tiistai 10. tammikuuta 2023

Prachuap Khiri Khan

Eilisen reitti: Prachuap Khiri Khan kilsat 118 km (2307 km). Todella nautinnollista kruisailua meren rannalla, pilvisellä kelillä myötätuuleen. Tästä ei pyörämatkailu kyllä enään parane. Tämä Hua Hin - Songhla rannikkoreitti on kyllä ehdottomasti hienoin tämän mittakaavan reitti (900 kilsaa) mitä tiedän. Tiet täällä rannikolla ovat niin hiljaisia, suurin osa autoista paahtaa motaria pitkin. Muutamaan otteeseen fillarillakin joutuu siellä motarilla pistäytymään, mutta siellä on pari metriä leveä piennar kaksipyöräisille. Jossain vaiheessa kun pysähdyin ottamaan kuvia, vajaa 10 ukkoa painoi maantiepyörillä ohi. Niillä oli Hua Hin - Songhla painatus paidoissa ja löysinkin eilen netistä tietoa siitä porukasta. Se oli Hua Hinissa asustelevia, jopa mua vanhempia kavereita, jotka teki fillarireissuja. Niillä oli pari huoltoautoakin mukana. Hyvän näköistä meihinkiä, tosin itse ajelen pidemmät  reissut mielummin yksinään, niin voi valita vauhdin, päivämatkat ja tauot oman maun mukaan. Lähdin taas aamusta liikkeelle ja olinkin yhden aikaan täällä Prachuap Khiri Khanissa. Tämä pikku merenrantakaupunki jäi Bangkok - Singapore reissulta mieleen mukavimpana paikkana missä pysähdyin. Täällä on edelleen hyvä fiilis, vaikka liiketiloja on kyllä koronan jäljiltä tyhjillään, mutta toisaalta majoituskapasiteettia täällä on nyt enemmän tarjolla kuin ennen koronaa. Ei täällä mitään turistiryntäystä ole, mutta muutama kymmenen länkkäriä kuitenkin. Vkl tänne varmaan tulee thaikkuja Bangkokista. 

Tänään, hieman reilun kuukauden reissaamisen jälkeen, kävin eka kertaa piitsillä. Täällä on kyllä niin erikoinen piitsijärjestely, että tällaista ei varmaan löydy mistään muualta. Alle puolen kilsan päässä mun majoituksesta on lentotukikohdan aitaus. Alueen paras piitsi on sen lentotukikohdan sisällä. Siinäkään ei vielä mitään kovin ihmeellistä, mutta kun sinne piitsille on siviileilläkin pääsy. Portilla sotilas kysyi, mihin olen menossa ja kun kerroin meneväni piitsille, niin kaveri pyysi kirjoittamaan nimen vihkoon ja toivotti hyvää päivänjatkoa. Kukaan ei edes katsonut henkkareita. Siinä sit ajelen fillarilla kiitoradan poikki kohti piitsiä... Ihan kaikkialla maailmanpoliittiset jännitteet eivät ole samalla tasolla kuin Euroopassa tällä hetkellä. Mulla on 3 yön majoitus varattu, pitää varmaan huomenna pähkäillä, jäänkö vielä tänne, vai hyppäänkö satulaan. Loppuun taas kuvia:

Steissi vuodelta 1911


Eilen oli pilvistä ja tuulista

Kalastusalukset suojassa


Paljon karstikallioita eilisellä reitillä




Melkein sukua lohikäärmeelle

Täälläkin tuuli reippaasti eilen


Täällä on paljon vanhoja rakennuksia kunnostettu


Tuu rapsuttaan...