Päivän reitti: Vieng Phoukha 121km/1176km
Ei mennyt ihan pintakaasulla tämä päivä. Oli yllättävän rankkaa nousta tuo 2km vertikaalia päivän mittaan. Käytännössä tasaista pätkää ei juuri ollut, vaan kokoajan suht jyrkkiä mäkiä ylös tai alas. Muutama hieman pidempi nousu, parhaillaan kiipesin yli kilometrin korkeuteen. Nyt on hienoista kipua polven yläpuolella, huomenna se sit selviää, onko rasitusvammaa vai jotain muuta.
Sinällään ihan kiva päivä, tie oli suht ok. Jonkin verran tietöitä, jolloin asfaltti oli rouhaistu pois. Niissä kohdin tietty sai niellä pölyä ihan kunnolla. Tietöiden määrä lisääntyi loppua kohti, Mekongin suunnalla niitä ei juuri ollut. Huomenna olis lyhyt siirtymä Luang Namthaan, siis lähes lepopäivä.
Matkan varrella oli pikku kyliä, jotka näytti ihan samanlaisilta. Lapset ja vanhemmatkin peukuttivat, vilkuttivat ja huutelivat iloisesti hello tai Sabadiii. Tais olla monelle päivän kohokohta, kun länkkäri ajaa fillarilla kylän ohi. Thaimaassa tuota ei juurikaan tapahtunut.
Tästä kylästä ei meinannut löytyä majoitusta. Yhden mestan löysin paikallisten opastuksella, mutta siellä oli ovet säpissä eikä ketään paikalla. Sit mut ohjattiin eteenpäin ja täältä löytyi kiinalaistyyppinen uudehko hotelli. Ovet oli lupaavasti auki, mutta respassa ei näkynyt ketään. Huhuilin hetken, niin sit huomasin, että vastaanottotiskin takana pötköttelee nuori kundi patjalla parin nallen kanssa ja plärää puhelintaan. Kyllä se sit malttoi nousta sen verran, että antoi mulle huoneen. Hieman vaikeuksia oli pitää pokkaa, kun kaveri kirjas mut sisään. Ei kai siitä toisaalta mitään ohjeistusta ole, milloin pitää vierottautua nallesta...
Kuvia tulossa huomenna, jos nettiyhteydet olis paremmassa jiirissä. Mukavaa viikonloppua kaikille.
Ei mennyt ihan pintakaasulla tämä päivä. Oli yllättävän rankkaa nousta tuo 2km vertikaalia päivän mittaan. Käytännössä tasaista pätkää ei juuri ollut, vaan kokoajan suht jyrkkiä mäkiä ylös tai alas. Muutama hieman pidempi nousu, parhaillaan kiipesin yli kilometrin korkeuteen. Nyt on hienoista kipua polven yläpuolella, huomenna se sit selviää, onko rasitusvammaa vai jotain muuta.
Sinällään ihan kiva päivä, tie oli suht ok. Jonkin verran tietöitä, jolloin asfaltti oli rouhaistu pois. Niissä kohdin tietty sai niellä pölyä ihan kunnolla. Tietöiden määrä lisääntyi loppua kohti, Mekongin suunnalla niitä ei juuri ollut. Huomenna olis lyhyt siirtymä Luang Namthaan, siis lähes lepopäivä.
Matkan varrella oli pikku kyliä, jotka näytti ihan samanlaisilta. Lapset ja vanhemmatkin peukuttivat, vilkuttivat ja huutelivat iloisesti hello tai Sabadiii. Tais olla monelle päivän kohokohta, kun länkkäri ajaa fillarilla kylän ohi. Thaimaassa tuota ei juurikaan tapahtunut.
Tästä kylästä ei meinannut löytyä majoitusta. Yhden mestan löysin paikallisten opastuksella, mutta siellä oli ovet säpissä eikä ketään paikalla. Sit mut ohjattiin eteenpäin ja täältä löytyi kiinalaistyyppinen uudehko hotelli. Ovet oli lupaavasti auki, mutta respassa ei näkynyt ketään. Huhuilin hetken, niin sit huomasin, että vastaanottotiskin takana pötköttelee nuori kundi patjalla parin nallen kanssa ja plärää puhelintaan. Kyllä se sit malttoi nousta sen verran, että antoi mulle huoneen. Hieman vaikeuksia oli pitää pokkaa, kun kaveri kirjas mut sisään. Ei kai siitä toisaalta mitään ohjeistusta ole, milloin pitää vierottautua nallesta...
Kuvia tulossa huomenna, jos nettiyhteydet olis paremmassa jiirissä. Mukavaa viikonloppua kaikille.
