Tämä on niin Afrikkaa, aivan
mahtavaa... Heti alkuu pikku nyanssi, johon olen törmännyt vain
täällä afrikassa. Kun tilaat bissen, niin kysymys kuuluu, kylmää
vai lämmintä bissee? Äkkiseltään kysymys jo kuulostaa ihan
älyttömältä, mutta sitä tarjoilijat kysyy. Olin jo unohtanut
koko jutun, mutta edelleen se on ajankohtainen. Selvitin asiaa kylän
miehiltä 2008 pitkällä afrikan kierrokselta, että miksi ihmeessä
kukaan joisi lämmintä olutta, jos kylmääkin on tarjolla. Asiaan
löytyy aivan looginen selitys; asiantuntijoiden, eli kylän miesten
mielestä lämmin bisse kohahtaa paremmin huppuun, eli sopii paremmin
kännihakuiseen juomiseen. Siinä vois äkkiseltään joku lukenut
tutkija esittään asiaan eriävän mielipiteen, mutta kukapa asian
paremmin tietäisi kuin kylänmiehet. Kun olen asunut kohta 3 vuotta
muslimivaltiossa, niin kännihakuinen juominen ei tulisi mieleenkään,
joten olen juonut bisseni vielä kylmänä.
Tästä taitaa tulla pitkä kirjoitus,
joten tässä vaiheessa voi ryhtyä katseleen kuvia, jos siltä
tuntuu...
Asuin pari päivää Kampalan
laitakaupungilla, oikeastaan ihan maalla. Nyt pari päivää taaas
ihan keskustassa. Nyt on olo, kuin asuis muurahaispesässä.
Kampalan minibussiasemalla riittää kuhinaa koko päivän.
Lataan
jossain vaiheessa videon nettiin, niin asia selviää paremmin.
Viimeiset pari päivää olin
bongaillut tipuja tuolla kaupungilla. En kuitenkaan niitä jotka
kulkevat korkokengillä, vaan sellaisia, minkä siipien väli on
lähes 3 metriä ja korkeutta 1,5 metriä. Tipu on nimeltään
Marabou Stork eli suomennettuna Afrikanmarabu.
Lintu ei ole mikään
kaunotar, mutta todellinen ilmojen valtias. Tossa niitä liitelee
keskustassa vaikka kuinka. Ne tekee pesänsä tien vierustojen puihin. Suomalainen haikara, mitä tuo hieman muistuttaa,
vaikuttais hyttyseltä tuon rinnalla. Noi tiput syö ihan mitä vaan
ja tarina kertoo, että Idi Aminin kaudella, kun ihmisiä tapettiin
tolkuttomasti, noi marabout lisääntyi paljon. Ne on kyllä
raadonsyöjiä, joten tarinassa voi olla perääkin.
Lento-ominaisuudet on kohillaan.
Meininki on kuin Hitchcockin linnut leffassa...
Tapasin muutama päivä sitten maalla
asuessani suomalaisia mimmejä. Tytöt opiskeli hoitoalaa ja olivat
täällä harjoittelussa. Sanoisin, että suht reipas ratkaisu lähteä
3 kk harjoitteluun, joka vielä tapahtuu eri puolilla Ugandaa. Sen
jälkeen suomalainen sairaalaa saattaa olla melko arvossa. Rispektit
koko 10 hengen porukalle näin blogin välityksellä.
Tämä lyhyt siivu mitä olen Ugandaa
nähnyt vaikuttaa erittäin positiiviselta. Jossain vaiheessa kun on
paremmin lomaa, pitää tehdä hieman pidempi reissu näille
kulmille. Samalla vois käydä vilkaisemassa miltä Ruanda näyttää.
Nairobiin verrattuna, Kampala on verrattain turvallinen. Vaikkakin
kadut tyhjenevät kun ilta tulee, mutta ei täällä niin paljon
ihmisiä ryöstetä kuin Nairobberissa. 18.10 lennän Nairobiin ja
yritän päästä seuraavana päivänä safarille. Kaikki
suunnitelmat on tietty vielä levällään, mutta niin sen afrikassa
kuuluukin olla.
Voi olla, että seuraavat päivitykset
tulee vasta Mombasan rannikolta kunhan pääsen sinne huljutteleen
varpaitani meriveteen...
Mukavaa viikonloppua kaikille,
tovottavasti minä vietän sen savannilla isojen kisujen vieraana.
kesis
