Zadar

Päivän kilsat 77 km yhteensä 1063 km. Päivän reitti  Sibenik - Zadar

Alkuun hyvää vappua kaikille.

Vappuhan on työläisten juhla, joten sen kunniaksi punainen ruusu.

Olipas lungi ajopäivä, tasaista maastoa, loppumatkasta jonkin verran vastatuulta. Keskari oli varmaan jonkin verran yli 20km/h ennen Zadaria, mutta työntelin aika pitkään fillaria tuolla vanhassa kaupungissa kun etsiskelin kämppää.
Jossain vaiheessa päivällä muistui mieleen, että lomaakaan ei ole enään kuin kaks kuukautta. Taisinpa siinä huudahtaa muutamaan otteeseen, että "loma loppuu..."! Joskus puolimatkassa ajoin se britti herrasmiehen kiinni, jonka kanssa oltiin Bari - Dubrovnik lautalla. Annoin hänelle hieman vetoapua, kunnes pysähdyin syömään evääksi tekemiäni metukkaleipiä. Ajoin kaverin kyllä vielä uudelleen kiinni ennen Zadaria.
Tänään oli hieman hankaluuksia löytää kämppää. Täällä on aika paljon porukkaa ja tietty mulla ei ollut mitään varauksia. Kyselin muutamista paikoista ja soitinkin yhteen mestaan. Kaveri lupas pistää tekstarina osoitteen, mistä voin hakea avaimet. Vartin päästäkään tekstaria ei kuulunut, joten huomautin asiasta enkuksi ja totesin loppuun suomeksi, että pidä tunkkis. Sit ajelin hieman ulos vanhasta kaupungista ja löysin majoituksen. Talon emännällä on makee puutarha, mistä kukkakuvat on otettu. Kun kyselin huonetta, hän kertoi, että se pitää siivota ensin. Kysyi, että sopiiko, että odotan puutarhassa 15 minsaa oluella sillä aikaa kun hän siivoaa. Kaupat tehtiin välittömästi.
Todella hieno paikka tämä Zadar, mutta kieltämättä hieman ähkyä pukkaa noihin vanhoihin kaupunkeihin. Ei jaksa enään kuvata niitä, vaikka upeita ovatkin.

Näillä eväillä jaksaa polkea

Pro tason grillibileet

Metukkaleipä maistuu vesistön äärellä

Nuoralla kävelijä Zadarissa

Tuosta se kaveri nousi jaloilleen

Tuossa kerrostalossa voisin asustella

Päivän kilsat 80 km yhteensä 986 km. Päivän reitti  Split - Sibenik

Aamulla kuuntelin sateen taukoamatonta ropinaa hotellin kattoikkunaan. Kahdeksan pintaan se kuitenkin loppui ja taivaskin aukeni joskus puolen päivän aikaan. Viileää oli kyllä aamulla, 11 astetta. Toista kertaa jotui ajamaan pitkillä lahkeilla. Ajoin ulos Splitista ja suuntasin D8 tielle. Sehän muuttuikin moottoriliikennetieksi lähes heti kaupungin ulkopuolella. Noh, en nähnyt mitään pyöräilyä kieltäviä kylttejä ja kun autoilijatkaan eivät tööttäilleet sen kummemmin ajelin sitä jonkun 30 kilsaa alkuun. Ahkeruus makiaattojen jälkeen päätinkin suunnata pikkuteille. Koukkasin sisämaahan ja siellä olikin mäkiä kiivettäväksi. Sinällään vertikaalia ei järkyttävästi 900m, mutta se oli lyhyellä matkalla ja nousut kuten myös laskut oli todella jyrkkiä pikkuteitä. Liikennettähän siellä ei ollut lainkaan. Se oli mielenkintoinen aikamatka Jugoslaviaan, vaikka en ollut kaukana rannikolta, tuolla aika oli pysähtynyt 80-90 luvulle. Jossain vaiheessa kun kiipesin jotain nousua, muistui mieleen, että en ole edes maistanut Kroatialaista bissee tällä reissulla. Sen koomin päätin ajaa lyhyen päivän ja korjata virheen. Mollukkakin alkoi paistaa toden teolla puolen päivän jälkeen, joten terdekeliä oli tiedossa. Sibenikin kaupunki sattui sopivasti hollille joten sinne seis. Majapaikkakin löytyi, kun stoppasin yhdessä risteyksessä ja kyselin terassilla siivonneelta naiselta kämppää. Sen mies puhui enkkua ja kertoi, että kämppä löytyy ja hänellä on baari ja olut on kylmää. Kaupat tehtiin välittömästi. Muutaman bissen jälkeen käppäilin kylillä. Tämäkin kaupunki on tietty UNSCOn suojelukohde ja aivan hiton kaunis vanhakaupunki ja rantabulevardi. Vastaavan tyyppisiä kaupunkeja tuntuu olevan koko Kroatian rannikko täynnä.
Muutama näpsy tältäkin päivää. Oikein hyvää vappua sinne Suomeen ja pitkät kalsarit jalkaan jos ootte menossa Ullikselle.

