10 vuotta mennyt, onko mikään muuttunut

No varmasti monet asiat ovat muuttuneet, mutta samaan aikaan, jotenkin tuntuu, että ne ratkaisevat asiat demokratiakehityksen kannalta eivät ole juurikaan muuttuneet. Toi kuva on otettu 10 vuotta sitten kun ajeltiin joku kesäsunnuntai Pasilla pikku sunnuntai ajelua. Tarkkasilmäiset huomaavat, että vaunulla on komea nimikin..
Silloin painiskeltiin aivan samojen ongelmien kanssa jotka ovat ajankohtaisia myös tänään. Ne ovat nousseet pintaan tasaisin väliajoin tuon 10 vuoden aikana. Välillä kaikki on näennäisesti hyvin, mutta niin kauan kun Serbia ei tunnusta Kosovon itsenäisyyttä, niin ratkaisua asioihin ei ole tulossa. Eikä Serbia ole ainoa maa, joka Kosovoa ei ole tunnustanut. Esim EU maista Espanja, Kreikka, Romania ja Slovakia eivät ole tähän päivään mennessä tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä. Mielenkiintoista asiassa on se, että Eulexissa on paljon romanialaisia duunissa. Maa lähettää virkamiehiä kriisinhallintaan tänne, vaikka eivät ole tunnustaneet edes itsenäisyyttä. Kreikan toisaalta ymmärtää, siellä nyt ei ole tehty mitään järkeviä päätöksiä muutamaan sataa vuoteen. Noh se kansainvälisestä politiikasta.
Viikkopaltsussa pomo totesi, että hänen vkl vapaa on peruttu, joten jos haluan, niin voin lähteä reissuun. En jaksanut lähteä ainakaan tänään tuonne ryysikseen. Pitää illalla ottaa pari lasillista Pejaa ja pohtia asiaa. Eipä täältä kovin kauan Ohridiin aja, jos lauantai aamusella lähtee liikkeelle. Toisaalta oon kyllä reissannut niin paljon viime viikkojen aikana, että mitään suunnatonta hinkua ei ole. Fiilispohjalla tuollaiset päätökset on ennenkin tehty, joten huomis aamuna se selviää.
Jokatapauksessa edelleen oikein mukavaa viikonloppua kaikille.
vkl kesis

Autuaallinen viikonloppu

Vilvoittava vesisade alkoi viime yönä melkoisella ukkosmyräkällä. Tänä aamuna onkin pitkästä aikaa mukavan viileää, noin 20 astetta.
Kieltämättä melkoisen tapahtumarikas viikko ollut loman jälkeen. Alkuviikko meni jatkoanomusta väsäillessä, jos se menestyy, niin sit paluu stadiin on maaliskuussa 2013. Noh, tässä on paljon muuttuvia tekijöitä, joten jään odottelemaan, mutta verkot on vedessä jokatapauksessa.
Kosovo kielsi viime viikolla kaikkien tavaroiden tuonnin Serbiasta. Alkuviikosta sen säännöksen toteuttamiseen noille kahdelle serbialueella olevalle raja-asemalle kuskattiin albaani tullimiehiä ja rajapoliiseja. Siinä vaiheessa serbit aktivoituivat. Molemmille raja-asemille mentäessä on parinkymmenen kilsan "no mans land" se on ollut melkoista villiä länttä ilman mitään kunnollista kontrollia. Siinä matkalla on kuitenkin suht isoja serbikyliä. Nyt kun sinne lähetettiin kosovon albaanipoliiseja, kosovon serbit tekivät saattuetta vastaan useita hyökkäyksiä. Väijytyksissä ammuttiin satoja/tuhansia laukauksia, joiden seurauksena sitten yksi albaani poliisi kuoli ja useampi haavottui. Keskiviikko iltana serbit sit hyökkäsivät raja-asemille ja polttivat yhden niistä totaalisesti.
Tuossa hieman uutiskuvaa rajalta http://www.hs.fi/videot/1135268118872
Alkuviikosta pääministeri antoi poliisiylijohtajalle kenkää, syytä ei oikein tiedä kukaan. Nyt täällä on tietyllä tapaa odottavainen tunnelma mitä seuraavaksi tapahtuu. Rajalla sinällään on ollut suht rauhallista keskiviikko yön jälkeen. Täällä Pristinassa tuo hässäkkä ei näkynyt muuten kuin poliisien kasvoilta, kun niiden kanssa jutteli. Vaikkakin iskut kohdistettiin uniformupoliiseihin, kyllä tilanteen vakavuus oli muidenkin kasvoilta luettavissa. Toisaalta täällä ei jäädä ihmettelemään asioita kovin pitkään, parin päivän päästä juodaan makiaattoa ja ajatukset on käännetty ihan toisaalle.
Sen verran tuo hässäkkä vaikutti käytännössä myös meille, että viikonloppu vapaat on peruttu ja 3 päivän Ohridin reissu vaihtui treeniviikonloppuun Pristinassa. Toisaalta hyvä olla hetki himassakin.
Tämän viikon tapahtumat oli hyvä osoitus siitä, miksi tätä puuhaa kutsutaan kriisinhallinnaksi. Näennäisesti rauhallinen tilanne muuttuu melko nopeasti ja välillä melko pienistä syistä lähes avoimeksi taisteluksi. Hieman sama kuin Lähi Idän rauha, se on kuin veteen piirretty viiva.
Oikein mukavaa viikonloppua teille sinne.
eulextyömies myös viikonloppuna

