torstai 22. marraskuuta 2012

Jiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiihaaaaaaaaaaaaaaa !

Tänäänkin oli oikein mukava päivä, monestakin syystä.
Eilen illalla klo 23.15 Kosovon aikaa sain äidiltäni seuraavanlaisen viestin:

"tänään 22.11. kello 00.15, 48 vuotta sitten oli onnen päivä. Rantasen perheeseen syntyi Pekka poika, rakkaat onnittelut ja halaukset  t:äiti".

Tuollaisen viestin jälkeen pistää aina miettimään, mikä elämässä on tärkeää.

Järjestettiin pikku bileet myös duunissa tänään, kun yks itävaltalainen kaveri täytti myös vuosia tänään. Oli reilu meininki, hyvä fiilis, kuin AnkkaRockissa konsanaan. Onhan tästä yhteisöstä kehittynyt tietynlainen perhe täällä.

Tuossa muutaman sadan metrin päässä mun kodista tilanne vaikuttais hieman kiristyvän. Siellä on nyt ammuttu päivittäin ja heitelty kranaatteja. Saas nähdä, kuinka toi tilanne kehittyy. Näillä kulmilla kiihdytään nollasta sataan todella nopeasti ja kun aseita on, niitä myös käytetään.
Noh, mä seuraan tilannetta aasian suunnalta raporttien muodossa.

Mulla on huomenna vapaapäivä ja siirryn illaks Pristinaan ja sieltä edelleen Istanbulin kautta Hong Kongiin.

Kippis - kesämies


perjantai 16. marraskuuta 2012

Onko perjantai viikon paras päivä...

..varmaan ainakin jos suomalaisilta kysytään. Kyllä perus eutyöläinenkin varmaan perjantaisin on paremmalla tuulella kuin maamantaina, eli ehkä se on viikon paras päivä. Munkin pitää hinautua duuniin vasta 08.45 huomenna, joten ehtii rauhassa syödä aamiaisen himassa. Sunnuntaina tais olla hieman aikaisempi startti. Onhan se kiva tällainen 22 päivän työputki ilman vapaapäiviä, mutta minkäs teet.
Viikon päästä toivottavasti odottelen jo Pristinan kentällä lentoa Istanbuliin ja sieltä sit aikanaan Hong Kongiin. Eli ei tunnu missään toi viimeinen duuniviikko.
Oon treenaillut suht ahkerasti, useampana päivänä pari treeniä. Se ilahdutti mieltä, että eilen pystyi eka kertaa kesäkuun jälkeen treenaamaan punteilla suht hyvin. Toki olkapäätä pitää varoa eikä mitään pystypunnerruksia voi tehdä, mutta vaikuttaa jo huomattavasti paremmalta.Terveys on kyllä niin ihmeellinen asia. Sitä ei koskaan muista arvostaa tarpeeks, ennenkuin tulee ongelmia sen kanssa.
Duunissa ei ole mitään ihmeempiä, jengi vetää ihan hyvällä fiiliksellä, vaikka vapaapäiviä ei olekaan tiedossa. Jossain vaiheessa varmaan toikin fiilis katoaa. Toivottavasti mä olen jo siinä vaiheessa matkalla pohjoiseen.
Huomenna oli kokkailuilta tiedossa. Pari kaveria tulee kylään. Ruokalistalla on tuunattua makaronilaatikkoa. Sitä sit huuhdellaan alas sopivalla määrällä punkkua. Se on ainakin varmaa, että lihaa ja makua on paljon. En olekaan tehnyt makaronilaatikkoa tällä reissulla aikaisemmin, joten nyt on sopiva hetki.
Muutenpa täällä ei sen kummempia. Eilen oli pitkästä aikaa sateinen päivä, nyt taas aurinkoa tiedossa, mikä ei haittaa ollenkaan.
Sain vihdoin ladattua noi Masai Maran elukkakuvat tohon diaesityksesi. Siitä nyt tulikin yks todella pitkä esitys, kun ei niitä pystynyt pätkimään. Kuvia on paljon, vaikka tein mielestäni tiukkaa karsintaa. Katselin ne just läpi ja tuli fiilis, että vois lähteä vaikka heti takaisin kuvaamaan Masai Maraan.
Tänään esittelin yhdelle suomalaiselle kaverille ajatuksen, mikä me keksittiin reilu vuosi sitten Masan kanssa kun otettiin Pristinassa partsilla punkkua. Suomeen pitäis kehitellä luonnonpuisto, missä vois safarityyppisesti katsella eläimiä. Lähinnä kannattais keskittyä isoihin petoeläimiin, kuten karhut, sudet, ja ilvekset. Niille sopivia ruokinta paikkoja, missä niitä vois katsella ja kuvata. Jos ihmiset jaksaa lentää afrikkaan katsomaan leijonia, niin varmuudella ne jaksais lentää johonkin Joensuuhun katsomaan karhuja. Noita eläimiä kun ei vapaana näe missään euroopassa. Mä ainakin lähtisin sinne.
Ideaa voi käyttää ihan vapaasti, se vois tuottaa paremmin kuin Talvivaara ja varmasti suojelis luontoa enemmän kuin kyseinen yritys.
Jos joku jaksaa katsoa noi kaikki kuvat läpi, niin yhden virtahevon selässä on aikamoiset skraadut. Opas meinas, että jellona olis vähän raapinut hepoa yöllä, kun ne on kuivalla maalla. Niin kai kisseillä on tapana välillä raapia..
Hyvää viikonloppua kaikille.

eutyömies

maanantai 12. marraskuuta 2012

Oikein mukavaa maanantaita...