Vettä näkyvissä sisämaan kierroksen jälkeen

Joutsenet oli tajunneet, että pohjoiseen ei kannata lentää vapuksi

Split

Päivän kilsat 91km yhteensä 906 km. Päivän reitti  Drvenik - Split

Aamulla kun heräilin väsäämään aamupalaa, vettä ropisi tasaiseen tahtiin ikkunaan, ihan niinkuin oli ennustettu. Oli hieman nihkeä startti, piti hieman katsella vaihtoehtoisia majapaikkoja, jos sade yltyy ja tuultakin oli luvattu ihan riittävästi. Kroatti kaveri, joka matkaa Rijekasta Dubrovnikiin viikonlopuks kehoitti jäämään paikoilleen juomaan bissee, kunnes sää paranee. No mä lähdin sadekamat päällä kokeilumielellä ajelemaan. Alkuun pikku tihkua, mutta niin vähän, että riisuin sadekamat ja otin vaan Brindisistä ostetun uudenkarhean kirkkaan keltaisen tuulirotsin lämmikkeeksi. Se oli tosi jees ja niin kirkas, että jopa jakeluautot jätti suosiolla tilaa. Keli oli kaikenkaikkiaan oikein hyvä. Sade alkoi oikeastaan vasta kun pääsin jo Splitiin.
On toi reitti kyllä hieno, siinä on aivan mielettömän kauniita pikku kyliä muutaman kilsan välein. Sanoisinpa että vetää ihan vertoja Amalfin rannikolle paitsi, että täällä sitä herkkua riittää satoja kilometrejä. Monta kertaa joutui tekeen alamäessäkin kunnon jarrutukset, kun maisemat oli niin huikeat. Tänään ei edes ollut mikään hyvä kuvauskeli, mutta hyvältä ne näytti silti.
Toi 91 kilsaa meni nopsaan pikku myötätuuleen vaikka vertikaalia nousua tuli taas lähes kilsa. Nyt on pari päivää tuullut todella reippaasti. Suurimman osan aikaa sivumyötäinen tuuli, mutta välillä kun laskee noita vuoren seinämiä alas ja tietty se on serpentiiniä. Siinä osuu välillä melkoiseen tuulitunneliin. Kova sivutuulikaan ei haittaa, kun kanttaa reilusti tuuleen päin. Sit kun tulee kunnon puuskia reilussa vauhdissa, niin siinä joutuu jo hieman tekemään töitä, että fillari menee sinne minne sen pitäis mennä. Onneks tie kuitenkin oli kuiva, niin renkaissa oli pitoa.
Splitiin lähestyminen oli mielenkiintoinen, ihan kuin olis ajanut Kehä III siellä liikenteen seassa. Perjantai iltapäivällä siellä oli muutama muukin liikkeellä, mutta ihme kyllä mitään ongelmia siellä ei ollut. Ajoin Splitin vanhaa kaupunkia kohti ja ihan tsäkällä löysin makeen hotellin joka on osa vanhaa kaupunkia ja UNESCOn suojelukohde. Yks huone jäljellä sika alennuksella 35€ ja hintaan sisältyi oikein passeli viinin maistelu setti. Nyt on hinta/laatu kohillaan. Netti on hieman hidas, johtuukohan siitä, että tässä on yli metrin paksuiset seinät. Tämä mesta http://diocletianpalace.com/  109€ näyttäis olevan normi hinta yöstä.