Tour de Jugoslavia pulkassa

Home sweet home - näin on kai todettu joskus aikaisemminkin, tänään se todellakin tuntuu just siltä. Täytyy myöntää, että harvoin paluu Kosovoon on tuntunut näin hyvältä. Ei silti, etteikö reissussa olisi ollut mukavaa, mutta tuollainen road trip on aika rankka setti. Raskaaks sen teki siirtymiset paikasta toiseen majapaikkojen hakemisineen. Toisaalta kun ei ollut mitään varattuna, niin oli helppo mennä sinne mikä hyvältä tuntui. Jos vielä ens kesänä teen vastaavanlaista reissua, niin ehkä se pitää suunnitella hieman tarkemmin.
Tossa kun ajelin tänään läpi Serbian, niin tuli vaan mieleen, että kävin melkein kaikissa Jugoslavian maankolkissa, mistä on nyt tullut itsenäisiä valtioita (Montenegro, Kroatia, Bosnia Hertsegovina, Slovenia ja Serbia. No Makedoniassa en käynyt tällä reissulla, mutta 3 viikkoa sitten olin sielläkin.
Jugoslavia oli aikanaan todella hieno maa, oli vuoristoa, meren rantaa, hienoja järviä, luonnonpuistoja. Eipä ole monella muulla euroopan maalla tarjota sellaista kattausta. Mutta se maa on ollut ja mennyt, onneks hienot nähtävyydet pysyy
Onneks lähdin tänään ajoissa liikkeelle. Periaatteessa, Belgradista ajaa Pristinaan reilussa 4 tunnissa. Tänään tuo periaate ei toiminut. Syynä siihen oli alpojen kotiinpaluu, eli kosovon albaanit saapuvat sankoin joukoin ympäri eurooppaa, kuitenkin pääasiassa Saksasta lomaileen Kosovoon. Jonottelin liki 3 tuntia Serbian ja Kosovon välisellä rajalla. Olis ehkä pitänyt ottaa toinen, hieman pidempi reitti, mutta sit kun siihen jonoon jämähti, niin eipä siitä mihinkään enään päässyt. Ja melko varmasti jonot muillakin raja-asemilla oli pitkät.
Ompa tosiaan kiva pöjöttää omassa sängyssä. Kämppis on Suomessa, joten täällä on varsin hiljaista. Ehdin peseen pari koneellista pyykkiäkin ja kokkaileen äärimmäisen hyvää sweet basil chickeniä. Siitä tuli kyllä taivaallista. Huomenna pitää käveleskellä duuniin, sielläkin on rauhallista, kun turkkilainen kollega on lomilla. Ihan hyvä näin, loman jälkeen on duuniakin vaikka kuinka.
Mukavia heinäkuun helteitä sinne suunnalle.

