut ihan yhtä lennokas kuin yleensä. Tiedä sit oliko Bia Saigonilla tekemistä asian kanssa, vai tieto siitä, että lyhyt ajopäivä tiedossa. Jokatapauksessa todella tukkoista toi ajaminen tänään.
Aamupala oli kyllä hieman keponen, aivan mielettömän hyvin vohveleita, jossa oli paljon kookospähkinän hedelmää mukana ja niitä popsin magojen kanssa. Jotenkin virta kuitenkin lopahti jossain vaiheessa.
Vietnamin rajasta pääsi heittämällä läpi, kaverit ei vissiin tienneet, oonko tulossa maahan vai lähdössä ja siinä keskusteltiin hetki. Cambodian raja olikin sit jo toinen juttu. Tää oli kolmas kerta kun tuun maahan. Eka kerralla mulla oli virkapassi, jolloin ollessani viisumijonossa omalla vuorollani, paikallinen konstu napsahti seisomaan asentoon ja veti kättä lippaan ja toivotti tervetulleeks maahan ilman viisumia. Moinen toimenpide aiheutti aika pitkää katsetta muiden jonottajien taholta.. Toisella kertaa ylitin rajan Laosista Mekongin yli jossain huisin skutsissa. Siinä käytiin pitkät neuvottelut, että paljonko 20 dollarin viisumi oikeasti maksaa. En enään muista, mitä se loppujen lopuks maksoi. No siitä tuli ongelma nytkin. Konstu otti paperit vastaan ja sanoi, että viisumi maksaa 22 dollaria. No mä kerroin hänelle, että oikea hinta on 20 taalaa. Hän vuorostaan totesi, että tässä se maksaa kaikille 22 taalaa. Tätä keskustelua jatkettiin jonkin aikaa, kunnes kaveri totesi, että saat sen illalla 20 taalalla ja veti putiikin luukun kiinni. Kieltämättä asetelmä ei ollut kovin herkullinen, mutta en kuitenkaan heti luovuttanut. Konstu lähti kopistaan kuselle ja oli jonkun vartin pois siitä. En tehnyt elettäkään lähteäkseni mihinkään. Tullessaan takaisin hän nappas mun passin ja painui takaisin kioskiinsa. Vartin kuluttua luukku aukes jälleen ja nyt viisumi olikin alennuksessa, 20 taalaa. Cambodia - Suomi 0-1.
Periaatteessa mitään suurta muutosta maisemallisesti ei ollut havaittavissa. Ehkä tällä puolella on jo kuivempaa, Mekongin vedet eivät virtaa tänne asti ja tietty se tekee maaperästä köyhempää.Varmaan asukkaatkin on jonkin verran köyhempiä täällä, ainakin näin vois päätellä liikenteen vähyydestä. Tietöitäkin oli tossa Kampotin läheisyydessä. Täällä ne hoidetaan niin, että vanhalle pinnoitteelle pistetään runsaasti bitumia ja sen jälkeen päälle kaadetaan sepeliä. Se ei tietty fillaristin kannalta ole mikään herkullinen yhdistelmä. Tänään joutuikin eka kertaa rengastöihin, kun eturengas puhkes. Onneks se tapahtui ihan täällä Kampotissa ja rengas tyhjeni niin hitaasti, että pääsin sillä perille. Joku todella ohut teräslanka tai vastaava oli just päässyt renkaan kudoksesta läpi.
Muuten tossa päivän ja illan mittan näkyi kaikenlaisia laitteita liikenteessä. Toi mopo tossa massiivisessa kookospähkinälastissa keuli aika hienosti, kun se lähti liikkeelle. Noh, eipä tuo niin haittaa jos näin viikonloppuna mopo hieman keuliikin. Mä yritä tässä tehdä jonkinlaista suunnitelmaa, missä katsois huomenna La Ligan huipennuksen. Toivottavasti La Ramblalla on huomis iltana kovat bileet.
Näiden kuvien myötä mukavaa viikonloppua kaikille.
Päivän reitti: http://connect.garmin.com/activity/500348194
Holiday in Cambodia lauloi aikoinaan Dead Kennedys, nuoremmille lukijoille tiedoksi, että se oli silloin vanhaan hyvään aikaan... Biisi löytyy tuolta edelleen: https://www.youtube.com/watch?v=-KTsXHXMkJA&feature=kp
Mutta asiaan; olen tällä hetkellä Kampotissa. Jos joskus käsket jotakuta häipymään sinne missä pippuri kasvaa ja henkilö tottelee, niin hän tulee tänne, Kampotiin. Kampot on kuuluisa pippureistaan, kuuleman mukaan ihan maailman kärkipään pippurit löytyy täältä.
