Bangkok vuonna 2012

Huh, meinas ihan puistattaa, kun katseli noita blogin kaamoskuvia. Pakko vaihtaa ne hieman ajankohtaisempiin. Tähän voi todeta, että täällä sitä taas ollaan. Jos pitäis varmasti sanoa, montako kertaa olen täällä käynyt, niin siihen ei kyllä pystyis. Jollain lailla voisin vielä hahmottaa ne aasiaan suuntautuneet reissut, mutta montako kertaa olen ollut Bangkokissa, niin sitä ei kyllä tiedä kukaan. Osa varmaan voidaan laittaa sekavien reissujen/tarinoiden piikkiin, osa varmaan alkavan dementian.. Ehkä todellinen syy on kuitenkin se, että Bangkok on ollut mulle 20 vuotta sellainen aasian base camp, mihin lennetään ja sieltä sit jatketaan johonkin, palataan takaisin ja taas jatketaan johonkin. Paikka soveltuu edelleen erittäin hyvin tuohon tehtävään. Epäilisin, että suurin osa matkailijoista, jotka ovat täällä käyneet, eivät pidä kaupungista ja heillä on siihen erittäin hyvät syynsä. Mulle Bangkok on jo varmaan toka reissusta lähtien antanut fiiliksen, et ihan kuin kotiinsa tulis, kun tänne saapuu. En minäkään täällä jaksa olla viikkoa, mutta tänne on hyvä tulla järjestelemään jatkoreissuj, kaikki nimittäin järjestyy. Tulin juuri syömästä ja mietitn kuinka oikeassa olenkaan ollut, kun olen suositellut Thaimaata sillä teemalla, että jos ei muuta, niin tänne kannattaa tulla vaikka syömään. Itse nautin edelleen eniten siitä, kun edelleen täältä löytää kaduilta perinteisiä katukeittiöitä. Niissä on maut aidoimmillaan ja sinne voi astella sisään ihan millaisena tahansa. Suitsutin jo muistaakseni Phuketin reissulla sitä suht uutta ruokatoria, joka on Patongilla. Vastaavanlaisia hieman pienemmässä mittakaavassa on täälläkin muutamissa paikoissa. Ne on kyllä todellisia helmiä.

Noi fisut vaan on taivaallisen hyviä, kuten lähes kaikki muukin safka mitä sieltä saa.
Sit se koko systeemi sinällään, täydellinen perhebusiness. Se joka osaa parhaiten enkkua, seisoo eturivissä ja ohjaa asiakkaat sisään. Hänen takanaan häärää pari kokkia, muutama kokin apulainen ja jokunen tarjoilija.
Me joskus parannettiin duunikaverin kanssa maailmaa ja suunniteltiin, et perustetaan ravintola Thaimaahan. Ehkä joku tuollainen kattaus olis aika hyvä. Tuopille vaan terveisiä, ajatus itää edelleen mielessä.
Sen meidän ravintolan ei kyllä pitänyt tuottaa voittoa vaan hyvää ruokaa ja mieltä. Pöytiä piti muistaakseni olla maksimissaan kaksi, ettei tuu keittiössä liian kiire... Niin ja kokit ei todellakaan ole duunissa ihan selvistä päin.
Noh, täällä ei sen kummempia, yritän tänään treffata mun Kosovon entisen duunikaverin, ehkä siinä olut tai kaks menee..
Noista kuvista vielä sen verran, Eka on ilotulituskuva Bangkokista, toinen; Bangkokin ikoni tuk tuk ja kolmas kuva mun hotlan altaalta. Siinä on kivoja loosseja missä voi pötkötellä ja lueskella. Tänään jo kuin puolet Nykäsen Arielista.

Oikein mahtavaa uutta vuotta kaikille.

kesis

Joulurauhaa

Vuorossa on jo 4. jouluaatto Kosovossa, jokohan se olis viimeinen lajissaan. En kuitenkaan valita, se mikä täällä on erittäin hyvää, niin materialistinen jouluhössötys ei täällä juurikaan näy.
Tänään kun kävelin aamulla duuniin, matkan varrella olevilla raksatyömailla oli täys meininki päällä. Puolen päivän aikaan, kun meidät vapautettiin duunista, Mitrovicassa oli ihan arkinen aherrus käynnissä. Toki tämä on muslimienemmistöinen maa, mutta siitä huolimatta. Täällä kuitenkin ihannoidaan amerikkaa joka asiassa, mutta onneksi ei kuitenkaan joulun suhteen.

Eilen olin reipas ja duunailin lammaspataa. Kokkailu kesti 6 tuntia ja siitä tuli todella hyvää. Jossain vaiheessa tänä iltana lykkään sen uuniin lämpenemään ja nautiskelen sitä hyvän makedonialaisen punkun kera.

