My Tho - Can Tho

13.5.2014 päivän kilsat 107 km yhteensä 2363 km

Päivän reitti:  http://connect.garmin.com/activity/498627235

Olipa kiva ajopäivä tänään. Ajaminen oli todella kevyttä, tosin ei siellä mäkiäkään ollut kuin pari siltaa, mitkä piti kammeta ylös ja alas. Oli todellakin sellainen fiilis, että kun se kulkee, niin se kulkee. Keskinopeuskin pysyi ihan kohtuullisena, parilla pikku tauolla ton matkan menin.
Noi isot sillat oli komeita, lähes kuin Aavasaksan silta konsanaan. Mä ylitin tänään varmaan 50 siltaa, 2 hieman isompaa ja loput sit pienempiä. Tämä Mekongin suisto on täynnä pieniä jokia ja kanavia.
Just tulin kaupungilta, tää Can Tho on ihan mukavan oloinen mesta. Noi suht puhtaat joet raikastaa tätä helteistä ilmaakin. Ravintoloita ja kahviloita oli paljon. Aika monia länkkäri turistejakin tuolla kyllä näkyi. Intialainen ravintolakin, eipä tarvinut pitkään miettiä, ruokavaihtoehtoja, Chicken Tikka Masala ei pettänyt tälläkään kertaa.
Tossa kun steppailin kylillä, vanhempi jantteri tuli jutteleen. Sanoi et hän voi viedä mun mopolla kylän parhaaseen ravintolaan syömään. Totesi vielä jatkoksi, että on vaarallista liikkua yksinään täällä, mutta hän turvaa, mun liikkumisen. Jos mä painan 70 kiloo, niin tämä herra 79-v painoi sen saman mopon kanssa. Kysyinkin, että näytänkö siltä, että tarvitsen turvamiestä Vietnamissa. Siihen nyt ei kuitenkaan tullut vastausta. Hän kertoi osaavansa Taijia, joten kaikista tilanteista selvitään. Kaikista riskianalyyseista huolimatta, hylkäsin kyseisen tarjouksen ja menin intialaiseen syömään. Koska täälläkin huoneessa yhteys on huono, olen pakotettu menemään hotlan ravinteliin Bia Saigonille, jotta voin lähettää tämän kuvien kera teidän luettavaksi. Jos kaikki menee suunnitelman mukaan, mitä ei ole tehty, niin parin päivän päästä ajelen "Exit Vietnam" partani Ha Tienin kaupungissa ja seuraavana päivänä siirryn Kambodiaan. Mutta toisaalta antaa muiden suunnitella, mä vaan ajelen fillaria.
Vielä loppuun pientä filosofointia; viimeisen viikon aikana olen tavannut joitain vietnamilaisia, jotka puhuvat englantia. Siitä on sit seurannut keskustelua. Olen kertonut miten olen matkustellut ja se on herättänyt kauhistelua aivan suunnattomasti. Tietty jo sinällään toi pyöräily, koska täällähän kukaan ei aja metriäkään, jos on varaa ostaa mopo. No muutaman fillaristin olen nähnyt, jotka oli ihan lenkillä, mutta alle 5 koko reissulla. Kaikken suurimman kauhistelun kuitenkin saa aikaiseksi se, että olen täällä yksin. Näiden mielestä pienin mahdollinen porukka voi olla 3-5 henkilöä, alle sen ei missään nimessä. Perusteena siinä on sosiaalisuus, vähintään sen verran kavereita pitää olla ympärillä kokoajan. Olenkin sanonut, että mulla ei ole yhtään kaveria, siks ajelen yksinään. No se ei tietty ole ollut omiaan vähentämään torikokousta siinä ympärillä. Niin me ihmiset vaan olemme niin erilaisia...

On kuin Aavasaksan silta

Tfiikkia Mekongin sivu-uomassa

Sama silta toiselta suunnalta

Kaverit ottaneet kesämökinkin asuntolaivaan mukaan

Veikeän värisiä ankkoja

Sävysävyä sillan kanssa..

Herra Ho Chi Minh kimaltelee auringossa

Kyseessä pystysoutu

Pohjoisessa syötiin koiria, täällä etelässä näköjään rottia. Olisko tuo peltorotta tavallaan luomutuote, verrattuna kaupungin viemärirottaan. Tämä ei ollut sen intialaisen lista..