Tänä aamuna startti ei ollut ihan yhtä lennokas kuin yleensä. Tiedä sit oliko Bia Saigonilla tekemistä asian kanssa, vai tieto siitä, että lyhyt ajopäivä tiedossa. Jokatapauksessa todella tukkoista toi ajaminen tänään.
Aamupala oli kyllä hieman keponen, aivan mielettömän hyvin vohveleita, jossa oli paljon kookospähkinän hedelmää mukana ja niitä popsin magojen kanssa. Jotenkin virta kuitenkin lopahti jossain vaiheessa.
Vietnamin rajasta pääsi heittämällä läpi, kaverit ei vissiin tienneet, oonko tulossa maahan vai lähdössä ja siinä keskusteltiin hetki. Cambodian raja olikin sit jo toinen juttu. Tää oli kolmas kerta kun tuun maahan. Eka kerralla mulla oli virkapassi, jolloin ollessani viisumijonossa omalla vuorollani, paikallinen konstu napsahti seisomaan asentoon ja veti kättä lippaan ja toivotti tervetulleeks maahan ilman viisumia. Moinen toimenpide aiheutti aika pitkää katsetta muiden jonottajien taholta.. Toisella kertaa ylitin rajan Laosista Mekongin yli jossain huisin skutsissa. Siinä käytiin pitkät neuvottelut, että paljonko 20 dollarin viisumi oikeasti maksaa. En enään muista, mitä se loppujen lopuks maksoi. No siitä tuli ongelma nytkin. Konstu otti paperit vastaan ja sanoi, että viisumi maksaa 22 dollaria. No mä kerroin hänelle, että oikea hinta on 20 taalaa. Hän vuorostaan totesi, että tässä se maksaa kaikille 22 taalaa. Tätä keskustelua jatkettiin jonkin aikaa, kunnes kaveri totesi, että saat sen illalla 20 taalalla ja veti putiikin luukun kiinni. Kieltämättä asetelmä ei ollut kovin herkullinen, mutta en kuitenkaan heti luovuttanut. Konstu lähti kopistaan kuselle ja oli jonkun vartin pois siitä. En tehnyt elettäkään lähteäkseni mihinkään. Tullessaan takaisin hän nappas mun passin ja painui takaisin kioskiinsa. Vartin kuluttua luukku aukes jälleen ja nyt viisumi olikin alennuksessa, 20 taalaa. Cambodia - Suomi 0-1.
Periaatteessa mitään suurta muutosta maisemallisesti ei ollut havaittavissa. Ehkä tällä puolella on jo kuivempaa, Mekongin vedet eivät virtaa tänne asti ja tietty se tekee maaperästä köyhempää.Varmaan asukkaatkin on jonkin verran köyhempiä täällä, ainakin näin vois päätellä liikenteen vähyydestä. Tietöitäkin oli tossa Kampotin läheisyydessä. Täällä ne hoidetaan niin, että vanhalle pinnoitteelle pistetään runsaasti bitumia ja sen jälkeen päälle kaadetaan sepeliä. Se ei tietty fillaristin kannalta ole mikään herkullinen yhdistelmä. Tänään joutuikin eka kertaa rengastöihin, kun eturengas puhkes. Onneks se tapahtui ihan täällä Kampotissa ja rengas tyhjeni niin hitaasti, että pääsin sillä perille. Joku todella ohut teräslanka tai vastaava oli just päässyt renkaan kudoksesta läpi.
Muuten tossa päivän ja illan mittan näkyi kaikenlaisia laitteita liikenteessä. Toi mopo tossa massiivisessa kookospähkinälastissa keuli aika hienosti, kun se lähti liikkeelle. Noh, eipä tuo niin haittaa jos näin viikonloppuna mopo hieman keuliikin. Mä yritä tässä tehdä jonkinlaista suunnitelmaa, missä katsois huomenna La Ligan huipennuksen. Toivottavasti La Ramblalla on huomis iltana kovat bileet.