Vuoka oli niin täynnä lammasta, että sinne ei juurikaan mahtunut perunoita sekaan, joten tein lisukkeeksi porkkana, kukkakaali, parsakaali, pinaattimuhennosta asiaankuuluvin tuunauksin. Ei mitään kauniin näköistä, mutta todella hyvää ja vois olla jopa terveellistä..

Eilen kävin aamusta ostamassa vihanneksia. Täällä on hieman nihkeasti talvella tuoretta kamaa tarjolla. Valkosipulia ei meinannnut löytyä mistään. Tossa kylän reunassa on sellainen vihannestori. Siellä oli pyhänäkin muutama kauppias ja yhdella oli aivan loistavan näköisiä valkosipuleita. Mä sit otin niitä kourallisen ja annoin myyjäukolle. Hän pisti ne pussiin, mutta ei suostunut ottamaan rahaa ollenkaan. No mä ajattelin, että ei tällainen peli vetele ja aloin työntää puoliväkisin sille jotain kolikoita. Niiden kavereiden tienestit ei muutenkaan ole monta euroa päivässä ja äijällä oli kylän parhaat tuotteet myynnissä. Huomasin kuitenkin hyvin pian, että raha ei kelpaa ja tyrkyttäminen johtaa riitaan. Sit vaan nöyrä kiitos ja käsi sydämmelle kiitollisuuden merkiksi. Sit menin pikku leipomoon ostamaan pitaleitää. Ei sellaista mitä Suomessa myydään vacuumpakattuna, vaan tuoretta, jossa on väriäkin kunnolla pinnassa. Se leipomon myymälä on käytännössä pikkuinen ikkuna yhden talon seinässä. Nuori tyttö myyjänä, ostin pari leipää ja sit siinä oli hyvän näköisiä croissanteja myös ikkunassa. Kysyin mitä niissä on sisällä enkä saanut ymmärettävää vastausta. Lopputulema oli kuitenkin, että myyjä pisti croissantin samaan muovipussiin ja kertoi, että se on lahja häneltä. Himaan kävellessä mietiskelin mikä näitä ihmisiä riivaa. He ovat äärimmäisen köyhiä fyysisesti, mutta ovatko he sitä kuitenkaan henkisesti. Ne kaksi lahjaa jotka sain olivat tämä joulun parhaimmat lahjat. Ehkä vien huomenna lautasellisen lammaskeittoa sille valkosipulikauppiaalle, annetaan hyvän kiertää.
Vaihdan nuo niin mahtavat jellonan kuvat ajankohtaisempaan teemaan. Tuossa on sarja jouluna lapissa otettuja kuvia. Jokainen on otettu jouluaattona, vuosina 2005, 2006 ja 2008.

Niiden myötä toivotan rauhallista joulua kaikille.

Pekka

Vielä ehtii olla kilttinä..

Muistutuksena niille, jotka epäröivät omaa kiltteyttään, vielä on muutama päivä aikaa skarpata.

Mitrovicassa ei mitään uutta. Paitsi, että meidän orastava talvi tyssähti alle viikossa. Nyt lunta ei ole enään kuin vuorilla ja ens viikon ennusteet lupailee yli 10 asteen lämpötiloja. Toisaalta en moiti ollenkaan, koska jo muutamassa päivässä tuli taas selväksi, että täällä ei kukaan osaa liikkua lumella. Ei sitten autolla eikä kävellen. Kun ei ole lunta, niin elämä on vaan helpompaa. Toisaalta olin jo asennoitunut tulevaan hiihtokauteen, joten toivottavasti sitä lunta riittää tuolla vuorilla.

Tänään olis just 2 kk missiota jäljellä, 34 kk siis takana. Suht vikkelään tuo aika on mennyt. Tosin loman jälkeiset viikot oli suht pitkiä. Osaltaan siihen vaikuttaa tämä helvetinmoinen flunssa mitä tällä hetkellä sairastelen. Hyvä juttu on siinä, että ei tarvii lomalla sairastaa. Rommiteellä olen yrittänyt lääkitä itseäni, aika heikoin tuloksin. Toisaalta tällä lääkityksellä sairastelu on mukavampaa.

Tänään aloitin jo lähtövalmistelut. Kävin vaihtamassa talvirenkaan Audiin. Nyt se on valmiina hyökkäämään ensin Bulgariaan skimbareissulle helmikuun alussa ja sit alppien kautta stadia kohti 2 kk päästä.
Pristinasta lähtiessä ajoin lihakaupan ohi ja tuli mieleen, että se on ainoa lammasta myyvä lihakauppa. Oli pakko pysähtyä ja hakea 3 kg jönttä lammasta. Tänä jouluna listalla on siis lammaspataa.

