maanantai 30. tammikuuta 2012

Tammikuu aika finaalissa

Taas on kuukausi vierähtänyt, se oli vuorossaan 23 täällä Balkanilla. Täällä kärvistellään suht talvisissa oloissa. Pakkasta on yöllä reilu kymppi ja päivällä hieman vähemmän. Lunta on ihan tarpeeeksi, ainoastaan päätiet on aurattu, loput varmaan sulaa kesään mennessä. Niin, eihän tuo pakkanen oli juuri mitään kun vertaa Suomen 35 asteen pakkasiin, mutta eipä ole näitä talojakaan tehty talvea ajatellen. Toivoa vaan sopii, että sähköt toimii, muuten tulee kiire makuupussiin.
Banskon reissu oli ihan jees. Ihan jees jengiä, rinteet hyvässä kuosissa ja lunta riittävästi. Lauantaina paistoi aurinko täpöllä, joten kyllä siellä kelpasi kurvailla. Reidet meni aika nopeesti huonolle hapelle, joten pitää ilmeisesti hieman treenata noita rimpuloita, mikäli meinaa useamman päivän skimbailla. Tosin hieman mietiskelin, että vois tehdä pari lyhyempää reissua yhden pitkän sijaan, niin vois jaksaa hieman paremmin.
Duunissakin on melkoisesti puuhaa. Mut valittiin FRIES master koulutukseen viime viikolla. Hommiin kuuluu johtaa köysilaskeutumisia kopterista yhdessä kopterin lentoinsinöörin kanssa. Todella mielenkiintoista puuhaa, mutta aika lailla saa opiskella, että tutkinnon suoritettua. Mulla on etelä afrikkalainen lentoinsinööri kouluttajana ja oon ainoa oppilas, joten aika paljon voi itse vaikuttaa aikatauluihin ja sen sellaiseen. Sit kun on läpäissyt kirjalliset, niin sit seuraa näyttökokeita turvallisuus briiffeistä, köysilaskeutumisen johtamisesta ja sen sellaisesta. Ompahan ainakin hieman vaihtelua arkirutiineihin, jos ei mitään muuta. Banskon reissullakin oli pätkä köyttä mukana, kun piti virkistää muistia ja harjoitella solmuja.
Mut ei auta, kellokin on jo vaikka mitä. Läksyjä pitäis lukea ja nukkumaankin mennä. Makuupussi on viritelty valmiiks jos yöllä tulee sähkökatko.
eutyömies

maanantai 23. tammikuuta 2012

Loman jälkeistä elämää

Pikkuhiljaa taas arki on koittanut. Tosin ilmeisesti eiliset vaalivalvojaiset painoi, koska tänään oli suht rankka päivä duunissa. Ei edes jaksanut treenata.
Viime viikko sit loppujen lopuks meni ihan kivasti. Keskiviikkona treenailtiin köysilaskeutumisia kopterista. Se oli ihan äijä puuhaa. Viikko lopetettiin perjantaina keilaamisen merkeissä. Viimeiseen sarjaan sain 190 pojoa, joten ihan ok suoritus. Pe - la välisenä yönä alkoi sataa lunta ihan kunnolla. La aamuna sitä oli täällä Pristinassakin noin 30 cm. Kävin päivällä patikoimassa Germia puistossa. Se ei ole koskaan näyttänyt yhtä kauniilta kuin silloin. Täällä on edelleen lunta ihan reippaasti maassa. Huomisesta lähtien kelit vielä kylmenee ja lunta sataa lisääkin. Ens viikonloppuna lähdetään muutaman duunikaverin kanssa Banskoon skimbaamaan. Täältä järjestetään bussimatka sinne, joten perjantaina duunin jälkeen startti. La ja su skimbataan ja su iltana ajellaan takaisin. Banskossakin on lunta reilu metri, joten olosuhteet pitäis olla kuosissa. Käyn samalla katsastamassa paikkoja, jos helmikuussa lähtis sinne viikoks omalla autolla. Parhaassa tapauksessa Balkanilla skimbataan vielä maaliskuulla, mutta viime maaliskuussa grillailtiin pihamaalla t-paidat päällä. Helmikuussa aurinko lämmittää jo todella paljon jos se paistaa.
Duunissakin on sopivasti kuhinaa, kun jengiä lähtee himaan ja samaan aikaan uusia saapuu paikalle. Muuten ei mitään sen ihmeempää, business as usual. Tälle viikolle oli jo suunniteltu uudet köysittely treenit, voi kyllä olla, että lumisade pitää kopterin maassa.
Keskiviikkona pääsee äänestämään. Eka kierros jäikin väliin, kun ei jaksanut Phuketissa ajaa Katalle saakka antamaan ääntään. Ja nythän noi varsinaiset kisat vasta alkaakin.
Näihin kuviin ja tunnelmiin. Nautitaan talvesta kun se vihdoin tuli.
eutyömies

tiistai 17. tammikuuta 2012

Home sweet home...

