Päivän reitti: http://connect.garmin.com/activity/479856025
Niinhän siinä toisinaan käy, kun ei
nuku yksinään, niin unet jää vähiin. Nyt tämän saivat aikaan
kymmenet moskiitot, jotka ryhtyivät hyökkäykseen heti kun kämpästä
sammutti valot.
Muutaman tunnin siinä pyöriskelin ja
yritin nukkua, mutta huonolla menestyksellä.
Puoli kuuden aikaan ylös ja tokkurassa
suoritettujen lähtövalmistelujen jälkeen puolis seiska fillari oli
liikkeellä. Aika helposti toi päivän setti oikeastaan meni. 10.30
aikaan Garmin näytti jo reilua 36 astetta lämmintä, joten kesä
ilmeisesti tulossa tännekin. Mielenkiintoista nähdä, millaisia
lukemia
tuolla Saigonin lähistöllä saa
mittailla. Päivän kuumimmat hetket huilasin ja sit tein pikku
kaupunki kierroksen kävellen. Tässä kaupungissa on ihan mukavia
piirteitä. Tietty meri on vieressä ja tohon mereen laskee lähes
kilsan levyinen joki, joka jakaa kaupungin. Paljon kalastaja aluksia,
niitä jopa valmistettiin tuossa joen varrella. Kävin siellä
ihmettelemässä meininkiä. Hyvin perinteisiä aluksia, jotka tietty
on tehty puusta. Tuota aluksen perus mallia ei varmaan ole muutettu
sataan vuoteen.
Laivoja tehtiin viereisellä piitsillä. 4 oli parhaillaan rakenteilla. |
Piitsilläkin kävin ihmettelemässä.
Hiekka oli itseasiassa sitä kunnollista hienoa hiekkaa, joka narisee
varpaiden alla kun siinä kävelee. Sellaista mitä Thaimaasta löytyi
joskus aikoinaan. Rantaviivaa oli jokunen kymmenen kilsaa
näköpiirissä ja olihan siellä muutama vietnamilainen
patsastelemassa. Sen verran huljuttelin varpaita, että vielä pitää
jonkin aikaa ajella etelään, että vesikin lämpenee. Ilman
puolesta kyllä tarkenee hyvin.
Aurinkokin meni sopivasti pilveen ettei häikäse liikaa |
Hotla on ihan jees, ihan kiva, kun
omistajat puhuu enkkua. Tätä ei oo tapahtunut ihan lähiaikoina.
Tässä on aika paljon muitakin länkkäreitä majottuneena. Tonne
Hueen kun pääsee, niin siellä on jo tietty länkkäreitä vaikka
kuinka paljon. Tänään näin ekan ruokalista enkuks, kun söin tän
hotellin keittiön listalta.
Eipä täältä kummempaa, siis aivan
normipäivä.. Aamulla taas satulaan ja eteenpäin.
Ai niin, kävin pankissa
vaihtamassa rahaa tänään. Eka pankissa se jäi yritykseksi, siellä
kerrottiin, että noteeraavat ainoastaan kunnon valuuttaa, eli
taaloja. Noh, ei kun vähäisten seteleiden kanssa seuraavaan
paikkaan. Niille kävi eurot, kun vaihtoi satkun. Täällähän tuo
valuutan arvon hahmottaminen vie hetken. Suurin seteli on puoli
miljoonaa Dongia, joka on noin 17 euroa.
Paikallisten tulotaso ei ole
kovin kummonen, olisko bruttokansantuote ollut joku 3500 egee.
Varsinkin näillä seuduilla ja noi, mitä oon ajellut viimeiset
päivät, nää on koko maan köyhintä. Täällä rannikolla on
vauraampaa. Noh, samalla kun mä tungin niitä vaihtamiani Dongeja
pieneen minigrip pussiin, niin viereiselle jakkaralle tunki istumaan
nuori nainen. Hän oli tulossa asioimaan samalle virkailijalle.
Hänellä oli sellainen hyvänkokoinen muovikassi, jonka hän kumos
tiskille ja se oli täynnä niitä puolen miljoonan seteleitä
niputettuina tiiliskiveä isommiks nipuiksi narulla ja niitä oli
paljon. Eli kyllä täälläkin joillain menee ihan hyvin, mutta ei
olla siitä kateellisia vaan onnellisia.
Olkoon tiistai toivoa
täynnä.
kesis