eulextyömies

Pikkulauantai

Sitä vietetään vielä hetken ja sit vaihdetaan torstaille.
Sain vihdoin ton diasysteemin toimimaan Plitvicen luonnonpuistosta, toivottavasti värit miellyttävät silmää.
Mä sanon huomenna näkemiin Bledille ja suhaan noin 600 kilsaa Belgradiin. Siellä haistelen 3 päivää tai oikeastaan 2 paivää kaupungin ilmapiiriä ja su aamusella suuntaan Balkanin Pariisiin. Seuraavana viikonlppunakin olis 3 päivän vapaa, kun Ramadan alkaa, mutta saas nähdä jaksaako sitä lähteä mihinkään.
Bled ja Bohinj tuolla 20 kilsan päässä on oikein mukavia paikkoja, suosittelen kaikille. Mun mielestä Slovenia pesee Kroatian kohteet melkein millä asteikolla vaan. Tietty Kroatialla on vielä jotain helmiä kuten Plitvice ja hyviä sukellusmestoja, mutta silti erä Slovenialle lukemin 6-1. Jokaine voi tietysti tulla itse toteamaan tilanteen ihan paikan päälle ja otan mielelläni myös toisenlaisia mielipiteitä vastaan.
Mutta aikansa kutakin sanoi pässi kun päätä leikattiin, huomenna uusi maa, uudet kujeet. Slovenia vaikenee nyt.
kesis

Bled

Jaahass, keskiviikko on jo vaihtunut, mutta kirjoitetaan vielä muutama rivi ennen unta. Maanantaina tapasin Koperin lähellä mun slovenialaisen duunikaverin ja siinä kun vedettiin makiaattoa, niin kuriiri toi läjän talvirenkaita mulle.
Nyt on Audi lastattu talvirenkailla, pääseepähän ens talvena paremmin sutimaan skimbareissuille kun on renkaat. Sen jälkeen lähdin Bledin suuntaan. Matkalla pysähdyin tippukiviluolassa joka oli todella massiivinen tais olla nimeltään Postojnsk jama. Siinä menee jokunen vuosi, ennenkuin luonto pystyy sellaisen muovaamaan.
Sit ajelin illaks Blediin. Hotla läheltä järveä ja aivan kelvolliset näkymät partsilta. Tänään kävin patikoimassa Julianien Alpeilla, se kai näiden kukkoloiden nimi on Ajelin ensin tohon seuraavaan kylään Bohinjiin, mikä on myös erittäin kaunis paikka. Kartasta sit randomina reitti ja vetaisin parissa tunnissa 1000 metriä verttiä ylös. Kai sitä vaan on niin huonossa kuosissa, kun tuollainen pikku nypy tuntui kovasti reisissä. Aluetta on kovasti suositeltu vaellukseen. Noh, ainakin tän päivä reitti kulki metsän keskellä, joten näkymät ei olleet kummoiset. Sit toisekseen polut oli täynnä irtokiveä, joten on syytä olla tukevat kengät ja alaspäin mennessä ne kivet pyörii melkoiseti kenkien alla. Vaellushomma ei oikein sävähdyttänyt, tosin ihan hyvää ulkoilua. Toki jos olis ollut kamat mukana, niin olis yöpynyt majatalossa siellä vuorilla. Ne fasiliteetit oli kuosissa, kuten myös niiden tarjoama ruoka. Huomiseks on kuitenkin luvattu kovia sadekuuroja, joten silloin ei oo kivaa tuolla ylhäällä. Kai noi Nepalin reissut on vaan pistänyt kriteerit vuoristovaelluksien suhteen melko korkealle
Just äsken päätin, että torstaina lähden kotimatkalle. Ajelen silloin Belgradiin ja oon siellä 3 yötä. En oo käynyt kaupungissa 10 vuoteen enkä silloinkaan ehtinyt tutustua siihen. Jospa nyt sitten.
Diaesityksiä ei saa toistaiseksi näkymään, yritän selvitellä mikä siinä on ongelmana.
Mut näihin kuviin ja tunnelmiin.
kesis