Huomenna ralli taas jatkuu, suunta kohti Rijekaa, katsotaan missä illalla pää isketään tyynyyn. Täytyy myöntää, että kolmen yön kokemuksella tämä on täysin päinvastainen kokemus, mitä mulla on tästä rannikosta edelliseltä reissulta. Kannattaa siis ajaa Surlylla eikä Audilla. Tohon loppuun päivän kuvakavalkadi.

Kun se kulkee, niin se kulkee

Päivän kilsat 121 km yhteensä 815 km. Päivän reitti Dubrovnik - Drvenik

Vaikka tänään vertikaalia nousua 1200 m, silti keskari lähes 21 km/h. Tuo otsikko ei kuitenkaan tarkoita pelkästään sitä. Oli kyllä makee ajopäivä, yksi elämäni parhaimmista. Tuli kyllä huudettua JIIIIHAATA useampaan kertaan, oli niin makea fiilis. Mähän olin näillä kulmilla 2011 kesällä lomailemassa. Lähdin Kosovosta Audilla kurvaileen entisen Jugoslavian road tripin. Tästä Kroatian rannikosta mulla jäi todella surkea fiilis. Kaikki oli ylihinnoteltua ja kukaan ei halunnut tarjota majoitusta yhdeksi yöksi, vaikka ei ollut edes kovin sesonkiaika. Huonolla tuurillakaan hommaa ei voi selittää, koska olin täällä kuitenkin useamman yön. Nyt asiat vaikuttavat olevan eri tavalla.

Aamu alkoi kivasti, lyhyin reitti tuolle D8 tielle oli portaita pitkin suoraan majatalolta. Alkuun siis kannoin kaikki kamat noita portaita pitkin, että pääsin ajamaan. Voin todeta, että alkulämmöt oli ihan hyvät. Tänään oli jo aamulla 20 lämmintä.

Sen jälkeen vuorossa sillan ylitys, oli todella makeet maisemat. Ei vaan viitsinyt sillalla näpsiä kuvia, kun siinä sattui olemaan hieman liikennettä.

Toi D8 tien liikenne oli hieman arvoitus. Olihan siinä alkuun todella paljon liikennettä, mutta fillaristi sai hyvin tilaa. Näyttää täälläkin olevan noi jakeluautot, jotka ajaa välillä ihan hipoen ohi. Rekkakuskit on kyllä odottaneet kärsivällisesti turvallista ohituspaikkaa ja kukaan ei tööttäile muuten kuin kannustukseksi.

Tännekin on rakennettu muuri.

Vaaran paikka, kumpaahan pitäis varoa enemmän. Kuten lipusta näkyy, tänään tuuli reippaasti

Kappale kauneinta Bosniaa...