...tai jotain.
Aika pitkä oli toi paluumatka. 29 tuntia siitä, kun lähdin hotellilta Phuketista, niin olin himassa. Pari päivää oon yrittänyt toipua reissusta ja aikaerosta. Maanantaina oli motivaatio kokolailla hukassa duunissa. Tilannetta ei juurikaan helpottanut, että kämppiksen kanssa kokkailtiin currykanaa sunnuntaina ja otettiin punkkua. Tänään oli jo hieman parempi päivä duunissa. Ei enään niin paljon puistattanut ja yölläkin nukkui hieman pidempään. Tosin tänä aamunakin heräsin jo neljän jälkeen, mutta sain vielä hetken nukuttua.
Tänne Pristinaan oli tullut talvi mun reissun aikana. Pakkasta on ollut vaihtelevasti, välillä vajaa 10 astetta ja lunta on maassa 10-20 senttiä. Ajatukset on jo käännetty Kosovo moodiin ja tänään alkoi treenit skimbakautta varten. 5 viikon päästä olis seuraava loma ja silloin olis tarkoitus lähteä skimbaamaan varmaan Bulgariaan Banskoon tai Borovetsiin. Nyt siellä on luntakin ihan kunnolla, ihan niinkuin lähes joka paikassa alpeillakin.
Thaimaan reissu oli todella mukava. Ei mitään ihmeellistä tekemistä, paitsi tietty treffit mirrien kanssa heti reissun alussa. Sen jälkeen lähinnä huilin, nautiskelin mahtavasta safkasta, kylmästä bissestä ja tulihan sitä jorailtuakin ihan tarpeeks. Mutta se on jo taakse jäänyttä elämää. Nyt painetaan taas duunia, kovaa treeniä ja skimbailua. Huomenna, jos kelit sallii, laskeudutaan köydellä kopterista ja jotain muutakin pikku treeniä. Eli täällä ihan business as usual.
eutyömies

perjantai 13. tammikuuta 2012

Kaikki loppuu aikanaan..

..niin myös tämä loman pätkä. Huomenna iltasella ensin lento Bangkokiin ja sieltä sit Istanbulin kautta himaan. Kosovossa on jokunen aste pakkastakin, voi olla, että su yönä himassa hieman puistattaa. Reilut pari viikkoa mennyt todellakin lomailun merkeissä. Safka täällä on kyll mielettömän hyvää, ei tuli mieleenkään, että muutaman viikon reisulla söisin muuta kuin thairuokaa. Tänään söin kunigaskatkarapuja panang curry soossilla, ihan taivaallista. Pitää käydä vielä huomenna ostamassa mausteita ja jotain yrttejä jotka säilyy, niin voi kokkailla kämppiksellekin thaisafkaa. Pristinan thaikkumestassa ei oikein ole maut aina kohillaan.
3 kirjaa ehdin lukemaan.  Pari Mäen kirjoittamaa Vareksen seikkailuita ja Forsythin Icon englanniksi. Se oli kyll mielenkiintoinen kirja. En ole aikaisemmin lukenut kirjaa, missä johdanto on 280 sivua. Erittäin hyvä pääasiassa Venäjälle sijoittuva vakoilukirja.
Joraamassa oon käynyt lähes joka ilta. Eipä sit tarvii haikailla Pristinassa, kun siellä ei pääse danssaamaan ollenkaan. Noh, eipä täällä sen kummempaa. Huomenna vielä ehtii latailee akkuja piitsillä ja sit naksautetaan ajatukset Kosovo moodiin. Jaahass, kello on jo yksi, alkaa oleen nukkumaanmenoaika.
Mukavaa viikonloppua sinne,
kesis - vielä hetken

