maanantai 3. marraskuuta 2014

Imja Tse näkyy jo majatalon ikkunasta

Tervehdys Lobuchesta. Pari solaa ylitetty ja eilen illalla ihastelin auringon laskua Kala Pattarilta. Eka sola, Renjo La oli yksi kovimpia puristuksia mitä oon tehnyt.  Hommaa ei helpottanut se, että en nukkunut kuin pari tuntia edellisenä yönä. Cho La oli jo sit kuin päiväkävely Nuuksiossa. Huomenna vuorossa Kongma La. En toivo mitään niin paljon kuin edes kohtuullisia unia. 2 yötä mennyt peräkkäin parin tunnin unilla. Chhukhungissa olis pari lepopäivää tiedossa ennen Imja Tsen kiipeämistä. Täällä muuten on jäätävän kylmää öisin ja aamulla. Jatketaanpas tätä päivitystä Dingbochesta, kun eilen sen lähettäminen ei onnistunut. Yöllä pyörin makuupussissa vielä neljän jälkeen joten oli selvää, että Kongma La jää väliin. Hommaa ei kuitenkaan lopetettu vaikka sekin yöllä kävi mielessä. Koukattiin Phericen kautta ja kävin hakemassa nukahduslääkkeitä. Tänä yönä sit testi,  toimiiko ne. Jos homma ei pelaa,  niin sit voi huoletta pakata kamat ja lähteä Luklan suuntaan. Chhukhung on seuraava kylä ja Imja Tse näkyy tänne. Selvä juttu kyllä on, että mikäli ei pysty nukkumaan yöllä niin kiipeämisestä ei tule mitään.1200 m vertikaalia nousua vaatii muutakin kuin naaman liikkeitä. Jos mitään ei kuulu parin päivän sisään,  se tarkoittaa sitä että lääkitys on kohillaan ja hytisen teltassa tuolla perusleirissä. Näillä mennään ja katsotaan mihin se riittää... kesis