Loppuun vielä kuva mun majatalosta Apartment Luna Drvenik. Aivan mieletön systeemi. Mä etsin kämppää jo tossa edellisessä kylässä. Se tuntui olevan todella autio ja lähinnä siellä fiksattiin majapaikkoja. Kysyin yhdeltä vanhemmalta herrasmieheltä majoitusta. Hän ei halunnut avata oviaan yhden yön takia. Kehotti menemään naapuriin. Koputtelin niiden ovea, siellä räksytti ainoastaan koira, eikä kukaan avannut. Odottelin aikani, niin sit se herrasmies vikkas mut luokseenja tarjosi alakerran huoneistoa. Sieltä tulvahti oikein kunnon homeen haju ja hintakaan ei olis ollut kuin 50€/yö. Siivouskin oli unohtunut siinä vaiheessa kun viime kauden viimeiset asukkaat lähti. Kiitin ja hyppäsin fillarin selkään. Onneks täällä on näitä kyliä muutaman kilsan välein. Tästä kylästä lähtee lautta Hvarin saarelle joten täällä oli jo elämää. Stoppasin ekana tän majatalon edessä, kun frouva kasteli kukkia. Kysyin majapaikkaa yhdeksi yöksi ja vastaus oli hyvällä enkulla, että sulle kyllä löytyy. Kurkkasin kämppään sisään ja tämä on tosi makee. Tämä on juuri valmistunut ja olen eka asukas. Talon isäntä tuli kantamaan mun kamoja ja emäntä riensi hakemaan tervetuliais drinkiksi jotain kotitekoista kirsikkaviinaa, joka oli oikein hyvää. Hintaa en edes viitsi tänne kirjoittaa, koska tämä on niin halpa. Kun se kulkee, niin se kulkee... Katsotaan mihin matka huomenna jatkuu.

Dubrovnik

Tänään patsastein täällä kylillä ja huomenna jatkan matkaa rannikkoa pitkin pohjoiseen. Tämä on kyllä hieno mesta, vaikka tuolla vanhassa kaupungissa olikin hieman liikaa porukkaa. Enpä kyllä menis sinne sesonkiaikaan.

Tota siltaa pääsee testaamaan huomis aamuna

Arrivederci Italy - see you soon !

Päivän kilsat 127 km yhteensä 694 km, Reitti  Brindisi - Bari

Eilen oli kiva ajella monen välipäivän jälkeen. Selvästi Brindisissä suoritettu lepo ja oikeanlainen tankkaus antoi voimia pitää ihan kelpo vauhtia eilisellä etapilla. Limoncellon vaikutusta ei tietenkään voi väheksyä.

Ajelin tosiaan Ostunin ja Alberobellon kautta Brindisin satamaan. Ostunin vanhan kaupungin pystyin lähes missaamaan, se jäi hieman reitiltä sivuun ja sit kun istahdin kahville, miten, että onhan noita nähty ja voihan siellä käydä ens kerralla...
Alberobelloa lähestyessä maisemaan ilmestyi Trullo tai Trulli taloja. Veikeän näköisiä kämppiä, liekö niillä ollut jokin käytänöllinen syy, miksi ne on rakennettu tuollaisiksi. Alberobellossa on yksi kaupunginosa täynnä noita taloja.
Bariin saavuin jo hyvissä ajoin. Oli aikaa syödä ja ottaa pari palautusbisseä. Laivaan pääsy ja lippujen vaihto olikin kyllä oma lukunsa. Tuli mieleen ehdottaa, että tulkaa vaikka Helsinkiin katsomaan kuinka homma hoidetaan. Dubrovnik laivalla oli selvästi takana loistava tulevasuus. Puoli kolmen aikaan yöllä putosin lähes sängystä, kun oli hieman merenkäyntiä. Kyllä se kippo kuitenkin Dubrovnikiin asti seilasi. Laivaan pääsyä odotellessa juteltiin toisen matkapyöräilijän kanssa. Kaveri kertoi aloittaneensa harrastuksen 57 vuotiaana ja nyt 69 vuotiaana ihmetteli, miksi hän edelleen ajaa... Ehdotin sällille, että kannattaa olla toukokuun puolivälin jälkeen Dolomiiteilla, siellä ajetaan mielenkiintoisia Giro Italian etappeja. Kaveri aikoi suunnata sinne.