lauantai 7. tammikuuta 2012

Paratiisi,

sen nimistä sarjaa katselin netin kautta muutama kuukausi sitten. Sehän oli tehty suomalaisten elämästä täällä Phuketissa, hieman samalla idealla, kuin se Fuengirola. Paratiisissa kun en ole käynyt, niin en tiedä onko tämä sellainen. Paljon täällä on jengiä, yllättävän paljon venäläisiä. Ovat näköjään löytäneet tän mestan. Tosin voi olla, että ne on keskittyneet tähän Patongin rannalle, missä mäkin olen. Tavallaan toi Kosovossa asuminen tekee matkustamisesta tai oikeastaan kohteen vallinnasta suht helppoa. Kunhan vaan lähtee sieltä pois, niin aina tuntee olevansa lomalla. Vaikkakin täällä on paljon jengiä ja tunnelma ajoittain kuin Kanarialla, mutta kyllä täältä löytyy ripaus sitä Thaimaata, mihin ihastuin jo eka reissulla 21 vuotta sitten. Lämpö, kaikki hajut, äänet, ne muistuttaa siitä, että oon Thaimaassa. Välillä ne hajut tulvahtaa asfaltin alta viemäristä, eivätkä ole miellyttäviä, mutta vastaavasti sitten kaikki katukeittiöiden mahtavat tuoksut ja se tekemisen meininki. Joskus 10 vuotta sitten suunniteltiin duunikaverin kanssa ravintola perustamista Thaimaahan. Ihan pikkuinen mesta johonkin rannalle ja kokkailu Keith Floyd tyyppisesti suht rennohkosti. No nyt kun kaveri on perheellinen ja kohta korkeakoulututkinto taskussa, niin pitää varmaan varasuunnitelmana varmaan hankkia sellainen mopon päälle rakennettu siirrettävä yhdenmiehen keittiö. Tuopille on kyllä ikkunapöytä aina varattu kun tuut vierailulle.
Tänään just mietin, että miten älytön toi meidän syteemi Suomessa on. Ihmisten oletetaan tekevän samaa duunia kymmeniä vuosia ja tulevaisuudessa vielä pidempään. Tämä tietty ei koske kaikkia, koska toisilta menee duuni alta ja joutuvat tekemään uusia ratkaisuja. Mutta meidän virkamiesten oletetaan tekevän samaa duunia 45 vuotta. Onneks kuitenkin on olemassa vaihtoehtoja.
No jopas on taas tylsää filosofointia.
Palataan ajassa taaksepäin, kun olis siellä tiikeritemppelissä. Se oli monella tapaa todella mahtava fiilis. Ne olivat parissa vuodessa rakentaneet tiikereille sinne lisää tiloja. En ole eläinlääkäri, mutta ne raitakissat näytti hyvävoimaisilta. Seurailin niiden ulkoilutusta ja "pelihetkeä". Se oli kivaa katseltavaa, kun isot kissat kirmas kahluualtaassa yrittäen napata kepin nokassa heiluteltavia palloja kiinni. Tuli hyvä fiilis. Olin lukenut ennen reissua kovia kommentteja kuinka huonosti tiikereitä siellä kohdellaan. Juttelin yhden eteläafrikkalaisen kaverin kans tiikeripentu vierailun yhteydessä. Hän oli vapaaehtoistyössä siellä, opiskeli eläinlääkäriksi. Kyll mulla tuli fiilis, että ne kissat on hyvissä käsissä. Koko vierailun kliimaksi oli tietty kun pääsin niiden pentujen kans kirmaileen. Meitä oli 5 tyyppiä ja 3 kpl 5:n viikon ikäistä pentua. Jokainen pääsi syöttämään pentua tuttipullolla. Siinä vajaa tunti kirmailtiin niiden pentujen kanssa, Oli kyllä kissaihmiselle aivan mieletön kokemus. Noh, nyt tästä tarinasta tulee taas niin pitkä ettei kukaan niitä jaksa lukea. Kellokin on jo 22, joten taidanpa pistää koneen kiinni ja kadota Patongin yöhön. Latasin tohon yhden diaesityksen lähinnä Bangkokista ja Damnoen Saduakin markkinoilta, katselkaa ketä kiinnostaa.
Mukavaa viikonloppua - kesis

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Niin kivaa..

..kuin tuolla Balkanilla onkaan, mutta kyllä silti peukku nousee Thaimaan puolesta. On se vaan mukava lämmittää vanhoja luita ja huljetella varpaita suolavedessä. Eilen lensin tänne Phuketiin. Löysin kivan majatalon, jossa on oma uima-allas. Mun huoneen ovelta altaaseen matkaa 2 metriä. Ei hullumpi tapa aloittaa päivä, pulahtamalla altaaseen. Eilen kun lensin tänne, mun vieressä istui sälli poikansa kanssa. Olivat suomalaisia ja Pietarissa duunissa. No meillähän oli paljon yhteisiä tuttuja. Lupasin tietty käydä Pietarissa Kosovon reissun jälkeen. Toisinaan kun reissaa, niin ei tapaa kuukausiin suomalaisia. No se oli kylläkin afrikassa. Onhan täällä paljon suomalaisia, mutta ainakin Patongin alueen näyttää venäläiset valloittaneen.
Se mun tiikeritemppeli reissu oli mahtava. Jouduin ottamaan oman auton kuskeineen Bangkokista pystyäkseni käymään kelluvilla markkinoilla ja tiikeritemppelissä. Valmiiden reissujen aikataulut ei sopineet mun suunnitelmiin. Olin nimittän järkännyt treffit 5 vk vanhan tiikerinpennun kanssa. Kyllä oli mahtava fiilis päästä rapsutteleen sitä tiikeriä. Ne oli muutenkin ehostaneet sitä temppeliä paljon tiikereiden eduksi. Pistin pari kissakuvaa tohon ylös. Tolla tikrulla on muuten kohtuullisen isot tassut muuhun kroppaan nähden Tosin on niillä aikuisillakin tiikreillä valtavat hanskat. Mun pitää nyt lähteä syömään, vois olla red curry seafood tossa läheisellä ruokatorilla. Jatkan tarinaa tiikereistä hieman myöhemmin, tää teksti tuntuu olevan suht poukkoilevaa just nyt.
Sawasdee - kesis