Sekava sunnuntai

Tai noh, miten sen ottaa. Tänään näin yhden elämäni hienoimmista kaupungeista. Ei erityisen tunnettu, nimeltään Piran. Tuli sellainen fiilis, että siellä vois asustella muutaman kuukauden ja vaan ihmetellä.
Muutenkin Slovenia on jättänyt positiivisen vakutelman, huomattavasti parempi kuin Kroatia. Täällä toimii kaikki, mutta kuitenkaan ihmisiä ei ole tasapäistetty, kuten Balkanilla on tapana. Maalla on selvästi oma sielu ja ihmiset vaikuttaisivat olevan balanssissa. Kyllä tänne kelpaa matkustaa.
Piranin jälkeen menin hetkeks pöjöttään piitsille ja luin loppuun slummien miljonääri kirjan. Se oli todellinen matka takaisin Intian muistoihin. Olen katsellut kyseistä leffaa useita kertoja, mutta en koskaa alusta loppuun. Kirja oli kyllä erittäin hyvä luotaus intialaiseen kulttuuriin. Muutamaan otteeeseen lähis elin mukana junamatkalla tai samosa ostoksilla. Varsinkin niille, jotka ovat Intiassa matkustaneet, suosittelen luettavaksi. Se tuo muistoja mieleen.
Jos kaikki menee tuubiin, niin huomenna lastaan talvirenkaaat auton takabaksiin ja sit suuntaan vuorille. Tarkoituksena olla perjantaihin asti haistelemassa raikasta vuoristoilmaa ja sit suunta Balkanille.
Plitvecin kuvakavalkadi antaa odottaa itseään jonkin aikaa. Ottamani kuvat on sen verran isoja, että niitä ei saa mitenkään pyörimään diaesityksenä. Joudun sit pienentämään valitsemani kuvat ja se tapahtuu jossain vaiheessa, kun oon Kosovossa.
Siinä kaikki tällä kertaa, Intia opettaa ja nyt mä lähden syömään fisua.

Koper

Varsin miellyttävä kaupunki. Juuri tulin yöstä hymyssäsuin. No se ei ollut syy kirjoitteluun vaan se, mitä näin matkalla tänne tänään. Yhdessä risteyksessä jarruttelin ja lueskelin kylttejä. Se oli jyrkässä alamäessä, noin 9% alamäkeä. Samaan aikaan kun kiihdyttelin vauhtia, niin viereiselle kaistalle ilmestyy haukka ihan mun viereen myös kiihdyttämään vauhtia, Se oli kuin oltais oltu viivalla, mentiin rinnakkain jokunen sekunti. Sinä aikana en hengittänyt ja katselin vaan sivulle. Aivan uskomaton juttu, se lintu lensi ihan samaa vauhtia, kunnes nousi yläilmoihin. Pitää vielä tutkia kuvastoa, jos pystyis tunnistamaan, mikä haukka se oli. Oli kyllä sävähdyttävä kokemus.
Koperin yöelämä tarjosi Deep Purple cover bandin keikan. Hieman hymyilytti homma jo etukäteen. Solisti oli ilmiselvä jakeluautokuski ja sit pari hänen broidiaan myös soitteli bändis. Sit siihen oli värvätty pari nuorempaa kaveria kosketinsoittimiin ja skittaan. Meininki oli jokatapauksessa ihan jees. Mut nyt nukkumaan, huomenna uudet kujeet.
kesis

Pitäkää tunkkinne...

