Kuuman kostean, minä tunsin
Mombasan... niin kai se Taiskan biisi meni ja ihan kohilleen se arvio
osui. Safarin jälkeinen elämä on ollut pelkkää chillailua. Pikku
kävelyä piitsillä, pötköttely aurinkotuolilla, lukemista, pari
bissee silloin tällöin – siis oikein mukavaa. Lauantaina olin
kuitenkin niin reipas, että ajelin matatulla Mombasan keskustaan
ihmettelemään, miltä siellä näyttää. Täältä Bampurilta
beachilta, missä asustelen, on Mombasaan matkaa noin 20 kilsaa. Se
on aika hikinen setti kun matkustaa matatulla. Oli kyll kiva käydä
siellä. Edellisestää kerrasta olikin jo 10 vuotta. Mombassa kun
käveleskeli, niin olis hyvin voinut kuvitella olevansa jossain
Etelä-Intialaisessa rantakaupungissa. Täällä asuu paljon
intialaisia, etenkin kaupungissa, niillä on omat hindu temppelit ja
muutenkin enemmistönä katukuvassa. Makee fiilis tuli kävellessä,
tosin se taas muistutti, että Intiassa pitäis taas lähteä
käymään. Intiassa kun käväsee, niin se vaatii muutaman kuukauden
lomaa.
 |
| Mombasan vanha satama |
Tosin voi olla, että pomo Suomessa odottelee mua duuniin,
eikä lomaileen – hankala homma... Samalla reissulla löysin Jo
Nesbon kirjan Leopardi. Ajattelin, että se sopii hyvin tänne
afrikkaan luettavaksi, pari kirjaa ehdin jo lukaiseen alkulomasta.
Kirjan alussa on hauska juttu, kun Harry Holea haetaan Hong Kongista
Norjaan tekemään duunia. Harrylla oli pikku putki päällä
edellisen jutun jäljiltä. Mun seuraava matka taas suuntautuu
Hong Kongiin ja olen siellä 4 viikon päästä.
 |
| Dhow vene Bamburi beachillä laskuveden aikaan |
Mutta nautiskellaanpa vielä mutama
päivä afrikasta. Aamupalakin maistuu jotenkin paremmalta
uima-altaan äärellä. Varsinkin noi tuoreet mangot, joita on joka
aamu tarjolla..
kesis