Näiden kuvien myötä mukavaa viikonloppua kaikille.
 |
| Vietnamin viimeinen auringonnousu |
 |
| Aamupala |
 |
| Vietnamin puolen raja-asema, ei mikään kioski.. |
 |
| Hillitön casino rakenteilla rajan jälkeen Cambodian puolelle |
 |
| Baana on vapaa |
 |
| Maalaismaisemaa |
 |
| Paikallisen puoluetoimiston sisäänkäynti |
 |
| Kai tuonne vielä jotain mahtuis kyytiin |
 |
| "Sakkia on kuin Saipan matsissa", sanois Alangon Ile |
 |
| Kyllä noiden opasteiden avulla löytää hyvin perille... |
 |
| Täällä on paljon liikenneympyröitä ja kaikissa on joku patsas systeemi |
Racia Gia - Ha Tien
15.05.2014 päivän kilsat: 90 km, kilsat yhteensä: 2565 km
Päivän reitti: http://connect.garmin.com/activity/500348213
Täytyy ihan muistella, että mitä eilen tapahtui, oliko ihan normipäivä, vai jotain uutta.. No jotain poikkeavaa siinä mielessä, että aamupäivällä satoi vettä useampaan otteeseen. Se oli oikein mukavaa vaihtelua. Vaikka kastuin oikein kunnolla, kun sade loppui, kamat oli kuivat vartissa. Sadekuurot viilensi mukavasti menoa, eikä päivän reitti ollut mitenkään raskas. Tosin ei meno ollut lennokasta kuten muutama päivä sitten, mutta kun päivä oli pulkassa, voimia oli mukavasti vielä jäljellä. Päivän reitti kulki pitkin kanavia ja jokia, jotka ovat Mekongin suistossa tärkeä kuljetusreitti. Tiet ovat kapeita ja suht huonossa kunnossa, joten polttoaineet ja pelloilta kerättävät viljat kuljetettiin eteenpäin laivoilla jokia pitkin. Viimeiset parikyt kilsaa tie seuraili meren rantaa pitkin ja ajoittain näkymät oli oikein mainiot. Yleisesti ottaen Vietnamissa noi tiet ei mene ihan meren rannassa. Ilmeisesti lukuisat taifuunit ovat opettaneet rakentamaan tiet hieman enemmän sisämaahan, ettei niitä tarvii rakentaa joka vuosi uudelleen.
Löysin ihan kivan hotlan Ha Tienin läpi virtaavan joen varrelta. Kaupunki oli ihan jees, tuollaiseks rajakaupungiksi ja siellä oli itseasiassa ehkä paras ruokatori, mitä Vietnamissa löysin. Söin pariin otteeseen grillattua mustekalaa. Eka setti oli varsin pieni, joten kiertelin aikani ja päädyin vielä syömään toiseen paikkaan. Siellä taas kokki grillas mulle varmaan kilon niitä mustekaloja. Niitä tuotiin 3 kertaa lisää mun lautaselle, kun olin edelliset syönyt. En tiedä käviks joku niistä vietnamilaisista sanomassa jotain sille ravintolan omistajalle. Istuin yhden pöydän päässä, siinä oli parissa pöydässä joku 30-40 vietnamilaista turistia myös syömässä. Oli jotensakin huvittavaa, kun ne olis valtavasti halunneet jutella mun kanssa, mutta koska mun puheessa on niin vahva pohjois vietnamin aksentti, niin en tullut ymmärretyksi. Jossain vaihessa siihen sit tuli nuorehko tyttö joka aikansa kiemurteli ja sai sit sanotuksi enkuks, että tervetuloa Vietnamiin...En viitsinyt alkaa korjaamaan, että oon poistumassa maasta. Samapa tuo, mukavia ihmisiä, tarjosivat vielä omia ruokiaan mulle maistettavaksi. Olin sen syömisen jälkeen niin ähkyssä, että ei varmaan pysty syömään mustekaloja muutamaan viikkoon. Ostin sit vielä vietnamilaista kahvia reilun kilon mukaan, kun oma paino on pudonnut, niin saa yhdistelmän kokonaismassan pysymään samana. Aloitin eilen malarian estolääkityksen, kun seuraavien päivien reitti on malarian kannalta varsin hankalaa aluetta. Tuossa kuvasatoa viimeiseltä Vietnamin ajopäivältä. Sitä muuten juhlistettiin muutamilla Bia Saigoneilla tuossa joen varrella.