Otsikko kuvastaa viimeisen vajaan vuorokauden tapahtumia hyvin. Mutta se mitä tapahtui ennen sitä oli jotain aivan mahtavaa. Plitvicen luonnonpuisto oli sykähdyttävä. Kävelin siellä sen pisimmän reitin, 21 kilsaa, vietin siellä aikaa 8 tuntia ja otin 449 kuvaa. Kerrassaan ilmiömäinen mesta. Onneks oli niin kuuma kuin oli, joten suurimmat ihmismassat meni piitsille. Sit toisekseen se suurin massa ryhmämatkailijoita kulki sähköveneillä ja pikkubusseilla paikasta toiseen. Sillä pitkällä reitillä ei ollut kuin muutamia ihmisiä. Yritän hieman sulatella kokemaani ja kun on kunnon nettiyhteys, niin lataan pikku diaesityksen pyörimään.
Sit toi pitäkää tunkkinne osuus; tulin suht väsyneenä patikoinnilta, tietty liian vähän join nestettä, kun piti ottaa kuvia, niin se hieman unohtui. Syöminenkin aamupalan jälkeen sisälsi muutaman ompun ja pari makiaattoa, joka piti koneen käynnissä. Vuokraemäntä sanoi jo aamulla, että talo voi olla täynnä, joten mulla ei varmaan ole huonetta. No näinhän siinä just kävi. Itseäni ihmetytti se, että niillä ei ollut mitään auttamishaluja tarjota kämppää naapurista. Guentherlandiassa ne tietää aina naapuritalojen tilanteen ja jos oma talo on täynnä, niin vieraat ohjataan naapuriin. Noh, män lähdin jo käveleen sinne naapuriin, mutta ovella tuli just toi pidä tunkkis systeemi ja päätin ajaa rannikolle syömään tuoretta fisua. Siitä vuorten yli vajaa pari tuntia. No tietty majapaikasta ei tietoakaan ja yllättäin sillä alueella oli hyvin tukkoista. Sit jossain kyllässä ajoin tien sivuun ja samalla peruuttelin Audin puskurista maalit pois, noh sellaista sattuu.. Pitkien etsintöjen jälkeen löysin jonkinlaisen loukun. Kaveri vuokras sen mulle kun lupasin olla 3 yötä a' 40 egee. Mä maksoin sille ekasta yöstä 50 ja lupasin maksaa seuraavana päivänä lisää. Kämppä oli sellainen, että edes 25 vuotta sitten poliisikoulun asuntolan kämpät ei ollu niin huonoja. Fisu sen omistajan ravintolassa oli suht jees, mutta ei missään nimessä 30 egen arvoista, mitä se siellä maksoi. Yön hikoilin siinä kioskissa, ei tietty ilmastointia, ja aamun eka päätös oli et nyt eteenpän. Koko systeemin henkilökunta nukkui vielä, joten heitin avaimen pöydälle ja totesin, et pitäkää tunkkinne, mä suuntaan pohjoiseen. No sen tarkempaa suunnitelmaa ei ollut. Välillä pysähdyin kahville ja katselin karttaa. Huomasin muuten aikaisemmin tällä reissulla, että navigaattori suht on hyödytön, jos ei tiedä mihin on menossa. Kertaalleen jo päätin, et ajan Italiaan, siellä saa hyvää sea food spagettia. No lähes kaikki vastaantulevat autot oli italialaisia. Jotain vikaaa siinä maassa on, jos kaikki tulee sieltä pois. Sit totesin, että Slovenialla on myös rantakaupunkeja. Siitä vaan randomina katselin, että Koper on varaan ihan jees. Täällä mä nyt nautiskelen parhaillaan Lasko merkkistä olutta ja lopettelen tätä tarinaa. Itseasiassa sain sen rengashommankin hoitumaan. Mun slovenialainen tiimikaveri tulee lomille nyt vkl ja renkaat toimitetaan hänelle. Käyn poimimassa ne sieltä ens viikon alussa. Hieno maa tää Slovenia. Alkuviikosta varmaan suuntaan vuorille, mutta parempi kun ei ennakoida. Tällä reissulla asiat onnistuu parhaiten kun ei suunnittele mitään. Mä lähden katsastaan Koperin kaupunkikuvaa, mukavaa viikonloppua sinne.
kaupunkikesis

Plitvicen luonnonpuisto odottaa

tänään ajelin hollille tänne luonnonpuiston kupeeseen. Täällä onkin majataloja ihan yllin kyllin. Itseasiassa tossa on skimbakeskuksen alaasema 100 metrin päässä Vertikaalia näyttäis olevan Mt Messilän verran, tai ehkä hieman vähemmän. No hiiihtämään tänne ei ole kuitenkaan tultu vaan patikoimaan ja ihastelemaan luonnon kauneutta. Huomenna olis 21 kilsan patikointi todella erikoisessa maastossa.Kävin tänään ottamassa muutaman näpsyn tossa lähtöpaikalla. Vaikutti todella hienolta, vaikka jengiä täällä on varmaan paljon. Tosin uskoisin, että tuota pisintä reittiä tuskin kovin monet kävelee, koska tuolla järvialueella voi liikkua osan matkaa pikku laivoilla, jotka on sähkökäyttöisiä. Luonnonpuistossa ei saa edes uida. Vedet näyttikin todella kirkkailta, kaloja näkyi vaikka kuinka. Huomenna sit aamusta liikkeelle ja kokopäivä reissu. Jos tässä majatalossa vaan on tilaa, niin olen tässä toisenkin yön. Ihan jees mesta, ihan kuin alppikämpät guentherlandiassa. Kelikin suosii, huomenna on enään 33 astetta, joten ihan hyvä patikointikeli. Ehkä joku pikku pullo vettä pitää ottaa mukaan...
kesis

Terkut ... ööh, missäs sitä nyt ollaankaan..

