sekavia tarinoita maailmalta: Krabi

Sonhgla - La Ngu: La Ngu 136 km (2289 km), La Ngu-Kantang Kantang 101 km (3490 km), Kantang - Krabi: Krabi 140 km (3630 km). Terveiset Krabin kaupungista. Oli tuossa matkan varrella sen verran surkeat nettiyhteydet, että tässä sit kolmen päivän pläjäys. Kirjauduin tuossa hetki sitten ihan kivaan hotlaan tässä Krabin keskustassa ja täällä systeemit toimii. Hotlan respastasta sai asiaankuuluvat palausujuomat näin kieltolaki aikana eli klo 14-17. Tosin en kyllä tiedä koskeeko tuo kieltolaki muita kuin kauppoja.

Kolmen päivän ajoista: eka päivä kun pistelin "coast to coast" oli todella helppoa ajettavaa, mukavasti ylämäkiäkin, sellaisia helposti ajettavia. Ajon helppous tietty johtuu siitä, että lepo oli tehnyt tehtävänsä Songhlassa. Eileinen satkun päiväkin meni helposti, mutta tänään joutui hieman punnertamaan tuon 140 kilsaa. Tosin tänään oli aika paljolti myös vastatuulta. Täytyy vaan pitää pidempiä palautuksia asiaankuuluvien juomien kera, niin jalka pysyy kepeänä.

Oli varsin pilviset ajopäivät, eli sinällään oikein hyviä ajopäiviä, varsinkin kun kertaakaan en kastunut. Katselin just tän alueen sääennusteita ja hyvin pilviseltä vaikutti. Tämä vaikuttaa jotenkin monsuunin jälkeiseltä keliltä, ei tammi-helmikuun keliltä, milloin yleensä paistaa joka päivä ihan täpöllä. Mua se ei sinällään haittaa, oon kyllä auringon paahteessa saanut olla enemmän kuin tarpeeksi, mutta kyllähän se harmittais, kun lennät viikoksi tai pariksi Euroopasta ja täällä on pilvistä ja sataa. Noh, villahousuja täällä ei kuitenkaan tarvitse ja valoisaa aikaa on noin 12 tuntia/vrk.

Valokuvia en juuri päivän mittaan ottanut. Pilvinen keli ei tietty suosi kuvaamista, mutta ehkä silmä on turtunut siihen mitä näkee, eikä enään tule sellaista wau efektiä, mika tapahtui reissun alkuvaiheessa. Maisemat oli hienoja. Kalkkikivi kallioita, joissa parikin sataa metriä suoraa seinämää. Hienoja kontrasteja, toki mittakaavat on niin isoja, että hankala sitä näkymää on kuvaan tallentaa. Tänä aamuna ajelin ekat länsirannikon piitsit. Näin siellä kaks turistia, muuten siellä ei ollut muita kuin paikallisia siivoilemassa. Eilisessä kylässä Kantangissa ei varmaan turisteja käy, koska siellä todella ihmeteltiin farangia ihan urakalla. Tänne Krabiin ajellessa jo tuossa matkan varrella maantiellä näin turisteja skoottereilla enemmän kuin viimeiseen kuukauteen. Tänne Krabin kaupunkiin kun pääsi, niin täällä nyt ei muuta näkynytkään kuin turisteja. En usko, että tilanne siitä juuri muuttuu, kun huomenna ajelen Ao Nangin piitsille. Yleensä en erityisemmin viihdy tällaisissa paikoissa, mutta nyt katoan todella mielelläni siihen suureen massaan, että paikallisten lapsien ei tarvitse osoitella sormella nähdessään farangin ja eikä intialainen ruokakaan ole ollenkaan huono vaihtoehto, pizzasta puhumattakaan.

Höpötys sikseen ja loppuun kuvia: La Ngussa asuin kalkkikivi kallion vieressä paikassa joka muistutti enemmän Nooan arkkia kuin resorttia. En meinannut löytää sinne, kun se oli niin jemmassa. Paikalliset sit neuvoi, että ajele vaan sinne vuoren reunaan asti. Siellä oli uskomaton kirjo eläimiä, lampaita, jotain joutsenia tai hanhia, joilla on kyy otsassa, kanoja, kukkoja, mirrejä mitä lie ja yks reilu metrinen varaani siellä myös lompsi. Ilmeisesti se ei syö noita eläviä kanoja, koska sitä ei muut hätistellyt mihinkään.