...niin, mitähän hyvää tässä maanantaissa mahtaa olla, noh ainakin tänään voi sanoa, että ens viikolla alkaa loma! Eikä tämä muutenkaan ole ollut ainakaan sen huonompi maanantai kuin ne yleensäkään.
Viime viikko ja viikonloppu, kuten tämä viikko ja ens viikko lomaan saakka menee duunissa. Joka aamu hinauduttava aikaisin duuniin ja oltava valmiina urotekoihin. Toistaiseksi sellaisia ei ole tarvittu, on riittänyt, kun lämmittää "vanhan frouvan" (Nyalan) valmiiks, jos pitää lähteä. Kieltämättä vapaapäivät on muutenkin ihan yliarvostettuja, silloin pitää aina keksiä jotain tekemistä ja sen sellaista..
Tänään sain viriteltyä noi jellonakuvat tohon kupeeseen. Kuvat saa auki klikkaamalla niitä ja sit kun pääsee Flickr ohjelmaan, niin sieltä kuvan yläpuolella olevasta action osuudesta löytyy diashow. Toi paketti sisältää vaan jellonia, lataan vielä yhden elukka slideshown kunhan ehdin.
Kävin lauantaina patikoimassa duunin jälkeen tuolla lähistön vuorilla. Siellä oli oikein kaunis ruska menossa.
Täällä on ollut muutaman yönä pakkasta. Tänään oli päivällä kyllä ihan sortsikeliä. En oo nyt tutkiskellut ennusteita, et joko talvi on tulollaan.
Kosovon lapin ruskaa
Taas on päässyt ihan kivasti kuntoiluun kiinni. Sunnuntai oli kyllä lepopäivä, kun la iltasella hieman kokkailtiin hirvenkäristystä ja siinä tietty asiaan kuuluvat ruokajuomat. Tänään vedinkin sit parit treenit ja huomenna varmaan sama ralli.

Eipä täällä tämän kummempia, tänään just suunniteltiin kavereiden kanssa läksiäisiä. Missio siis lähestyy loppuaan kovaa vauhtia. Olin jo Suomen pomoonkin yhteyksissä viime viikolla. Ei muuten, mutta lomajärjestelyitä kyselin... No kyllä siinä hieman vaihdettiin ajatuksia tulevaisuuden suunnitelmistakin. Mutta ennen sitä on muutamia reissuja vielä tekemättä, Seuraavana niistä odottaa Hong Kong - Thaimaa. Näillä mennään ja katsotaan mihin se riittää.
eutyömies

maanantai 5. marraskuuta 2012

Home sweet home

Afrikka on taakse jäänyttä elämää ja taas ollaan Kosovon lapissa, Mitrovicassa. Onneks tänne ei sentään tullut talvi sinä aikana kun olin reissussa.Lauantai iltana kun tulin himaan, kämppä oli kyllä suht viileä +15 astetta sisällä. Kaverin piti laittaa lämmöt päälle, mutta siinähän kävi niinkuin Kosovossa yleensä käy. Paluumatka on suht pitkä, Mombasasta Mitroon 29 tuntia. Siinä ajassa olis jo lentänyt maailman ympäri. Nairobissa oli ensin 6 tunnin odotus ja sit Istanbulissa 8 tuntia. Istanbulin loungessa ehti hörppiä eräänkin lasillisen punkkua, jatkolentoa odotellessa. Nyt on sit 3 viikon laiskottelun jälkeen kova kuntokuuri menossa. Olkapäälle toi huili ja lämpö teki hyvää. Tänään tein eka kertaa heinäkuun jälkeen penkkipunnerrusta pikku painoilla eikä juilinut yhtään. Kyllä kai siitä vielä jotain tulee.
Duunissa ei onneks ole mitään isompaa hässäkkää, joten ehtii keskittymään olennaiseen ihan täysillä. Eipä tässä olekaan kuin reilu pari viikkoa aikaa, ennen seuraavaa reissua. Torstaina alkaa parin viikon "on call" vuoro, joten eipä tarvii suunnitella mitään viikonloppureissujakaan ennen lomaa.
Sain vihdoin ladattua safarikuvia Lake Nakurulta. Ne on katseltavissa tosta ohesta.
Yritän saada fiksattua toisen kansion Masai Maran kuvista lähipäivinä. Tuossa kuitenkin alkuun kieltään näyttävän mirrin terkut sieltä suunnalta.
Oikein mukavaa alkanutta marraskuuta missäpä sitten olettekin.

eutyöläinen - taas muutaman viikon