Pitkä viikonloppu vierähti Budvassa, Montenegrossa. Se meni parin duunikaverin kanssa maailmaa parantaessa. Tänä aamuna lähdin sit ajeleen sieltä Kroatian suuntaan.
Aamulla ei ollut oikein selvillä mihin oon menossa, pohdiskelin sitä siinä ajon aikana. Dubrovnik, joka on ihan Kroatian helmi, jäi hieman vähemmälle huomiolle. Auton lämpömittari näytti jo aamu 10 aikaan kaupungin kohdilla 39 astetta, joten ei kovin paljon houkutellut lähteä käveleen vanhaan kaupunkiin. Ihastelin sitä vuorilta, kun lähestyin kaupunkia.Jatkoin matkaa rannikkoa pitkin pohjoiseen. Jossain vaiheessa kaivoin parin kaverini ohjeita parhaiden paikkojen metsästykseen.Kroatialaisen duunikaverini ohjeen mukaan päädyin lopulta Paklenican luonnonpuistoon. Ajattelin että se on vuoristoa ja varmaan hieman viileämpi paikka. Täällä on jossain määrin sellainen fiilis, että nyt on liian kuuma valkoiselle miehelle. No tämä olikin sit ihan paljasta puutonta kalliota ja sopii oikein hyvin kalliokiipeilyyn. Se on kuitenkin väärä laji tällä hetkellä. Huomenna ajan seuravien vihjeiden perusteella Plitvicen luonnonpuistoon. Siellä pitäis olla kaikenlaista nähtävää.
Sen jälkeen suuntaan varmaankin Sloveniaan Bohinj järvelle patikoimaan. Joutuu varmaan skippaamaan Dolomiitit kokonaan, koska siellä satelee edelleen ja silloin ei kannata lähteä kiipeileen kalliota. Pienenä haasteena on saada ostamani talvirenkaat Saksasta toimitettua tänne jonnekin, että voin ne sit poimia kyytiin kun lähden ajeleen takaisin Balkanille. Noh, asioilla on tapana järjestyä. Blogipäivityksiä tulee sitä mukaa, kun pääsen sivistykseen, mistä löytyy yhteyksiä.
OIkein mukavaa heinäkuun jatketta lomalaisille kuin myös duunareille.
keski euroopan kesis

Joskus herätys tulee aikaisemmin

Viime yönä se tuli 02.57 kun joku ampui rynnäkkökiväärillä tuossa meidän pihapiirissä. Siinä ei kyllä tarvinut torkkuherätystä, sitä oli kerrasta hereillä. Noin 10 laukausta siinä ammuttiin, sen jälkeen oli hiljaista. Hetken mietiskelin, että pitäiskö asiasta soittaa poliisille, mutta sen verran väsytti, että ei jaksanut. Hetken mietiskelin syytä ampumiseen, happy shootingia se ei ollut tuohon aikaan. Ehkä joku oli vetäissyt känöset ja kaivoi piirongin laatikosta AK-47 esiin ja ruilutti hetken taivaalle. Mitään särkymisen ääniä ei kuulunut, joten taivaalle ne varmaan ammuttiin. Mahtoi vastapäätä asuvat svedu frouvat olla täpinöissään, kun puoli vuotta siten niiden kämppään murtauduttiin niiden nukkuessa. Nyt pikku ampumista.
Noh, tää on välillä tällaista.
Illalla purettiin traumoja ja grillailtiin taimenta meidän valurauta kaasugrillillä. Siitä tuli kerrassaan mainiota. Päätettiin kämppiksen kanssa pitää kerran viikossa kalaillallinen. Siinä voi sit samalla ottaa lasillisen valkkaria ja rentoutua hetkeks kriisialueen stressistä.
Huomenna lähden välittömästi työkiireiltäni päästyä kohti Budvaa, sinne on kohtuullisesti matkaa, mutta eiköhän illalla jo pääse huljutteleen varpaita Adrianmereen.
Kaikille oikein mukavaa hellekesää,
kesis