Päivän reitti: http://connect.garmin.com/activity/500348213
Täytyy ihan muistella, että mitä eilen tapahtui, oliko ihan normipäivä, vai jotain uutta.. No jotain poikkeavaa siinä mielessä, että aamupäivällä satoi vettä useampaan otteeseen. Se oli oikein mukavaa vaihtelua. Vaikka kastuin oikein kunnolla, kun sade loppui, kamat oli kuivat vartissa. Sadekuurot viilensi mukavasti menoa, eikä päivän reitti ollut mitenkään raskas. Tosin ei meno ollut lennokasta kuten muutama päivä sitten, mutta kun päivä oli pulkassa, voimia oli mukavasti vielä jäljellä. Päivän reitti kulki pitkin kanavia ja jokia, jotka ovat Mekongin suistossa tärkeä kuljetusreitti. Tiet ovat kapeita ja suht huonossa kunnossa, joten polttoaineet ja pelloilta kerättävät viljat kuljetettiin eteenpäin laivoilla jokia pitkin. Viimeiset parikyt kilsaa tie seuraili meren rantaa pitkin ja ajoittain näkymät oli oikein mainiot. Yleisesti ottaen Vietnamissa noi tiet ei mene ihan meren rannassa. Ilmeisesti lukuisat taifuunit ovat opettaneet rakentamaan tiet hieman enemmän sisämaahan, ettei niitä tarvii rakentaa joka vuosi uudelleen.
Löysin ihan kivan hotlan Ha Tienin läpi virtaavan joen varrelta. Kaupunki oli ihan jees, tuollaiseks rajakaupungiksi ja siellä oli itseasiassa ehkä paras ruokatori, mitä Vietnamissa löysin. Söin pariin otteeseen grillattua mustekalaa. Eka setti oli varsin pieni, joten kiertelin aikani ja päädyin vielä syömään toiseen paikkaan. Siellä taas kokki grillas mulle varmaan kilon niitä mustekaloja. Niitä tuotiin 3 kertaa lisää mun lautaselle, kun olin edelliset syönyt. En tiedä käviks joku niistä vietnamilaisista sanomassa jotain sille ravintolan omistajalle. Istuin yhden pöydän päässä, siinä oli parissa pöydässä joku 30-40 vietnamilaista turistia myös syömässä. Oli jotensakin huvittavaa, kun ne olis valtavasti halunneet jutella mun kanssa, mutta koska mun puheessa on niin vahva pohjois vietnamin aksentti, niin en tullut ymmärretyksi. Jossain vaihessa siihen sit tuli nuorehko tyttö joka aikansa kiemurteli ja sai sit sanotuksi enkuks, että tervetuloa Vietnamiin...En viitsinyt alkaa korjaamaan, että oon poistumassa maasta. Samapa tuo, mukavia ihmisiä, tarjosivat vielä omia ruokiaan mulle maistettavaksi. Olin sen syömisen jälkeen niin ähkyssä, että ei varmaan pysty syömään mustekaloja muutamaan viikkoon. Ostin sit vielä vietnamilaista kahvia reilun kilon mukaan, kun oma paino on pudonnut, niin saa yhdistelmän kokonaismassan pysymään samana. Aloitin eilen malarian estolääkityksen, kun seuraavien päivien reitti on malarian kannalta varsin hankalaa aluetta. Tuossa kuvasatoa viimeiseltä Vietnamin ajopäivältä. Sitä muuten juhlistettiin muutamilla Bia Saigoneilla tuossa joen varrella.
 |
| Mekongin suiston viljaa kuskataan markkinoille |
 |
| Olisko toi botski aavistuksen etupainoinen |
 |
| Mirriäkin pääsi rapsutteleen kaffetauolla |
 |
| Yksi sadoista Mekongin sivu-uomista laskee mereen |
 |
| Kiva paikka kahvilalle |
 |
| Ha Tien |
 |
| Todella hyvä setti mustekalaa |
 |
| Ha Tienin fillaritaksit odottaa pokaa |
keskiviikko 14. toukokuuta 2014
Can Tho - Racia Gia
14.05.2014 päivän kilsat 112 km yhteensä 2475 km
Päivän reitti: http://connect.garmin.com/activity/499218573
Jos eilen ajaminen oli kevyttä, niin tänään se ei ollut sitä. Fillari ei tuntunut liikkuvan mihinkään, hiki kyllä valui ihan solkenaan. Jotenkin poikkeuksellisen kostea keli tänään, ihan kuin olis höyrysaunassa ajellut fillaria.
Olin jo lähes unohtanut tuon aamuisen hässäkän, mikä näissä kaupungeissa on, kun hieman vajaa miljoona mopoa säntäilee suuntaan jos toiseen. Se on kyllä kuin muurahaispesä, mihin joku on käynyt tikulla sohimassa. Kun eilinen reitti oli suht puuduttavaa valtatieajoa, niin tänään taas ajelin maalla, peltojen ja riisiviljelmien keskellä. Tämä Mekongin suisto tuottaa suurimman osan koko Vietnamin viljasta ja ennenkaikkea riisistä. Taas todella paljon jokia, kanavia ja tietty siltoja. Tosin tänään ei mitään isoja siltoja.
