torstai 27. joulukuuta 2018

Phnom Penh

Päivän reitti:   Phnom Penh 123 km yhteensä 1629 km.

Tänään oli sellainen fiilis, että kun se kulkee, niin se sitten kulkee. Vedin yhdellä kaffetauolla tänne isolle kirkolle. Ajon aikainen keskinopeus näytti olevan 23,7 km/h, joka on ihan hyvä. Highway 6 oli ihan hyvässä kuosissa. Liikenne toki muuttui suht aggressiiviseksi, kun kaupunki lähestyi. Valitettavin piirre täällä on fillaristin kannalta, että vastaantuleva liikenne lähtee ohituksiin, vaikka aina ei olis tilaa ja siinä pitää olla sen verran hereillä, että väistää pientäreelle tai ojaan, jos tarve vaatii. Harvoin niitä tilanteita tulee eteen, mutta kyllä näiden isompien kaupunkien yhteydessä näin välilä käy. Tänään kuitenkin ihan mukavaa rentoa ajoa lievään myötätuuleen.
Olin viimeksi 11 vuotta sitten täällä ja tämä kaupunki on muuttunut todella paljon niistä ajoista. Siirtomaavallan aikaiset monumentit saavat siirtyä ja paljon uutta on rakennettu joka puolelle. Nyt kun kirjoittelen tätä ja katselen samalla hotellini 11 kerroksen ikkunasta Mekong joelle, näkymä on huikaiseva, mutta en silti vielä ole ihan varma, onko kaikki muutos ollut parempaan suuntaan. Aikaisemmin kaupungin profiili oli hyvin erilainen. Tein kyllä tuossa jo pelastautumissuunnitelman, kuten jokainen "bonus pater familias". Tulipalon sattuessa nousen portaita yhden kerroksen kattoterassille, tilaan oluen ja odottelen tilanteen selkenemistä.

Viimeiset 3 päivää olen tarjoillut paikallisille asukkaille timanttista jyystöä ajellessani kylien läpi. Eilen jouduin hetken pohtimaan toimintani hyväksyttävyyttä, kun ajelin muutaman muslimikylän läpi. 97% Cambodian asukkaista on buddhalaisia. Ajoin kuitenkin ainakin 4 kylän läpi, missä näkyi paljon muslimeja. Yhdessä kylässä naiset olivat jopa pukeutuneet burghaan, eli käsitykseni mukaan siellä noudatettiin suht tiukkaa islamin uskonnon tulkintaa. No minä tietty suhaan Surlyllä kylän läpi hihattomassa paidassa, fillarisortseissa ja timanttinen jyystö pauhaa puhelimesta täpöllä. Jos täällä yleensäkin kerää katseita puoleensa melko paljon, niin ehkä siinä kylässä niitä tuli vielä enemmän. En toki ole ensimmäinen enkä viimeinen fillaristi joka tuolla ajaa, mutta kyllä ne burghat kummasti kääntyi mun suuntaan. Kukaan ei kuitenkaan kivittänyt eikä näyttänyt aggressiivisia käsimerkkejä, joten varmaan siinäkin kylässä elämä on palannut ennalleen. Eilen yksi vanhempi frouva taisi jopa peukkua nostaa, kun sai kuunnella hetken tuota musaa, hänellä ei kyllä ollut edes huivia hiuksiensa peittona.

Yleisesti ottaen täällä suunnalla maailmaa on vaikea saada mitään suurta kulttuurien konfliktia aikaiseksi. Ihmiset ovat hyvin suvaitsevaisia, jos heitä kohtaan osoitetaan normaalia kunnioitusta. Känniääliöiden kanssa suvaitsevaisuus loppuu jossain vaiheessa, niin Pieksämäen nakkikioskilla, kuin täällä Indokiinassakin.

Parkkeeraan itseni tänne muutamaksi päivää pohtimaan seuraavaa liikettä. Toki tuota ikkunasta avautuvaa maisemaa voisi katsella pidempäänkin, mutta koska yhteiskunta odottaa edelleen palveluksiani kotimaassa, jotain reittiä on palattava Bangkokiin. Neuvottelen tässä hetken Mr Angkorin ja hänen serkkujensa kanssa, olisiko heillä jotain hyviä ehdotuksia reitin suhteen.

Garminin connect kertoo, että olen ajanut tänä vuonna yli 13 000 kilsaa fillarilla. Olisikohan niin, että sen kunniaksi voisi ottaa vaikka muutaman oluen.

Kuvia en juuri pysähtynyt tänään ottamaan, niitäkin vielä täältä tulee. Tuossa kuitenkin muutama;

Punjabilainen ravintola ihan hotellin naapurissa, on hyvä.

Näihin näkymiin on tyytyminen 

Tämän vuoden tilastot