Loma - ihmisen paras ystävä

No niin, nyt on muuttolaatikot purettu ja tavarat ovat löytäneet paikkansa. Muutamat yöunetkin on nukuttu ja ainakaan tähän mennessä en ole kertaakaan herännyt aamun rukouskutsuun, joten kyllä tässä kelpaa asua.
Duunissa ollut yllättävän paljon puuhaa, sit kun tällä viikolla kesä tuli takaisin, niin voi kyllä todeta, että hiki tulee duunissa. Reilu viikon tuota mukavan viileää, 20-25 astetta, jaksoa kesti. Nyt taas tulossa reilu 30 graadia. Onneks perjantaina alkaa loma, joten antaa paistaa vaan.
Tarkoitus oli alunperin lähteä Autolla Serbian läpi ja suunnata Dolomiiteille kiipeileen Via Ferrataa. Nyt ens viikon sääennusteet sille alueelle on varsin sateiset, joten suunnitelmiin tuli muutos. Kaverit soitteli eilen, että ne on lähdössä viikonlopuks Budvaan ja pyysivät mua ajamaan lomille sitä kautta. No pikku koukkaus siitä tulee, mutta toisaalta mukavampi huljutella varpaita Adrianmeressä, kun on liki 40 astetta lämmintä. Sitäpaitsi Montenegrossa on erittäin hyvää punkkua ja bissekin ihan kelvollista, joten janoon siellä ei kuole.
Sit kun varpaat on huljuteltu, lähden ajeleen Kroatian rannikkoa pohjoisen suuntaan. Italiassa saa myös hyvää punkkua ja kuuleman mukaan pastakin olis ihan kelvollista. Ehkä istuskelen päivän ajomatkan päätteeksi johonkin tavernaan. Otan kartan esille ja siinä punkkua maistellessa suunnittelen mihin suuntaan seuraavaks. Paluu Balkanin Pariisiin on 24.7, joten reilut pari viikkoa siinä on aikaa kikkailla.
Yritän päivittää blogia jossain vaiheessa, joten jos joku on reitin varrella, niin peukkua pystyyn vaan, olis Audikyytiä tarjolla .
Oikein hyvää lomaa kaikille ketkä sitä viettävät.
kesis

Eka yö uudessa kodissa

Huh mitä härdelliä tää viikonloppu, tai ainakin siltä on tuntunut.
Vihdoin tänään iltapäivällä sain loputkin kamat siirrettyä naapuritaloon, tai siis uuteen kotiini. Vanhan kämpän avaimet on luovutettu ja nyt pöjötän uuden kodin sängyssä. Ehdottoman hyvää on se, että langaton verkko, voi surffia netissä jopa vällyjen alla.
Kämppä on täynnä kamaa, kun huone on hieman pienempi kuin edellinen enkä jaksanut ja ehtinyt järjesteleen kamoja. Noh, perjantaihin aikaa pistää kämppä kuntoon, ennenkuin lähden autoileen eurooppaan.
Teitä ilmojen haltiat hemmottelee helteellä. Täälläkin on ollut ihan jees keli. Äsken kun grillailtiin pihalla, niin oikein hyvin siinä tarkeni. Nyt illaks keli kyllä hieman viilenee, mutta toisaalta se on ihan jees, ainakin toimisto on aamulla viileämpi.
Lauantaina käytiin kämppiksen avo bemarilla, Z4:llä ajelemassa Skopjessa. Ihan mukavaa kyytiä kakspaikkaisella autolla. Jos oli edellinen kämppis erittäin hyvä, niin ei voi moittia nykyistäkään.
Tossa perjantaina oli duunissa kaikki yhteydet poikki, mut mulla oli vanhoja valokuvia levyasemalla. Tein siinä sit aikamatkan muutamien vuosien taakse ja katselin reissukuvia. Tavallaan se oli virhe, koska heti napsahti reissukuume. Päätin kuitenkin esitellä teille joitain kuvia matkojen varrelta tässä blogissa. Ehkä jossain vaiheessa teen diaesityksiä, mutta alkuun jotain hullunkurisia teemakuvia. Näin kuumimpaan loma-aikaan sopii hyvin tuo hieman väsynyt juhlija jossain päin Burmaa, eli Myanmaria. Eli kyllä sitä muuallakin ryypätään kunnolla.
Oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille teille.
eutyömies