sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Balkanin Berliini - jaettu kaupunki, vai onko sittenkään?

Blogini on keskittynyt viime kuukausina enimmäkseen säätiedotuksiin ja Balkanin matkaraportteihin.Tänään on kuitenkin aika kirjoittaa muutama lause asiaakin.
Tästä mun asunnolta on noin 400 m matkaa sillalle, joka johtaa Ibar joen yli Pohjois Mitrovicaan. Siinä sillan kupeessa seisoessa tietää olevansa yhdessä Balkanin "hot spoteista". Joen eteläpuolella liehuvat Albanian liput (miksiköhän, vaikka ollaan itsenäisessä Kosovossa) ja pohjoispuolella liehuu Serbian liput (miksiköhän, vaikka ollaan edelleen itsenäisessä Kosovossa)? Tämän asian ymmärtäminen auttaa hahmottamaan hitusen tämän alueen tilannetta. Jonkin verran pitää tutustua historiaan, että voi ymmärtää nykyhetkeä. Näin kai joku fiksu kaveri aikoinaan totesi ja on kyllä ihan oikeassa. Ehkä en ole vielä tutustunut riittävästi historiaan, kun ihan kokonaisuudessaan tilanne ei ole minulle selvinnyt. Mutta aloitetaan helpommin ymmärrettävästä yhtälöstä. Siis pohjoispuolelle ensin. Ibarin pohjoispuolen asukkaista selvä enemmistö, lähes kaikki ovat Kosovon Serbejä.

Viereinen kuva on Ibarjoen pohjoispuolelta, sillalta jossa on kahinoitu tasaiseen tahtiin.Sillalla oli aikoinaan näkyvät vahdit, jotka seurasivat pohjoispuolelle tulijoita, ettei siellä vaan ollut heidän mielestään alueelle kuulumattomia joukossa. Serbit ovat organisoineet asiat niin, että sillan kupeeseen saadaan tänä päivänäkin nopeasti kerättyä väenpaljous. Kun pohjoisessa palosireenit soivat, on viimeistään aika poistua paikalta.

Oikeanpuoleinen kuva taas Ibarin eteläpuolelta.Kuvassa Kosovon vapautusarmeijan taistelija. Kaikki nämä taistelijat on kuvattu Albanian lipun kanssa.
Jostain syystä en ole vielä ymmärtänyt tuota Kosovon Albaanien vahvaa sidosta Albaniaan. Tokihan siinä on muutakin kuin kielisidos, mutta silti se ihmetyttää. Kun sunnuntaisin näkee paljon hääseurueita, niin autoissa liehuvat Albanian liput, eivät Kosovon.
Paljon on siis vielä opittavaa tästä alueesta, ennenkuin tuokin asia selkeytyy. Lähes 4 vuotta täällä ei ole asiaa kirkastanut, ehkä päinvastoin. Nyt kun Kosovon on itsenäinen valtio, luulisi, että joka puolella liehuu Kosovon liput, mutta näin ei kuitenkaan ole.
Jollain tasolla yhteisymmärrystä löytyy Ibarin molemmilla puolilla. Allaolevat kuvat eivät uskoakseni kuvasta kansan suurien rivien mielipidettä, vaan niiden jotka kyseisen vetoomuksen toteutuessa siitä hyötyisivät eniten. Se on varmaa, että se ei ole normaali työtätekevä kansa vaan ihan muut tahot.




Ibarin pohjoispuolen näkemys asiasta.







 Sitten Ibarin eteläpuolella asuvien näkemys.

Tavallaan tuo on oivallinen osoitus demokratian toteutumisen edistymisestä täällä. Ilmaisuvapaus on siis olemassa, ainakin tiettyyn rajaan asti.


Mutta kuten huomaatte, siis te, jotka jaksoitte lukea tekstin tänne asti, eikä vaan katsella kuvia. Tekstini ei tuonut mitään selkoa mihinkään asioihin. Paitsi, että Ibar on joki, joka jakaa kaupungin ja pohjoispuolella asuu kosovon-serbejä ja eteläpuolella k-albaaneja. Kaikki muu onkin jo sitten sekavaa tarinaa kuten tässä blogissa kuuluukin.

Loppuun kuitenkin vielä kevennys. Monet kollegoistani ovat ärsyyntyneitä jätteiden määrästä ja siitä, ettei täällä kierrätetä mitään. Viime viikolla tämän asia tuli todistettua valheeksi, kun omin silmin havaitsimme jätteiden kierrätystä. Alla oleva kuva siitä vielä todisteena. Siihen olen kyllä ihan tyytyväinen, että maito tänne tuodaan Sloveniasta..
          Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille - eutyömies.