Ella, Ella jäi taakse. Toivottavasti myös tuo korvamato, https://www.youtube.com/watch?v=YUPxwKso_pQ vaihtuu pian uuteen biisiin.
Tuollainen vois olla vaihteeks ihan jees;
https://www.youtube.com/watch?v=P9mwELXPGbA
Ella oli tosiaankin kiva mesta. Tosin viimeisenä iltana siellä satoi niin kovaa, että en oo vastaavaa vielä kokenut. Onneks kylä oli kilsan korkeudella, niin ei tulvat heti uhkaa. Kävin vika päivänä ihmettelemässä kuvissa näkyvää rautatiesiltaa. Hieno mesta kerrassaan. Sinne piti lompsia rataa pitkin muutama kilsa. Ellan asemalla paikallinen asemamestari vaan totes, että ole varovainen 10 min päästä tulee juna vastaan. Onneks nämä juna on niin äänekkäitä ja liikkuvat suht hitaasti, että ehtii siirtyä pois kiskoilta.
Viimeisenä iltana söin Ellassa reissun parhaat safkat. Riisiä ja currya, curry sisälsi 12 erilaista settiä erilaisia sekoituksia. Ihan mielettömän hyvä, tietty sitä ruokaa oli liikaa yhdelle henkilölle. Harmitti, kun en muistanut ottaa kameraa mukaan silloin illalla. Netistä kopsasin yhden kuvan joka antaa hieman osviittaa safkasta. Noin länsimaisittain tuo setti oli todella halpa, noin 3,5 euroa.
Tossa on vielä jatkona pari aamiaiskuvaa; paikallista paksua jugurttia hunajan ja hedelmien kera, sekä rotileipää joka on täytetty kananmunalla.
Ella - Kandy junamatka oli todella makee. Maisemat oli huikean hienoja. Matkalla kiivettiin 800 m vertikaalia ja sit laskettiin 1,3 kilsaa alaspäin. Toi juna on suht uusi kiinalaisten valmistama. Kiskot on kuitenkin vanhat ja epätasaiset, joten kuvaaminen vauhdissa avonaisesta oviaukosta oli ajoittain haasteellista. Tarkoitus kun kuitenkin oli päästä perille, eikä singahtaa ovesta suoraan teeviljelmille.
Niitä teeviljelmiä siellä riitti. Monen tunnin ajan ne hallitsivat maisemaa. Korkeimmalla kohtaa kylät oli suht pilvessä ja loppumatkasta satoi vaihteeks vettä ihan reippaasti. Kuten muutamista kuvista näkyykin, kasvillisuus oli varsin lähellä. Ei kannattanut kurkkia kovin kauas ikkunasta, muuten saattoi banaanipuun lehti mäjähtää naamaan. Toi viimeinen kuva on asemalta, kun junan lähettäjä antaa rinkulan kuljettajalle. Se on merkki, että seuraavalle osuudelle voi ajaa ja kukaan ei tule vastaan. Joka osuudella oli vain yhdellä kuskilla rinkula hallussa. Käsittääkseni britit kehitti systeemin muutama sata vuotta sitten ja toimii edelleen.
Huomenna jatkan matkaa Negomboon, lentokentän kupeeseen piitsille. Mukavaa viikonloppua kaikille.
kesis
Tuollainen vois olla vaihteeks ihan jees;
https://www.youtube.com/watch?v=P9mwELXPGbA
Ella oli tosiaankin kiva mesta. Tosin viimeisenä iltana siellä satoi niin kovaa, että en oo vastaavaa vielä kokenut. Onneks kylä oli kilsan korkeudella, niin ei tulvat heti uhkaa. Kävin vika päivänä ihmettelemässä kuvissa näkyvää rautatiesiltaa. Hieno mesta kerrassaan. Sinne piti lompsia rataa pitkin muutama kilsa. Ellan asemalla paikallinen asemamestari vaan totes, että ole varovainen 10 min päästä tulee juna vastaan. Onneks nämä juna on niin äänekkäitä ja liikkuvat suht hitaasti, että ehtii siirtyä pois kiskoilta.
 |
| Teeviljelmiä |
Viimeisenä iltana söin Ellassa reissun parhaat safkat. Riisiä ja currya, curry sisälsi 12 erilaista settiä erilaisia sekoituksia. Ihan mielettömän hyvä, tietty sitä ruokaa oli liikaa yhdelle henkilölle. Harmitti, kun en muistanut ottaa kameraa mukaan silloin illalla. Netistä kopsasin yhden kuvan joka antaa hieman osviittaa safkasta. Noin länsimaisittain tuo setti oli todella halpa, noin 3,5 euroa.
Tossa on vielä jatkona pari aamiaiskuvaa; paikallista paksua jugurttia hunajan ja hedelmien kera, sekä rotileipää joka on täytetty kananmunalla.
Ella - Kandy junamatka oli todella makee. Maisemat oli huikean hienoja. Matkalla kiivettiin 800 m vertikaalia ja sit laskettiin 1,3 kilsaa alaspäin. Toi juna on suht uusi kiinalaisten valmistama. Kiskot on kuitenkin vanhat ja epätasaiset, joten kuvaaminen vauhdissa avonaisesta oviaukosta oli ajoittain haasteellista. Tarkoitus kun kuitenkin oli päästä perille, eikä singahtaa ovesta suoraan teeviljelmille.
Niitä teeviljelmiä siellä riitti. Monen tunnin ajan ne hallitsivat maisemaa. Korkeimmalla kohtaa kylät oli suht pilvessä ja loppumatkasta satoi vaihteeks vettä ihan reippaasti. Kuten muutamista kuvista näkyykin, kasvillisuus oli varsin lähellä. Ei kannattanut kurkkia kovin kauas ikkunasta, muuten saattoi banaanipuun lehti mäjähtää naamaan. Toi viimeinen kuva on asemalta, kun junan lähettäjä antaa rinkulan kuljettajalle. Se on merkki, että seuraavalle osuudelle voi ajaa ja kukaan ei tule vastaan. Joka osuudella oli vain yhdellä kuskilla rinkula hallussa. Käsittääkseni britit kehitti systeemin muutama sata vuotta sitten ja toimii edelleen.
Huomenna jatkan matkaa Negomboon, lentokentän kupeeseen piitsille. Mukavaa viikonloppua kaikille.
kesis
 |
| Goodbye Ella |
