No niin, suunnitelmat ovat hahmottuneet pikkuhiljaa. Eilen päivällä totesin, että huomattavasti mukavampi pötkötellä piitsillä, kuin hikoilla satulassa mäkisillä teillä. Päivän päätteeks polkaisin bussiasemalle kyselemään kyytiä Koh Kongiin, tuonne Thaimaan rajan tuntumaan. Pari yhtiötä sinne ajaa, toinen oli maineeltaan hieman parempi kuin se kaikkein huonoin. Päätin panostaa laatuun ja ekaks siihen firmaan joka oli kuulema turvallisempi. Lipputiskin tyttö oli ihmessään kun kerroin, että fillari pitää saada mukaan. Se kyseli kuskilta, että onnistuuko ja kuski nyrpisteli nenäänsä, että ei käy. No se parempi optio meni siinä. Sit seuraavalle tiskille, sielläkin ihmeteltiin ja tyttö soitteli johonkin ja työnjohtaja saapui paikalle. Lippu maksoi 8 taalaa ja fillarista menee 5 taalaa extraa, no sehän sopii. Lippuuni kirjoitetiin khmerin kielellä, että fillarin saa mukaan bussiin. Huomis aamuna sit selviää, että onnistuuko se.
Toi huominen reitti menee läpi kansallispuiston, joka on käytännössä asumatonta aluetta. Siinä olis joutunut tekemään pari yöpymistä, joista toinen jonkinlaisessa kotimajoituksessa. Mietiskelin, että hieman turhan haasteellinen setti, varsinkin kun on näin kuuma. Paikallinen liikennekulttuurikaan ei liiemmin innostanut ajamaan. Täällä on hieman samantyyppinen meininki kuin Romaniassa. Aika monilla ihmisillä on iso hieno maasturi, joilla ajetaan todella kovaa. Vauhdit on paljon kovempia kuin Vietnamissa. Siellä kukaan ei kaahannut tähän tyyliin kuin nämä täällä. Sitten kun tiellä ei ole piennarta ollenkaan, tai on siellä sellainen kapea hiekkaosuus, mutta siihen on yleensä pudotusta 20-30 cm asfaltilta, niin sinne ei ole niin helppo väistää tarvittaessa.
Tämä Sihanoukville ei tarjoa mitään erityisempiä kokemuksia, mutta piitsi on ihan ok ja vesi lämmintä. Ruoka on erittäin hyvää, siitä suuri plussa ja olut hyvää ja halpaa. Noilla spekseillä täällä voi just muutaman päivän jalkojaan lepuutella. Tosin eipä tässä kauheesti ole ajettavaakaan jäljellä. Bangkok lähestyy enkä aja kaupunkiin perille, vaan pistän fillarin aikaisemmin laatikkoon ja meen jollain kulkuneuvolla loppumatkan.
Yhtään kuvaa en eilen ottanut, ruokia olis voinut kuvata, mitää muuta kuvaamisen arvoista täällä ei ole. Nyt aamupuurolle, no ei tada puuroa löytyä, mutta aamukaffeelle ja sit piitsille ihmetteleen vielä täks päiväks.
Mukavaa, että kesä on saapunut stadiinkin, nauttikaa siitä ja lupsakkaa alkavaa viikkoa. kesis
 |
| Erittäin harvinainen cambodialainen lumileopardi |
 |
| ...joka tykkää kovasti rapsuttelusta |
 |
| Taas on virtaa, kohta pääsee ajamaan.. |
 |
| Kauniin sininen taivas |