Käveleskelin muutaman tunnin tuolla kylillä ja yritin etsiä ravintolaa, mistä sais grillattua kalaa. No eihän sellaista tietty löytynyt. Edes mikään noista katukeittiöistä ei tarjonnut seafoodia. Tää on ihme maa, kun kalaa tulee ihan solkenaan, sit ne nostellaan kadulle kuivumaan, sen sijaan, että ne paistettais tai grillattais tuoreina ja myytäis pois. Vaikka oon pääsääntöisesti ajellut tätä rannikkoa, niin hyvin vähän täällä on fisua ollut tarjolla. Joka kioskissa kyllä myydään kuivattua kalaa, mutta tuoretta ei juuri missään. Näiden kannattais käväistä tossa Thaimaan puolella pikku opintomatkalla ton safkahomman suhteen. Mausteiden käyttö on todella heikkoa, lähes olematonta. Näillä on kuitenkin ihan parhaat raaka-aineet käsissään tuoreena, mutta ainoa mitä saadaan aikaan, on nuudelisoppa.. Täytyy kyllä sanoa, että safkahomma on ollut selvästi suurin pettymys täällä Vietnamissa. Tänään kyll lopulta sain ihan hyvää safkaa, kun frouvat grillaili possua. Se oli ihan hyvin maustettu, kuten on ollut aina kun tuollaista oon syönyt.
Huomenna taas aamusta satulaan, reilu 90 kilsan rypistys Ha Tieniin. Näillä mennään...
Päivän reitti: http://connect.garmin.com/activity/499218573
Jos eilen ajaminen oli kevyttä, niin tänään se ei ollut sitä. Fillari ei tuntunut liikkuvan mihinkään, hiki kyllä valui ihan solkenaan. Jotenkin poikkeuksellisen kostea keli tänään, ihan kuin olis höyrysaunassa ajellut fillaria.
Olin jo lähes unohtanut tuon aamuisen hässäkän, mikä näissä kaupungeissa on, kun hieman vajaa miljoona mopoa säntäilee suuntaan jos toiseen. Se on kyllä kuin muurahaispesä, mihin joku on käynyt tikulla sohimassa. Kun eilinen reitti oli suht puuduttavaa valtatieajoa, niin tänään taas ajelin maalla, peltojen ja riisiviljelmien keskellä. Tämä Mekongin suisto tuottaa suurimman osan koko Vietnamin viljasta ja ennenkaikkea riisistä. Taas todella paljon jokia, kanavia ja tietty siltoja. Tosin tänään ei mitään isoja siltoja.
Käveleskelin muutaman tunnin tuolla kylillä ja yritin etsiä ravintolaa, mistä sais grillattua kalaa. No eihän sellaista tietty löytynyt. Edes mikään noista katukeittiöistä ei tarjonnut seafoodia. Tää on ihme maa, kun kalaa tulee ihan solkenaan, sit ne nostellaan kadulle kuivumaan, sen sijaan, että ne paistettais tai grillattais tuoreina ja myytäis pois. Vaikka oon pääsääntöisesti ajellut tätä rannikkoa, niin hyvin vähän täällä on fisua ollut tarjolla. Joka kioskissa kyllä myydään kuivattua kalaa, mutta tuoretta ei juuri missään. Näiden kannattais käväistä tossa Thaimaan puolella pikku opintomatkalla ton safkahomman suhteen. Mausteiden käyttö on todella heikkoa, lähes olematonta. Näillä on kuitenkin ihan parhaat raaka-aineet käsissään tuoreena, mutta ainoa mitä saadaan aikaan, on nuudelisoppa.. Täytyy kyllä sanoa, että safkahomma on ollut selvästi suurin pettymys täällä Vietnamissa. Tänään kyll lopulta sain ihan hyvää safkaa, kun frouvat grillaili possua. Se oli ihan hyvin maustettu, kuten on ollut aina kun tuollaista oon syönyt.
Huomenna taas aamusta satulaan, reilu 90 kilsan rypistys Ha Tieniin. Näillä mennään...
 |
| Liikenneturvallisuusvalistusta |
 |
| Riisipelltoja riittää |
 |
| Onneks laivalla on silmät kun kapu ei kuitenkaan näe mitään komentosillalta |
 |
| Koululaisten juoksukisat |
 |
| ...ja elpee pitää järjestystä yllä. |
 |
| Kalastusaluksia löytyy, kun täällä merikin alkaa ihan rannasta.. |
 |
| Savun hälvettyä löytyy oikein hyvää grillattua possua |
 |
| 9 egen hotellin pramea hissinlattia |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)