Tasan viikon kuluttua vaihdan rooliani eutyöläisestä kesämieheksi. Ens lauantaina klo 15 laskeudun Bangkokiin. Muutaman kaverin kanssa tiedossa uuden vuoden bileet. Tapaan siellä yhden jenkin kenen kanssa oli Kosovossa duunissa tarkkailuyksikössä. Samoin siellä on yks tuttu rajamies ihmettelemässä.
Lomaa olis 23 päivää, joten johonkin sit jatkan siitä. Jostain ajatuksiin nousi Boracay, Filippiineillä oon kyllä käynyt, mutta en siellä. Jos ei muuta niin siellä pitäis olla jonkinlaiset piitsit.

Jokainen voi tietty tehdä kuvasta omat arviot, onko hyvät piitsit... Ehkä tuo on vaan käytävä katsomassa.

Hyvää joulua ja mahtavaa uutta vuotta kaikille.

Tuleva kesis

Home sweet home...

... kuka lie tuonkin lauseen keksinyt. Enemmän sellainen bitter kuin sweet fiilis kun tänne Kosovoon palaa.
Eilis aamuna, kun istuskelin Bangkokin kentän loungessa ja hörpin aamupala viiniä, tuntui vielä ihan ok hommalta tulla takaisin, mutta Istanbulissa kun katseli taas sitä säätämistä, niin meinasin jo kääntyä takaisin.
Täällä oli eilen kuiva pakkaskeli, eikä juuri lunta, nyt sit lunta tulee taivaan täydeltä.

Eipä tehnyt mieli mennä partsille juomaan aamukahvia. Toisaalta ihan jees, että lunta tulee, pääsee sit viimeisellä lomalla skimbaamaan Bulgariaan. Vaikuttais siltä, että koko Balkanilla sataa lunta tällä hetkellä ihan kunnolla. Jos nää lumet jää maahan, niin talvi tuli suht aikaisin tänä vuonna.

Reissu oli oikein mukava, aasiassa kaikki toimii ja reissaminen on vaivatonta. Nyt pitää aloittaa seuraavan reissun suunnittelu, lento Bangkokiin on 28.12 ja paluu 20.01, pitää keksiä jotain puuhaa sille aikavälille.
Hieman kroppa vielä aasian ajassa, kun heräsin jo aamu neljältä. Mulla on tänään vapaapäivä, sit onkin duunia varmaan joka päivä lomaan asti. Pitää kaivaa toppatakki ja pitkä kalsarit esiin ja lähteä kahlaamaan pankkiin ja salille. Kesä tulee pian, joten oltava kesiskondiksessa...

Hyviä hiihtokelejä sinnekin,

eutyömies

Sawasdee

Aika rientää, näin ainakin lomalla. Myönnän kyllä olleeni laiska, kun en ole jaksanut kirjoitella mitään päivityksiä. Tosin eipä täällä mitään sen kummempaa kerrottavaa ole.

Hong Kong oli mielenkiintoinen, mutta kelit ihan hanurista. Joka päivä satoi vettä, eikä siellä mitenkään lämmin ollut. Se oli kuitenkin kaupunkina mielenkiintoinen sekoitus itää ja länttä. Löytyihän sieltä ihan brittipubejakin edelleen. Kinkkisafka nyt on mitä on, mutta onneks siellä on intialaisia, jotka osaa pistää mausteitakin siihen safkaan. Sit päiväretki Macaun puolelle ihmettelemään casinoja, siinä ei sen kummempaa.

Honkkari toimii varmaan parhaiten sellaisena 3-5 päivän stoppina, kun on matkalla johonkin muualle.

Sieltä sit lensin Phuketiin, jossa juuri nyt istuskelen hotlan partsilla ilman paitaa ja siemailen geeteetä. Eilen vietettiin Thaimaan kuninkaan synttäreitä ja tänään on Suomen vuoro. Itsenäisyys on hieno asia, se vaan alkaa olla itsestään selvyys tänä päivänä, toisin kuin demokratia. Toki demokratiaa ei rakenneta, ennenkuin itsenäisyys on olemassa eikä se onnistu ihan helpolla sen jälkeenkään.

Huomasin, että Suomessa on jo hiihtokelit, joten minäkin kävin täällä hiihtelemässä. Ihan mukavaa puuhaa.Thaimaassa kelit on muutenkin iihan kohillaan, lämmintä reilut 30 astetta, joka on just passeli kesiskeli. Sunnuntaina lennän Bangkokiin ja maanantaina jatkan sit Balkanille. Sielläkin on kuulema talvi, joten kaivettava villahousut esiin.

Mukavaa viikonloppua - kesis